

LEHTIKUVA
Soini: Fortumin mukaantulo oli merkittävä asia
Fortumin mukaantulo Fennovoimaan oli merkittävä asia, perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini sanoi tänään eduskunnassa.
– On merkittävää, että Fortum lähti mukaan. Vesivoima on päästötön, ja varmaankin Fortum tuo talvella varmaan korvausinvestoinnin päätettäväksi. Ja miksei toisi, koska Fortumin ydinvoimalat ovat toimineet erinomaisen toimitusvarmasti, Soini kehui.
Soini: Raha ei tule seinästä
Soini nälväisi aiemmin puhunutta ympäristövaliokunnan puheenjohtajaa Martti Korhosta (vas.), joka vastustaa ydinvoimaa lujasti..
– Ne on muuten rakennettu aikana, jolloin edeltäjänne tunnusti Neuvostoliiton ideologiaa, Soini muistutti.
– Markkinaehtoinen raha on tervettä rahaa. Raha ei tule seinästä ja sähkö töpselistä: se pitää tehdä. Ja mielestäni on erinomaisen hyvä, että tämä ei ole joko tai, vaan sekä että -asia. Tarvitsemme investointeja ja myös ydinvoimaa.
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) hämmästeli tämän jälkeen, että onpa jännittävä päivä, kun hän joutuu olemaan samaa mieltä niin Soinin kuin Mauri Pekkarisenkin (kesk.) kanssa.
Turunen: Ydinvoima tukee
ilmastotavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaj Turunen sanoi, että Euroopassa on päästötavoitteet ja yhä tiukempia vaaditaan. Ydinvoima tukee ilmastotavoitteiden saavuttamista.
– Käytännössä en usko, että ilmastotavoitteisiin päästään ilman ydinvoimaa. Loogista olisi, että ne tahot, jotka näitä kovia tavoitteita vaativat ja jopa laativat, yhtä kiihkeästi kannattaisivat ydinvoimaa, Turunen huomautti.
– En pidä siitä, että asetetaan vastakkain uusiutuvat ja ydinvoima. Mitä ydinvoimalla tuotetaan? Sähköä. Mitä uusiutuvilla? Lämpöä pääasiassa enemmän kuin sähköä. Tässä puhutaan eri asioista.
Mölsä: Vihreät vastustavat
lähes kaikkea
Talousvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen muistutti, että lisävoimaa tarvitaan 35 terawattituntia.
– Miten aukko täytetään? Bioenergiaakaan ei synny määräänsä enempää, Pekkarinen kysyi ydinvoiman vastustajilta.
Myös perussuomalaisten kansanedustaja Martti Mölsä muistutti, ettei ydinvoima ainakaan pahenna kasvihuoneilmiötä.
– Ydinvoima ei ainakaan sitä pahenna, kun sen hiilidioksidipäästöt ovat minimaaliset ja nokipäästöt nolla. Se on kuitenkin vain väliaikainen ratkaisu kohti kestävää energiaa, mm. fuusioenergiaa, Mölsä sanoi.
– Mutta muun muassa vihreät vastustavat lähes kaikkea – paitsi ehkä hiilivoimaa.
Vihreiden puheenjohtajan Ville Niinistön kasvot vääntyivät tuolloin tuimaan ilmeeseen.
– Heidän ratkaisunaan on vain viedä avaimet pois autoista, voimaloista ja tehtaista. Sen tulimme huomaamaan, kun he olivat kolme vuotta hallituksessa. Suomen vienti pysähtyi korkeiden kustannusten johdossa, mainittakoon rikkidirektiivi ja turvetuotannon alasajo, Mölsä syytti.
Lindström: Mikä on
erinomainen ydinvoimahanke?
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström ihmetteli ydinvoimaan liitettyä vastakkainasettelua.
– Eihän tässä ole mitään järkeä! Tämä on kotimainen hanke. Sitä hoitaa kotimainen yhtiö, toimintatavat ja lait ovat suomalaisia ja tämä on STUK:n hyväksymä hanke. STUK vaatii merkittäviä tuunauksia, että se täyttää kansainväliset vaatimukset ja se on hyvä. Vaikka toimittaja olisi japanilainen, STUK vaatisi samanlaiset kansalliset toimintatavat, Lindström painotti.
– Ja puheenjohtaja Niinistö: sanotte, että tämä on poikkeuksellisen huono ydinvoimahanke. Haluaisinkin kuulla, mikä on hyvä ydinvoimahanke?
Hakkarainen: Sammakoiden
kumarruspaikkoja?
Perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen sanoi Fortumin mukaantulon nostaneen Fennovoiman hankkeen vahvalle pohjalle.
– Ja vihreät: kun te nostitte turpeen ja puun veroa, kivihiilen kulutus nousi ja vaihtotase jäi tappiolle. Ja entä suot? Ne ovat teille vain pyhiinvaelluspaikkoja ja sammakoita te siellä kumarratte, Hakkarainen ihmetteli.
Tuupainen: Kotimaisuusaste ratkaisee
Soini antoi ryhmäpuheessaan perussuomalaisille vapauden äänestää halutessaan myös ydinvoimaa vastaan. Kansanedustaja Kauko Tuupainen korostikin, että hänen myönteinen kantansa riippuu 60 prosentin kotimaisuusasteesta, eikä siihen EU-tai ETA-tausta riitä.
Kun Fortum ilmoitti osallistuvansa Fennovoiman hankkeeseen, se asetti ehdoksi, että se saa valtaosan venäläisen TGC-1:n vesivoimasta itselleen. Suunnitelmassa Fortum ja Rosatom perustaisivat yhteisyrityksen, jonka omistukseen siirrettäisiin TGC-1:n vesivoima. Fortum omistaisi uudesta yhteisyrityksestä vähintään 75 prosenttia.
Yhtiö tuottaa vesivoimaa enemmän kuin kaikki Suomen vesivoimalat yhteensä.
– Yhtiöllä on 55 vesivoimalaa. Ihmettelenkin, toteutuuko kauppa. Minun pitää tietää se ennen perjantaista äänestystä, Tuupainen vaati.
VELI-PEKKA LESKELÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Voima-lehti myrkytti suomalaiset miehet – näin ”toksinen maskuliinisuus” runnottiin väkisin suomen kieleen

