

LEHTIKUVA
Senaatti-kiinteistöjen sopimukset haittaavat valtion kiinteistöjen korjauksia – PS:n Raatikainen kysyi asiasta jo vuosi sitten
Apulaisoikeusasiamies tutkii Senaatti-kiinteistöjen aseman valtion monopolivuokranantajana. Ongelmaksi on noussut se, että vuokrasopimukset vaikeuttavat välttämättömien korjausten ja perusparannusten suorittamista. Ongelmat koskevat esimerkiksi räjähdevarastoja ja vankiloita. Viime kädessä kyse on ihmisten terveydestä ja turvallisuudesta. Perussuomalaisten kansanedustaja kysyi asiasta eduskunnassa jo viime istuntokaudella.
Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen on ilmoittanut ryhtyvänsä selvittämään valtion vuokrajärjestelmän oikeudellista perustaa ja Senaatti-kiinteistöjen asemaa vuokranantajana. Senaatti-kiinteistöt on valtion liikelaitos eli osa valtiota. Sen tehtävänä on huolehtia valtion kiinteistövarallisuudesta. Kun valtio vuokraa kiinteistön itseltään eli valtiolta, tilanne aiheuttaa erilaisia juridisia ongelmia muun muassa eri osapuolten vastuisiin liittyen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Raatikainen esitti jo reilu vuosi sitten eduskunnassa kirjallisen kysymyksen Senaatti-kiinteistöjen vuokrajärjestelmän sopimusoikeudellisesta pohjasta. Varsinaisessa työssään poliisina toimiva Raatikainen kertoo Suomen Uutisille, että Senaatti-kiinteistöjen monopoliasema on ollut yleinen huolenaihe viranomaispiireissä jo pitkään.
– Monesti on tuntunut, että kun poliisin määrärahoja korotetaan, lisärahat menevätkin toimitilojen vuokrankorotuksiin, Raatikainen kertoo.
Vuosi sitten Raatikaisen kysyessä asiaa eduskunnassa, tuolloinen kuntaministeri Anu Vehviläinen vastasi, että Senaatti-kiinteistöjen vuokrajärjestelmän laillisuus on kunnossa ja varmistettu. Kansanedustaja Raatikainen piti kuitenkin vastausta juridisesti monin tavoin epämääräisenä. Siksi hän teki aiheesta kaksi muutakin kirjallista kysymystä, mutta vastaukset eivät tulleet sen selvemmiksi. Nyt eduskunnan oikeusasiamies on puuttunut samaan aiheeseen.
Puutteita vankiloiden ja varuskuntien kunnossa
Poliisiasemille, vankiloihin, tuomioistuimiin ja varuskuntiin tehtyjen eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian tarkastusten yhteydessä havaitaan ajoittain rakennuksiin ja toimitiloihin liittyviä puutteita ja epäkohtia. Tällaisia epäkohtia on tuotu esiin myös kanteluissa, kirjoittaa apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen selvityspyynnössään. Kun puutteiden syitä ja korjaamismahdollisuuksia selvitellään, havaitaan usein Senaatti-kiinteistöjen osuus asiassa.
Ongelmaksi on noussut se, että vaikka tiloihin liittyvät viat ja puutteet olisivat tiloja käyttävän viraston johdon tiedossa, niiden korjaaminen ei onnistu Senaatti-kiinteistöistä johtuvista syistä. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että Senaatti-kiinteistöjen perimien maksujen vuoksi korjauksia ei voida toteuttaa viraston käytössä olevien resurssien puitteissa.
Esimerkkeinä apulaisoikeusasiamies mainitsee vankilan ilmastointijärjestelmän parantamisen ja puolustusvoimien räjähdysainevarastojen turvallisuuden parantamisen.
Ähtärin räjähdysonnettomuus johtui varastointiolosuhteiden puutteista
Ähtärin asevarikolla tapahtui vuonna 1999 räjähdeonnettomuus ajankohtana, jolloin varastoinnin kuntoon saattamiseksi asetettu 15 vuoden määräaika oli juuri päättymässä, mutta tarvittavia toimenpiteitä ei oltu tehty. Onnettomuus oli tutkijalautakunnan mukaan seurausta muun muassa varastointiolosuhteiden puutteista. Varikolle olisi pitänyt rakentaa maapeitteiset varastointisuojat.
Eräs insinöörieversti evp. kanteli tähän liittyen puolustusvoimien räjähteiden varastoinnin ongelmista oikeusasiamiehelle. Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt totesi, että ”kantelussa on kiinnitetty mielestäni perustellusti huomiota myös räjähteiden varastoinnista vastaavien henkilöiden oikeusturvaan. Kentällä työskentelevillä räjähdeturvallisuudesta vastaavilla henkilöillä ei ole käytännössä ollut mahdollisuuksia päättää todettujen puutteiden korjaamisesta.”
Karjalan Prikaatin komentaja oli vuonna 2005 jopa ilmoittanut, ettei hän enää voinut varastojen huonosta kunnosta johtuen vastata joukko-osastonsa räjähdevarastoinnista. Vastaavia vastuunjakoa koskevia kysymyksiä liittyy myös vankiloiden ja valtion virastojen kuntoon ja terveellisyyteen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Karjalan Prikaati Jukka Lindstedt Ähtärin räjähdysonnettomuus varuskunnat vankilat Pasi Pölönen apulaisoikeusasiamies oikeusasiamies kirjallinen kysymys Senaatti-kiinteistöt Anu Vehviläinen Mika Raatikainen perussuomalaiset
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Ylen tanskalainen roskapönttö
Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

