Hallituksen ja opposition väliset neuvottelut talouden sopeuttamistoimista päättyivät ilman merkittäviä tuloksia. Osapuolet olivat yhtä mieltä vain siitä, että velkaantuminen täytyy saada kuriin ja ongelmia siirtyy joka tapauksessa seuraavalle hallitukselle, millainen se sitten onkin.

– Uutinen oli minulle se, että hallitus oli itse samaa mieltä. Se vastasi kaikkiin kysymyksiinsä ”kyllä”, perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini kertoi neuvotteluiden jälkeen eduskunnassa tiistai-iltapäivällä.

Kolme kysymystä oppositiolle

Hallitus kysyi oppositiolta kolme kysymystä: oletteko sitoutuneet siihen, että valtion velan BKT-osuus käännetään laskuun lähivuosien aikana? Onko valtiovarainministeriön arvio kolmen miljardin sopeutuksista oikea velkaantumisen taittamiseksi? Jos ei niin mikä on oma arvionne? Ja jos sitoudutte valtionvelan BKT-osuuden pienentämiseen, niin kerralla vai jaksotetusti ja miten jaksottaen jos?

– Vastasimme kyllä ensimmäiseen kysymykseen, mutta keinoihin, joilla talous oikaistaan, emme ottaneet suoraan kantaa, Soini sanoi.

Hänen mukaansa oppositiopuolueet eivät käyttäneet neuvottelussa sanaa jaksotus. Mutta kun hallitus lopettaa toimintansa, velan hoito on edessä joka tapauksessa.

– Siksi odotamme, että hallitus tekee esityksensä neljän viikon kuluttua. Otamme kantaa sitten siihen, Soini totesi ja sanoi vielä, ettei myöskään pienemmän piirin puheenjohtajien välisiä keskusteluita jatketa tällä erää.

Ongelmia peitellään BKT-osuuden taakse

Hallitus piilotteli ongelmia jopa kysymysten rivien väleihin. Kun hallitus penäsi valtion velan pienentämistä BKT-osuuteen verrattuna, se on pienempi tavoite kuin lisävelkaantumisen pysäyttäminen euromääräisesti.

Asiasta kiisteltiin hallitusneuvotteluiden yhteydessä. Kokoomus kannatti velkaantumisen rajumpaa leikkausta, kun SDP kannatti lievempää BKT:hen suhteutettua tulkintaa. Nyt kriisin hetkellä se kelpaa kokoomuksellekin.

Vastuu seuraa valtaa

Soinin mielestä neuvotteluun oli vaikea olla menemättä, koska sitten sanottaisiin, ettei oppositio halua kantaa vastuuta. Neuvotteluun mentiin kuulemaan, mitä hallitus haluaa sanoa. Mutta perussuomalaiset ei voi sitoutua hallituksen tekemisiin tai tekemättä jättämisiin.

– Eihän kovasti muodikas tasa-arvoinen demokratia toimi niin, että hallituksella on kaikki valta, mutta vastuu koskee kaikkia puolueita. Hallitus saa tehdä päätöksen sekä kehysriihessä että budjettiriihessä. Se on hallituksen tehtävä. Me arvioimme sitten sitä, Soini korosti.

Oppositio olisi puhunut laajemmista aiheista

Soini korosti, että neuvotteluissa hallitus esitti omat kantansa ja molemmat oppositiopuolueet omansa. Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko sanoi, että hän olisi keskustellut mieluummin velkaantumisen isosta kuvasta, kaikesta velasta mitä otetaan ja kuinka kasvua saataisiin aikaan. Soini totesi, että hänkin olisi keskustellut mielellään esimerkiksi EU:sta.

– Kyse on myös hallituksen epäonnistumisista. Mutta keskustelua tulee joka tapauksessa: Kreikan kolmas tukipaketti roikkuu ilmassa ja Islanti veti pois EU-jäsenhakemuksensa. Keskiviikkona kuulemme hallituksen vastauksen kuntapoliittiseen välikysymykseen. Mutta velkaantumisen taittamisesta sen sijaan olemme yhtä mieltä, Soini korosti.

Eduskuntaryhmä oli valmisteluissa mukana

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström totesi tiedotustilaisuuden jälkeen, että opposition ja hallituksen välisiä neuvotteluita valmisteltiin hyvässä yhteistoiminnassa ja puheenjohtaja kysyi myös eduskuntaryhmän näkemyksiä, miten neuvotteluissa pitäisi toimia.

Lindström totesi valtion tilanteen olevan äärettömän vakava ja tietenkin perussuomalaiset neuvottelevat ongelmien ratkaisemiseksi – mutta omilla ehdoillaan.

– Jo hallituksen kutsu kertoo, kuinka vakava taloutemme tilanne on, Lindström painotti.

Veli-Pekka Leskelä