Professori Vesa Kanniainen julkaisee maahanmuuttolukunsa kirjana: Lähi-idästä ja Afrikasta saapuvat aiheuttavat eniten kustannuksia julkiselle taloudelle
Professori emeritus Vesa Kanniaisen analyysi maahanmuuton nettokustannuksista Euroopassa herätti huomiota alkusyksystä. Analyysia esittelevää YouTube-videota ja Kanniaisen haastattelua on ladattu tähän mennessä 130 000 kertaa.

Varsinais-Suomen hyvinvointialue päätti: Laittomasti maassa oleville laajemmat terveyspalvelut – perussuomalaiset vastusti
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti eilen pitää laajemmat terveyspalvelut laittomasti maassa oleville. Suomen hallitus kuitenkin esittää, että viranomaiset rajaavat palveluita hieman. Varha oli jo ottamassa tulevan lakimuutoksen täysimääräisesti huomioon, mutta nyt alue aikoo kuitenkin tarjota laajempia palveluita.

10-vuotias tyttö raiskattiin – protestit vastaanottokeskuksella Dublinissa jatkuvat jo toista iltaa
Dublinissa on ollut väkivaltaisia mellakoita kahtena peräkkäisenä iltana, koska karkotettavaksi määrätyn turvapaikanhakijan epäillään raiskanneen 10-vuotiaan tytön vastaanottokeskuksessa. Poliitikot tuomitsevat mellakoinnin, mutta eivät ole valmiita antamaan kansalaisille mahdollisuutta vaikuttaa maahanmuuttopolitiikkaan väkivallattomin ja demokraattisin keinoin.

Transaktivistit yrittivät estää feministien konferenssin vandalisoimalla kokouskeskusta Brightonissa
Transaktivistit yrittivät estää feministien konferenssin rikkomalla kokouskeskuksen ikkunoita, koska tapahtuma oli heidän mielestään "transfobinen". Paikallinen vihreiden kansanedustaja kommentoi vandalismia sanoen, että Brightonin valitseminen kokouspaikaksi oli provokaatio ja että kaupungin ei pitäisi vuokrata tilojaan tapahtumille, jotka "luovat jännitteitä".

Trumpin vastaiset suurmielenosoitukset todistivat tarpeettomuutensa: USA ei ole vajoamassa diktatuuriin
Yhdysvalloissa järjestettiin lauantaina laajoja mielenosoituksia presidentti Trumpia vastaan. Järjestäjien mukaan niihin osallistui jopa seitsemän miljoonaa ihmistä. Nämä iloisissa karnevaalitunnelmissa sujuneet suurmielenosoitukset ovat jo itsessään todiste siitä, että maa ei ole vajoamassa diktatuuriin.

Tyytymättömyys Saksan yleisradiota kohtaan kasvaa – lupamaksusta taistellaan oikeudessa
Jokainen saksalainen voi vetää yleisradiomaksunsa oikeuteen, jos pystyy todistamaan, että yleisradio ei täytä sille asetettuja mielipiteenvapauden, hyvän laadun ja poliittisen tasapuolisuuden vaatimuksia.

Riikka Purra: ”Rakastan tavallisten ihmisten halua paljastaa järjettömiä kohteita, joihin veronmaksajan rahaa tungetaan”
Valtiovarainministeri Riikka Purra suitsuttaa tavan kansalaisia, jotka haluavat somessa tuoda esille havaitsemiaan mahdollisia kohteita, joihin verovarojen tärvääminen ei ole ainakaan maksajan etu: "Ongelmat pitää paljastaa kaikkien silmille, mahdollisimman raadollisesti", valtiovarainministeri vaatii.

Oxfordin yliopiston kansleri: Yliopiston ei pidä olla ”turvallinen tila”
Oxfordin yliopiston uusi kansleri haluaa opiskelijoiden valmistautuvan kohtaamaan epämukaviltakin tuntuvia ajatuksia: "turvallisia tiloja" ei enää ole. Hänen kaudellaan yliopisto ei aio enää sortua cancel-kulttuuriin.

Perussuomalaisista täystyrmäys Akavan puheille maatalouden keskittämisestä: ”Ehdotus on suorastaan vaarallinen”
Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava esittää maatalouden keskittämistä Etelä-Suomeen.
















