Koskaan aiemmin ei Suomen vaaleissa ole nähty vaalikampanjaa, jonka aikana ehdokkaita on kytätty massiivisella, systemaattisella seurannalla. Tämä muuttui kuntavaaleissa 2017. Hyvässä uskossa Ylen vaalikoneeseen some-sivustonsa merkinneiden ehdokkaiden tilit joutuivat seurantaan, ja kaikkia heidän vaalien alla kirjoittamiaan viestejä analysoitiin. Massiivisessa kyttäyshankkeessa käytettiin ilmiantajien ohella myös niin sanottua vihapuhekonetta.
Oikeusministeriön yhteydessä toimiva yhdenvertaisuusvaltuutettu pyrki viime keväänä löytämään useiden kuntavaaliehdokkaiden some-tileiltä vihapuhetta tekoälyn avulla. Tässä apuvälineenä oli niin sanottu ”vihapuhekone”, eli Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämä vihapuhealgoritmi.
Massiivisessa seurannassa oli yli tuhat kuntavaaliehdokasta eri puolueista. Vihapuhekoneen järjestelmään oli kytketty niiden ehdokkaiden some-tilit, jotka olivat merkinneet omat tilinsä Yleisradion tuottamaan vaalikoneeseen. Valvontaan kytkettiin muun muassa kansanedustajat Wille Rydman (kok.) Arto Satonen (kok.), Jaana Pelkonen (kok.), Jani Mäkelä (ps.), Touko Aalto (vihr.), Johanna Karimäki (vihr.), Paavo Arhinmäki (vas.) puolustusministeri Jussi Niinistön erityisavustaja Petteri Leino (sin.) sekä presidentinvaalikampanjaa parhaillaan käyvät veteraanipoliitikot Tuula Haatainen (sdp.) ja Matti Vanhanen. Skannaukseen kytketyt twitter-tilien nimet löytyvät täältä.
Noin kuukautta ennen kuntavaaleja Aalto-yliopiston tutkijat seuloivat päivittäin vihapuhekoneella kuntavaaliehdokkaiden Facebookissa ja Twitterissä julkaisemaa sisältöä. Vihapuheeksi arveltu sisältö lähetettiin yhdenvertaisuusvaltuutetulle jatkotoimenpiteitä varten.
Vihapuheen määrittely ei kuulu yhdenvertaisuusvaltuutetun toimialaan
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto myös lähetti vaalikampanjan aikana perussuomalaisten puoluetoimistolle sähköpostia. Sähköpostissa oli listattu neljän henkilön viestejä joita väitettiin vihapuheeksi ja viestejä pyydettiin poistettavaksi. Suomen Uutiset kirjoitti asiasta aikaisemmin.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun menettely on erittäin kyseenalaista siihen nähden, että oikeusministeriö vastaa Suomessa järjestettävistä vaaleista. Asianmukaiseksi ei voida katsoa sitä, että vaalit järjestävä taho puuttuu siihen, millä teemoilla vaalikampanjaa voi käydä.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun menettely on erittäin kyseenalaista siihen nähden, että oikeusministeriö vastaa Suomessa järjestettävistä vaaleista. Asianmukaiseksi ei voida katsoa sitä, että vaalit järjestävä taho puuttuu siihen, millä teemoilla vaalikampanjaa voi käydä.
Suomessa ei myöskään tunneta ennakkosensuuria, joten yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminta on ennennäkemätöntä puuttumista sananvapauteen. Sananvapaus on jokaisen perusoikeus. Sen mukaan jokaisella on oikeus muun muassa julkistaa tietoja, mielipiteitä ja viestejä kenenkään ennakolta estämättä.
Oikeusministeriöllä tai yhdenvertaisuusvaltuutetulla ei ole yksipuolista toimivaltaa määritellä kenenkään julkaisemia sisältöjä vihapuheeksi. Lain salliman puheen raja on tähän saakka määritelty tuomioistuimessa prosessissa, jossa syytetyllä on myös mahdollisuus puolustautua.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu esitti väitteen rasismista
Vihapuhekyttäyksen tuloksena yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä ilmoitti äskettäin, kuinka oululaisen kaupunginvaltuutettu Sebastian Tynkkysen kuntavaalien aikana julkaisemista some-viesteistä on käynnistymässä poliisitutkinta.
Pimiä lähetti Tynkkysen viesteistä seulomastansa aineistosta tutkintapyynnön valtakunnansyyttäjänvirastolle, joka puolestaan välitti asian Oulun poliisille.
Pimiän mukaan Tynkkysen vaalikampanja oli ”osin rasistinen”. Pimiän mukaan Tynkkynen oli julkaissut some-tileillään esimerkiksi erilaisia ihmisten Tynkkyselle lähettämiä kertomuksia ilman lähdetietoja.
– Kukaan ei voinut tietää, ovatko ne keksittyjä vai pitävätkö ne paikkansa. Mielestäni siinä haettiin selvää vastakkainasettelua, Pimiä lausui verkkolehti Uuden Suomen haastattelussa.
Tynkkynen oli kysynyt verkkokeskustelijoilta näiden maahanmuuttoon liittyvistä huolista, ja julkaisi ikäviä kokemuksia Facebook-sivuillaan. Tynkkysen toiminta ei sanottavasti poikkea maailmanlaajuista huomiota saaneesta #metoo-kampanjasta, jossa tavallisia ihmisiä kannustettiin kertomaan ahdistelukokemuksistaan. Tilanteen eriskummallisuutta korostaa se, että Pimiä itsekin kannusti kansalaisia #metoo-kampanjaan.
Ainutlaatuinen projekti Suomessa
Tulosten saavuttamiseksi vihapuhealgoritmia oli opetettu tunnistamaan vihapuhetta esimerkiksi erilaisista keskusteluryhmistä saatujen aineistojen perusteella. Aalto-yliopiston tutkijoiden mukaan kyse on kuitenkin ollut ainoastaan aineiston ensikäden seulonnasta ja kuinka lopullisen johtopäätöksen aineistosta voi tehdä vain ihminen.
– Viranomaisnäkökulmasta toimenpiteitä aiheutti korkeintaan 20 viestiä. Sanojen listaus ei ole riittävää, koska merkitys tulee niiden yhdistelystä. Toisaalta meillä ei olisi resursseja näin mittavaan seurantaan ilman vihapuhekoneen ja tutkijoiden apua, Pimiä sanoo tiedotteessa.
Vihapuhekoneella toteutettiin Suomessa ainutlaatuinen ja ennennäkemätön projekti. Sen seurauksena Sebastian Tynkkynen on nyt epäilyksenalainen, vaikka hänellä itsellään ei ole mitään tietoa, minkä vuoksi.
– En tiedä, mitkä some-päivitykseni ovat olleet yhdenvertaisuusvaltuutettu Pimiän mielestä vihapuhetta. En myöskään ole saanut mitään tietoa asiasta itse, vaikka minua ollaan viemässä oikeuteen, Tynkkynen ihmettelee.
– Valtakunnansyyttäjänvirasto kertoi asiasta ensin toimittajalle, jolta sain puhelun ja tiedon asian etenemisestä, Tynkkynen kirjoittaa blogissaan.
Hän muistuttaa myös, kuinka vihapuhe on käsite, jota laki ei tunne.
Vihapuhetta etsittiin Ylen vaalikoneiden tietojen perusteella
Vihapuhekoneen seulomat kuntavaaliehdokkaiden some-tilit kerättiin Yleisradion tuottamasta vaalikoneaineistosta.
Yle julkaisi viime keväänä verkossa avoimena datana vaalikoneisiin kerätyn aineiston, jossa on muun muassa kaikkien ehdokkaiden vaalikonevastaukset, some-profiilien tiedot ja muut taustatiedot.
Ylen verkkotuottaja Juho Salminen kertoo, että Ylessä on normaali käytäntö julkaista verkossa vaaliehdokkaiden tietoja. Salmisen mukaan kaikille ehdokkaille on etukäteen kerrottu, että tiedot voidaan luovuttaa sen jälkeen, kun ehdokas rekisteröityy vaalikoneeseen.
Ylen vaalikoneeseen hyvässä uskossa tietonsa syöttäneiltä kuntavaaliehdokkailta ei koskaan kysytty, haluavatko he tulla samalla kytketyksi viranomaisten kyttäysjärjestelmään, joka vahtii heidän jokaista sanaansa.
– Tästä on myös maininta käyttöehdoissa, eikä asiassa ole mitään poikkeavaa. Ehdokas siis kertoo itsestään tietoja, joista hyötyä äänestäjälle. Me ei olla siis julkaistu mitään sellaisia tietoja, joita ei olisi julkaistu jo muutenkin.
Ylen vaalikoneeseen hyvässä uskossa tietonsa syöttäneiltä kuntavaaliehdokkailta ei koskaan kysytty, haluavatko he tulla samalla kytketyksi viranomaisten kyttäysjärjestelmään, joka vahtii heidän jokaista sanaansa.
Salmisen mukaan Ylessä ei etukäteen tiedetty, että yhdenvertaisuusvaltuutettu myöhemmin hyödyntäisi verkossa julkaistun aineiston tällä tavalla.
– Olen kuullut, että tiedot on poimittu siitä (aineistosta). Ylestä ei ole kuitenkaan pyydetty apua. Sen jälkeen, kun aineisto on julkaistu verkossa avoimena datana, ei ole enää meidän asiamme, mitä aineistolla tehdään. Toivomme sille tietenkin mahdollisimman laajaa käyttöä, Salminen sanoo.
Yliopiston tutkija: Idea vihapuhekoneesta syntyi palaverissa
Vihapuhekoneen kehitystyössä mukana ollut Aalto-yliopiston tutkija Matti Nelimarkka kertoo, että hänet kutsuttiin mukaan talvella 2016 mukaan projektiin yhdenvertaisuusvaltuutetun, Ihmisoikeusliiton sekä Open Knowledge Finlandin kanssa kehittämään vihapuheen automaattista tunnistamista. Projektin käynnistyessä oikeusministerinä toimi Jari Lindström.
– Yhdessä pohdimme, että tämä projekti kannattaa tehdä. Kyseessä on teema joka herättää aina keskustelua, Nelimarkka sanoo.
Vihapuheseulontaan mukaan valikoitui ehdokkaita kaikista puolueista.
– Kriteerinä oli se, että valitut henkilöt olivat ehdolla kuntavaaleissa ja että heillä oli julkinen some-tili, käytännössä siis Facebook-tili tai Twitter-virta, jota voitiin olettaa käytettävän vaalikampanjaan. Kaikki ehdokkaathan eivät edes käytä somea.
Jokaisella on sananvapaus. Miten tällainen menettely tukee sananvapautta?
– Tuo on iso dilemma. En ole itse sananvapausasiantuntija, eli nämä ovat asioita, joita muut rajaavat. On tietysti olemassa myös esimerkiksi hyvää kritiikkiä poliitikkoja tai maahanmuuttajia kohtaan, joka on sananvapauden piirissä, mutta sitten on myös vihapuhetta.
Mutta eihän kukaan ole edes todennut että te olette löytäneet vihapuhetta?
– Ei ole todettu vielä, mutta se mitä olen käsittänyt, on, että yhdenvertaisuusvaltuutettu on ryhtynyt jatkotoimenpiteisiin.
Euroopan neuvostolta ohjeet siihen, millä teemoilla Suomessa saa käydä vaalikampanjoita
– Vihapuhekoneen ideana ei ole se, että algoritmi olisi täydellinen, se ei voi siis itsessään tunnistaa vihapuhetta vaan se edellyttää lopulta ihmisen tulkintaa, Nelimarkka sanoo.
Suomen Uutiset kirjoitti aiemmin vihapuhekoneen tekstintunnistamisalgoritmista.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun 17.3.2017 julkaisemassa tiedotteessa todettiin algoritmin lähtökohtana käytettävän Euroopan neuvoston vihapuhemääritelmää sekä Ethical Journalism Networkin rakentamaa vihapuheen määritelmää, joka kannustaa suvaitsevaiseen journalismiin.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminnasta tai lausunnoista ei voi valittaa
Oikeusministeriön yhteydessä toimivan yhdenvertaisuusvaltuutetun menettely näyttäytyy melko erikoisena. Osaksi syy tapahtumissa lienee siinä, että Tynkkysen poliittiset näkemykset poikkeavat yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston linjauksista.
Asiallisena ei voida pitää sitäkään, että yksittäisen henkilön – tässä tapauksessa Tynkkysen – toimintaa väitetään yksipuolisesti rasistiseksi. Niin sanotun vihapuheen aktiivinen etsiminen tietokoneohjelman avulla näyttäytyy poliittisena ajojahtina, koska yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtäviin ei kuulu yksittäisten ihmisten kyttääminen.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on oikeusministeriössä toimiva, itsenäinen viranomainen. Se ei tee kenellekään yksilöön vaikuttavia hallintopäätöksiä, vaan tehtävänä on esimerkiksi erilaisten selvityksien ja aloitteiden tekeminen, raporttien laatiminen ja lausuntojen antaminen. Yhdenvertaisuusvaltuutetulla on tehtäviensä hoitamiseksi laajat tiedonsaantivaltuudet eri viranomaisilta.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminnassa olennaista on niin sanotun syrjintäolettaman ylittyminen. Ongelmallista on kuitenkin se, että yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminnasta tai lausunnoista ei voi valittaa. Yhdenvertaisuusvaltuutetun ”maalittama” kohde on siten täysin suojaton, kunnes asiaa on käsitelty esimerkiksi tuomioistuimessa.
Yhdenvertaisuusvaltuutetulla vihreä tausta
Nykyinen yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä on koulutukseltaan juristi ja hän aloitti tehtävässään 2015. Pimiän tausta on vahvasti poliittinen. Pimiä on aiemmin toiminut esimerkiksi oikeusministeri Tuija Braxin erityisavustajana sekä vihreiden eduskuntaryhmän lakimiehenä.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimintaa ja koko viran olemassaoloa on usein kyseenalaistettu.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esitti tiistaina, että yhdenvertaisuusvaltuutetun määrärahoja karsitaan vuodelle 2018. Ryhmän esityksen mukaan 1,5 miljoonan euron budjetti pienenisi sataantuhanteen euroon.
– On käsittämätöntä, että vuonna 2017 meillä on Suomessa valtion virasto, joka lähettelee puolueille nootteja, jos näiden jäsenet sanovat valtuutetun mielestä jotain epäsopivaa.
– Tällaisen vihapuhekyttäämisen varjolla halutaan rajoittaa sananvapautta, jos sananvapaus tuo esille konsensukselle epämukavia faktoja, kansanedustaja Olli Immonen perustelee.
Pimiän edeltäjä, RKP-taustainen poliitikko Eva Biaudet toimi yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävässä vuosina 2010-2015, jolloin tehtävän nimi oli vähemmistövaltuutettu.
Biaudet on koulutukseltaan ylioppilas ja hän oli siten epäpätevä tehtävään. Biaudet kuitenkin suhmuroitiin korkeapalkkaiseen virkaan lähinnä silloisen tasavallan presidentin Tarja Halosen ja sisäministeriön kansliapäällikön Ritva Viljasen suotuisella myötävaikutuksella.
Pimiä: Rasismi oli meidän näkemys
Suomen Uutiset tavoitti yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän.
Mistä lähti liikkeelle ajatus seurata kuntavaaliehdokkaiden some-tilejä?
– Syksyllä 2016 ihmisoikeusliiton seminaarissa käsiteltiin vihapuhetta. Siellä kaikki eduskuntapuolueet sitoutuivat toimimaan rasismista vapaan yhteiskunnan puolesta ja sovittiin yhteisestä vaalikampanjaseurannasta
Ehdokkaiden tilit on kerätty Ylen vaalikoneaineistosta. Pyysittekö tiedot suoraan Ylestä, vai millä tavalla tiedot tileistä on kerätty?
– Open Knowledge Finland käytti aineistonaan avointa dataa. Tietoja ei siis koskaan ole ollut meidän käytössämme.
Olet tehnyt tutkintapyynnön Sebastian Tynkkysestä hänen kuntavaalien aikana julkaisemiensa viestien vuoksi ja esität itse, että Tynkkysen vaalikampanja oli rasistinen. Miten rasistisuus on todettu ja kuka sen on todennut?
– Olen todennut, että kampanja oli osin rasistinen. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto siis on tehnyt tutkintapyynnön, joka on annettu eteenpäin poliisille.
– Tutkintapyynnössä on pyydetty selvittämään, onko Tynkkynen syyllistynyt kiihottamiseen kansanryhmää vastaan kuntavaalikampanjansa aikana. Tutkintapyynnössä on mukana otteita Tynkkysen päivityksistä. Olemme katsoneet että kampanja on omiaan aiheuttamaan vihaa turvapaikanhakijoita ja muslimimiehiä kohtaan.
Miten tämä rasismi ilmenee?
– Kampanja kokonaisuudessaan osoittaa halveksuntaa ja vihaa muslimimiehiä kohtaan.
Mutta miten se on konkreettisesti näkynyt?
– Voin lähettää sinulle tämän tutkintapyynnön, joka on lähetetty eteenpäin valtakunnansyyttäjälle.
Mihin perustuen voit väittää, että jonkin henkilön vaalikampanja on rasistinen? Miten rasistisuus on todettu ja kuka sen on todennut?
– Olemme tehneet tutkintapyynnön, jossa on otteita Facebook-viesteistä, joista katsoimme että ne voivat täyttää kansanryhmää vastaan kiihottamisen tunnusmerkistön, ja pyysimme valtakunnansyyttäjää arvioimaan kysymystä.
Eli rasismia ei ole todettu vielä missään?
– Ei ole tarvetta kommentoida tämän enempää
Onko mielestäsi oikein esittää vihjauksia rasismista olettamuksien perusteella?
– Mehän nimenomaan tehtiin tutkintapyyntö, se on pitänyt perustella. Tämä rasismi oli meidän näkemys. Vihapuheesta tai kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on toki erimielisyyksiä. Tässä samalla selvitetään oikeusjärjestelmämme raja-aitoja. Lopputulos voi olla, ettei se (vaalikampanja) ollutkaan rasistinen.
Pyydätkö anteeksi jos myöhemmin todetaan, ettei rasismia ollutkaan?
– Virasto on tehnyt tutkintapyynnön. Jos se ei johda mihinkään, se on sillä selvä.
Väitteesi johdosta Tynkkynen on kuitenkin nyt epäilyksenalainen, vaikka mikään taho ei ole todennut hänen syyllistyneen mihinkään. Eikö tämä ole epäoikeudenmukaista, koska tämän olettamasi johdosta kukaan ei voi valittaa mihinkään?
– Niin kuin tiedät, rasismi ei ole rikoslaissa kriminalisoitu. Meidän mielestä kampanja kokonaisuudessaan oli osin rasistinen. Olemme tehneet tutkintapyynnön, jossa on useita lainauksia joihin perustamme käsityksemme rasismista.
Suomessa on kuitenkin olemassa syyttömyysolettama.
– Hän (Tynkkynen) on saanut jo aiemmin tuomion. Näkemyksemme mukaan vaalikampanja on osin rasistinen. Siitä syntyi tämä epäilys.
Jokaisella on sananvapaus. Miten katsot, että toimintasi tukee oikeutta sananvapauteen?
– Minun mielestäni vihapuhe ei ansaitse sananvapauden suojaa.
Mikä Tynkkysen kampanjassa oli sitä vihapuhetta?
– Olemme laittaneet tutkintapyynnön liitteeksi lausuntoja, joihin perustamme tämän näkemyksen.
Voitko yksilöidä, mistä oli kyse?
– Voin lähettää sinulle sen tutkintapyynnön, mistä voit katsoa niitä kohtia, jotka olemme tulkinneet mahdollisesti vihapuheeksi.
Miten voit katsoa toimivasi puolueettomasti, koska sinulla on tausta vihreiden eduskuntaryhmän juristina?
– Viranomaisena toimimme puolueettomasti. Toimin virkavelvollisuuden alaisena. Minulle on tämä asia esitelty, ja olen tämän päätöksen tehnyt.
Olet myös Twitterissä kiitellyt pääministeri Juha Sipilää siitä, ettei Jussi Halla-ahon johtamia perussuomalaisia otettu hallitukseen?
– Minulla on oma tili Twitterissä, jossa olen yksityishenkilönä. Olen kommentoinut sitä kautta.
– Tarkistin, että kyse on 12.6. twiittaamastani vastauksesta, jossa kiitin Sipilää ja Orpoa siitä, että he olivat vahvasti nostaneet puheenvuoroissaan esille arvot ja lupasivat painottaa niitä hallitustyössä. En ottanut kantaa Halla-ahoon ja perussuomalaisten jäämiseen hallituksen ulkopuolelle.
Katsotko että voit tällä tavoin (somessa) irtautua yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävästä ja toimia yksityishenkilönä?
– Mä en nyt kommentoi, turha jatkaa keskustelua tähän suuntaan.
ILKKA JANHUNEN