Perussuomalaiset nostivat taas EU:n tarpeettoman ja jopa järjettömän sääntelyn purkamisen esille eduskunnan kyselytunnilla.
Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Pirkko Mattila sanoi EU-sääntelyn kasvaneen etenkin maataloudessa, jonka valvonta kasvaa ja samalla sen kustannukset, vaikka maamme maataloutta valvotaan jo ennestään tiukasti.
– Eikä se tuo lisäarvoa – päinvastoin. Kysynkin hallitukselta, pitääkö sääntelyä lisätä vai vähentää ja millainen sääntely toisi Suomelle lisäarvoa? Mattila tiedusteli.
Erkki Tuomioja (sd.) lyttäsi kysymyksen sanomalla hallituksen vastanneen äskettäin EU-asioista, joista suuri valiokunta teki mietinnön. Tuomiojan mukaan turhaa hallintoa karsitaan läheisyysperiaatteen perusteella niin, että valvonnasta päätettäisiin paikallisesti, kun ylikansallista ei tarvita.
– Joissakin tapauksissa juuri EU-valvontaa tarvitaan lisää, Tuomioja puntaroi.
Mattila vastasi maatalouden valvonnan kasvavan jatkuvasti niin, että valvojia pitäisi palkata lisää kymmeniä henkilötyövuosia.
Missä EU, siellä ongelma
Puheenjohtaja Timo Soini puuttui keskusteluun muistellen Helsingin Sanomien mielenkiintoista juttua, jonka mukaan EU:n sääntely ei aina olisi haitallista.
– Minä sanon puolestani, että missä EU, siellä ongelma! Kysyn esimerkiksi Hollannin hallituksen papereista, onko näissä mitään järkeä: ”Sektorikohtainen hallitusten välinen sosiaalisen dialogin komitea” – mikähän tämä mahtaisi olla? ”Oliiviöljyjen markkinointistandardien sääntely”. Ja sitten viimeksi: ”EU:n koulumaito- ja kouluhedelmäjärjestelmä”. Tästä en ole kuullutkaan!
– Voiko maatalousministeri Jari Koskinen (kok.) kertoa, mikä tämä on ja minkä takia sitä EU:ssa säädellään? Eikö Suomessa osata juoda maitoa ilman EU:n sääntelyä? Soini penäsi.
Koskinen sanoi Suomen saavan kaksi miljoonaa euroa halvemman maidon hankkimiseksi kouluruokailuun. Siitä eivät hyödy maanviljelijät eivätkä muut, mutta koulut saavat maitoa halvemmalla.
– Hedelmiä viljellään Suomessa niin vähän, ettei kouluhedelmärahaa katsottu tarpeelliseksi, Koskinen vastasi.