Antikainen järkyttyi: Kymmenen päällikköä ja yli 80 työntekijää jakaa suomalaisten verorahoja maailmalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ulkoministeriön kehitysapuhallinnon rajua keventämistä. Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla työskentelee yli 80 henkilöä. Osastolla on yksi osastopäällikkö, kaksi apulaisosastopäällikköä ja seitsemän yksikköä omine päällikköineen. Siis yhteensä kymmenen päällikköä yhdellä osastolla.

Näissä helsinkiläiskouluissa yli puolet oppilaista on vieraskielisiä
Vieraskielisten osuus helsinkiläisissä kouluissa jatkaa kasvuaan. Kantaväestö hakeutuu omiensa pariin puoluekannasta riippumatta ja valitsee asuinpaikkansa sen perusteella, missä on vähiten vieraskielisiä.

Bergbom tulistui Veronika Honkasalolle: ”Suomi ei ole velkaa Somalialle”
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa jatkaa leikkausuhan alla olevien Somalian järjestöhankkeiden rahoitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom puolustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ratkaisua olla myöntämättä hankkeille avustuksia, koska palautusyhteistyö Somalian kanssa ei toimi.

Tavio torppasi hankkeet Somaliaan
Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ei myöntänyt rahaa kansalaisjärjestöjen kehitysapuhankkeille Somaliaan. Ulkoministeriö järjesti taannoin hanketuen hakukierroksen, jossa järjestöt hakivat Somaliaan yhteensä noin 4,2 miljoonan euron rahoituksia. Ministeri Tavion päätöksellä rahat säästetään.

Purra palautti keskustan maan pinnalle: ”Tehän sen rahoituslain teitte”
Keskusta vaatii hallitusta tilille hyvinvointialueiden ongelmista, vaikka puolue itse oli rakentamassa nykyistä sote-rahoitusmallia viime hallituksessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti eduskunnan kyselytunnilla keskustaa sen omasta vastuusta ja totesi hallituksen jo korjanneen rahoituslakia.

Koneen Säätiön rahoittama liike ja Elokapina tunkeutuivat hakkuutyömaalle – aktivistien väitteet romahtivat faktantarkistuksessa
Koneen Säätiön rahoittama Metsäliike pakotti keskeyttämään metsätyöt Pieksämäellä laittomasti. Samalla se todisti omaa ympäristöalarmismiaan vastaan. Metsätalous ja luonnon monimuotoisuus mahtuvat samalle hehtaarille, painottaa Metsäammattilaiset tiedotteessaan.

Somalian media noteerasi Tavion linjan – Yle uutisoi päätöksestä somaliksi
Somalian media on noteerannut ministeri Ville Tavion päätöksen torjua kansalaisjärjestöjen Somalia-hankkeet. Myös Ylen somalinkieliset uutiset teki aiheesta oman uutisvideon.

Somalian avustusrahat jäihin – Vigelius: ”Erinomaista”
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion päätös olla myöntämättä avustuksia Somaliaan suunnattujen kansalaisjärjestöjen avustushankkeille saa kiitosta useammalta suunnalta. - Kun puhutaan toissijaisista menokohteista ja niistä säästämisestä, tämä jos jokin on sitä, sanoo perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius.

Puolassa kansallinen surupäivä – Krakovan joukkoampuja surmasi myös oman perheensä
Puolan Krakovassa lauantaina tapahtuneen joukkoampumisen uhriluku on noussut kuuteen. Lisäksi hyökkäyksestä epäillyn miehen kotoa on löydetty kolme kuollutta, tiettävästi ampujan vanhemmat sekä sisko. Viranomaiset selvittävät hyökkääjän äärinationalistisiksi kuvailtuja näkemyksiä ja niiden mahdollista yhteyttä veritekoon.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää










