

LEHTIKUVA
Singapore oli virusstrategian mallimaa – epidemia levisi siirtotyöläisten keskuudessa ja maassa on nyt Aasian kolmanneksi eniten tartuntoja
Singaporessa todettiin ensimmäinen koronatartunta 23.1. Maassa oli luotu valmis strategia epidemioiden varalle. Se laadittiin vuoden 2003 SARS-epidemian aikana. Testausjärjestelmä käynnistettiin jo joulukuussa, kun Wuhanista raportoitiin ensimmäiset tartunnat. Toinen virusaalto riehuu nyt ennen kaikkea siirtotyöläisten asuntoloissa.
Singaporessa on nyt tilastoituja tartuntoja kolmanneksi eniten Aasiassa heti Kiinan ja Intian jälkeen. Kahden viime viikon aikana tartuntamäärät ovat viisinkertaistuneet. Tartuntoja on tilastoitu nyt yli 14 000.
Ennakointi oli avainasemassa
Singaporen virusstrategia oli tehokas ensimmäisten tartuntojen ilmettyä. Maan varautuminen oli ennakkoon laadittuna ja se saatiin valmiin suunnitelman vuoksi heti käyttöön.
Maassa testattiin, jäljitettiin tartuntaketjut ja eristettiin altistuneet. Ulkomailta tulleiden lämpötila mitattiin järjestelmällisesti ja tartuntamäärät pysyivät kurissa. Kuume mitattiin myös esimerkiksi koulujen ulkopuolella.
Helmikuun puolivälin tietämillä maassa oli satoja erillisiä terveysasemia, jotka keskittyivät juuri hengitystieoireileviin potilaihin. Asemilla saatiin oireista selkeämpi kuva. Sen avulla potilaita osattiin ohjata oikeisiin hoitomuotoihin. Näin esimerkiksi flunssaoireilevat potilaat eivät hakeutuneet sairaaloihin levittämään tautia. Taudin varmentuneet kantajat ohjattiin erillisiin sairaaloihin saamaan hoitoa.
Singaporen strategiassa tartunnan saaneiden liikkeet selvitettiin. Altistuneet määrättiin kotikaranteeniin. Karanteenimääräysten rikkomisista saattoi saada jopa vankeusrangaistuksia.
Tiukoilla määräyksillä tartuntaketjut pysyivät maltillisina ja ketjut saatiin katkottua.
Virus leviää siirtotyöläisten asuntoloissa
Nyt riehuvan koronaviruksen inha piirre on, että tauti voi levitä ennen kantajan oireita. Maassa asuu noin miljoona siirtotyöläistä, jotka asuvat ahtaasti asuntoloissa. Noin 75 prosenttia tartunnan saaneista asuu siirtotyöläisten asuntoloissa.
Singaporen hallitus määräsi poikkeustilan ja lähes täyden eristyksen huhtikuuksi. Eristystoimia on jatkettu kesäkuun alkuun.
Siirtotyöläisten keskuudessa tartunnat ovat niin yleisiä, ettei hengitystieoireilevia enää edes testata viruksen varalta, vaan heidät ohjataan suoraan karanteeniin.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Lähtikö koronapandemia sittenkin laboratoriosta – uusia teorioita

Uusi-Seelanti tukahdutti koronan leviämisen – mutta taistelu jatkuu

Rantanen tyrmistyi HUS:in infektiolääkärin koronapuheista: Lausunto on käsittämätön ja hyvin ristiriitainen – ”Emme kai me ehdoin tahdoin halua teho-osastoille potilaita?”

Wihonen: Miten kausityöntekijöiden tartuntariskit on huomioitu?
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää