

LEHTIKUVA
Soini: Fortumin mukaantulo oli merkittävä asia
Fortumin mukaantulo Fennovoimaan oli merkittävä asia, perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini sanoi tänään eduskunnassa.
– On merkittävää, että Fortum lähti mukaan. Vesivoima on päästötön, ja varmaankin Fortum tuo talvella varmaan korvausinvestoinnin päätettäväksi. Ja miksei toisi, koska Fortumin ydinvoimalat ovat toimineet erinomaisen toimitusvarmasti, Soini kehui.
Soini: Raha ei tule seinästä
Soini nälväisi aiemmin puhunutta ympäristövaliokunnan puheenjohtajaa Martti Korhosta (vas.), joka vastustaa ydinvoimaa lujasti..
– Ne on muuten rakennettu aikana, jolloin edeltäjänne tunnusti Neuvostoliiton ideologiaa, Soini muistutti.
– Markkinaehtoinen raha on tervettä rahaa. Raha ei tule seinästä ja sähkö töpselistä: se pitää tehdä. Ja mielestäni on erinomaisen hyvä, että tämä ei ole joko tai, vaan sekä että -asia. Tarvitsemme investointeja ja myös ydinvoimaa.
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) hämmästeli tämän jälkeen, että onpa jännittävä päivä, kun hän joutuu olemaan samaa mieltä niin Soinin kuin Mauri Pekkarisenkin (kesk.) kanssa.
Turunen: Ydinvoima tukee
ilmastotavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaj Turunen sanoi, että Euroopassa on päästötavoitteet ja yhä tiukempia vaaditaan. Ydinvoima tukee ilmastotavoitteiden saavuttamista.
– Käytännössä en usko, että ilmastotavoitteisiin päästään ilman ydinvoimaa. Loogista olisi, että ne tahot, jotka näitä kovia tavoitteita vaativat ja jopa laativat, yhtä kiihkeästi kannattaisivat ydinvoimaa, Turunen huomautti.
– En pidä siitä, että asetetaan vastakkain uusiutuvat ja ydinvoima. Mitä ydinvoimalla tuotetaan? Sähköä. Mitä uusiutuvilla? Lämpöä pääasiassa enemmän kuin sähköä. Tässä puhutaan eri asioista.
Mölsä: Vihreät vastustavat
lähes kaikkea
Talousvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen muistutti, että lisävoimaa tarvitaan 35 terawattituntia.
– Miten aukko täytetään? Bioenergiaakaan ei synny määräänsä enempää, Pekkarinen kysyi ydinvoiman vastustajilta.
Myös perussuomalaisten kansanedustaja Martti Mölsä muistutti, ettei ydinvoima ainakaan pahenna kasvihuoneilmiötä.
– Ydinvoima ei ainakaan sitä pahenna, kun sen hiilidioksidipäästöt ovat minimaaliset ja nokipäästöt nolla. Se on kuitenkin vain väliaikainen ratkaisu kohti kestävää energiaa, mm. fuusioenergiaa, Mölsä sanoi.
– Mutta muun muassa vihreät vastustavat lähes kaikkea – paitsi ehkä hiilivoimaa.
Vihreiden puheenjohtajan Ville Niinistön kasvot vääntyivät tuolloin tuimaan ilmeeseen.
– Heidän ratkaisunaan on vain viedä avaimet pois autoista, voimaloista ja tehtaista. Sen tulimme huomaamaan, kun he olivat kolme vuotta hallituksessa. Suomen vienti pysähtyi korkeiden kustannusten johdossa, mainittakoon rikkidirektiivi ja turvetuotannon alasajo, Mölsä syytti.
Lindström: Mikä on
erinomainen ydinvoimahanke?
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström ihmetteli ydinvoimaan liitettyä vastakkainasettelua.
– Eihän tässä ole mitään järkeä! Tämä on kotimainen hanke. Sitä hoitaa kotimainen yhtiö, toimintatavat ja lait ovat suomalaisia ja tämä on STUK:n hyväksymä hanke. STUK vaatii merkittäviä tuunauksia, että se täyttää kansainväliset vaatimukset ja se on hyvä. Vaikka toimittaja olisi japanilainen, STUK vaatisi samanlaiset kansalliset toimintatavat, Lindström painotti.
– Ja puheenjohtaja Niinistö: sanotte, että tämä on poikkeuksellisen huono ydinvoimahanke. Haluaisinkin kuulla, mikä on hyvä ydinvoimahanke?
Hakkarainen: Sammakoiden
kumarruspaikkoja?
Perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen sanoi Fortumin mukaantulon nostaneen Fennovoiman hankkeen vahvalle pohjalle.
– Ja vihreät: kun te nostitte turpeen ja puun veroa, kivihiilen kulutus nousi ja vaihtotase jäi tappiolle. Ja entä suot? Ne ovat teille vain pyhiinvaelluspaikkoja ja sammakoita te siellä kumarratte, Hakkarainen ihmetteli.
Tuupainen: Kotimaisuusaste ratkaisee
Soini antoi ryhmäpuheessaan perussuomalaisille vapauden äänestää halutessaan myös ydinvoimaa vastaan. Kansanedustaja Kauko Tuupainen korostikin, että hänen myönteinen kantansa riippuu 60 prosentin kotimaisuusasteesta, eikä siihen EU-tai ETA-tausta riitä.
Kun Fortum ilmoitti osallistuvansa Fennovoiman hankkeeseen, se asetti ehdoksi, että se saa valtaosan venäläisen TGC-1:n vesivoimasta itselleen. Suunnitelmassa Fortum ja Rosatom perustaisivat yhteisyrityksen, jonka omistukseen siirrettäisiin TGC-1:n vesivoima. Fortum omistaisi uudesta yhteisyrityksestä vähintään 75 prosenttia.
Yhtiö tuottaa vesivoimaa enemmän kuin kaikki Suomen vesivoimalat yhteensä.
– Yhtiöllä on 55 vesivoimalaa. Ihmettelenkin, toteutuuko kauppa. Minun pitää tietää se ennen perjantaista äänestystä, Tuupainen vaati.
VELI-PEKKA LESKELÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Opettaja-kirjailija Arno Kotro kertoo, kuinka edistyksellinen kiihko pilasi koulut
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.

Turvapaikanhakijaa epäillään murhasta ja raiskauksista Hollannissa – Amsterdamin valtasi pelko ja kauhu
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.

Kansanedustaja Eemeli Peltonen menehtyi tänään eduskunnassa

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Antikainen selvitti Elokapinan kesäkuun kolmipäiväisen mielenosoituksen kustannukset: Hintalappu veronmaksajille lähes 260 000 euroa
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.

Saksa ei sittenkään pärjännyt – Merkelin kutsu maailman pakolaisille ylikuormittaa saksalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.

Päivän pointti: Härskiä peliä keskustalta – valittelee työpaikkojen puutetta, samaan aikaan vaatii Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi

Vasemmistomedia Kansan Uutiset kytkee burkan tasa-arvoon – Purra: ”Poliittista ja kielellistä manipulaatiota”
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.

Pikaruokaravintoloissa saa yhä harvemmin palvelua suomen kielellä – Purra pohtii yrityksien motiivia palkata töihin kielitaidottomia henkilöitä suomalaisnuorten ohi
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.

Massamuuton vastaiset mielenosoitukset leimahtivat jälleen Britanniassa- ”Kansa kärsii asuntopulasta ja laittomat siirtolaiset majoitetaan 4 tähden hotelleihin”
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.