Presidentti Donald Trumpin entinen neuvonantaja Steve Bannon on jo jonkin aikaa kierrellyt Eurooppaa kuin risteilyohjus. Bannonin ristiretki saa konkreettisemman muodon syksyllä, kun ”The Movement” -säätiö aloittaa toimintansa Brysselissä.
Liikkeen tarkoitus on Daily Beastin ja Independent-lehden mukaan tukea kansallismielisten aatosten leviämistä Euroopassa. Konttorilla hyörii alkuvaiheessa kymmenisen työntekijää: Määrä tuntuu äkkiseltään vähältä mutta sosiaalisen median taistoissa sillä saa paljon aikaan.
Bannon aikoo ideologisesti haastaa liberaalin ja globalistisen Open Society -säätiön, jonka miljardööri George Soros perusti vuonna 1984.
Bannonin ensimmäinen tähtäin on kevään 2019 EU-vaaleissa. Tavoitteena on koota kansallismielisistä ryhmä, jossa vaalivoiton jälkeen olisi kolmannes kaikista EU-parlamentin edustajista. Tuskin arvaus menee täysin pieleen, jos veikkaa Bannonin haluavan vaikuttaa muissakin ensi vuoden vaaleissa Euroopassa.
– Ensi vuoden toukokuu on häkellyttävän tärkeä hetki Euroopalle, Bannon sanoo.
– Silloin kansallismieliset ottavat ensi kerran oikeasti mittaa Davosin talouseliitistä, hän perustelee.
Davosin eliitillä Bannon tarkoittaa salaisuuksien verhoamaa World Economic Forum -kokousta, jossa Suomestakin vuosittain pyrähtää joku suurpääoman tai kokoomuksen edustaja.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Cambridgen yliopiston plagiointikohun keskiössä viime viikkoina ollut 41-vuotias professori Jason Arday on kuollut. Arday löytyi elottomana Etelä-Lontoosta perjantaina iltapäivällä.
Äskettäin Jason Ardayn tapaus nosti tapetille kysymyksen tiedemaailman kyvystä tunnistaa omat harhansa. Britanniassa samaa keskustelua käydään koko tiedepolittiikan laajuudeltauseissa eturivin medioissa. Suomen Akatemiaa muistuttava Britannian julkinen tiederahoituselin myönsi äskettäin lähes miljoona puntaa homopornon kulttuurihistorian tutkimiseen samalla kun Jodrell Bankin kuuluisalta radioteleskooppiverkolta leikattiin rahoitusta.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa olevansa valmis perumaan useita Orpon hallituksen talouspäätöksiä. Konkreettisia menoleikkauksia SDP ei ole edelleenkään löytänyt.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen ihmettelee, miksi ne, jotka haluavat elää šaria-lain sääntöjen mukaisesti, tulevat länsimaihin sitä vaatimaan. Seppäsen mukaan islamin oikeusperinne eli šaria sotii monilta osin Suomen perustuslakia, demokratiaa ja sukupuolten yhdenvertaisuutta vastaan. Seppänen muistuttaa uskonnonvapauden tarkoittavan oikeutta harjoittaa omaa uskontoa, ei lupaa rakentaa maahan Suomen lain syrjäyttävää rinnakkaista oikeusjärjestelmää.
Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Esa Annala on uhkaillut perussuomalaisten tappamisella. Väkivaltaiset puheet vaikuttavat kuuluvan vasemmistolaisten vakiovarustukseen.
Göteborgin alueen julkista liikennettä operoiva Västtrafik on päättänyt poistaa ruotsidemokraattien vaalimainokset Skaraborgin alueen busseista. Yhtiön johto teki päätöksen sen jälkeen, kun useita bussinkuljettajia jäi sairauslomalle protestiksi hallituksen tukipuolueen vaaliviestille.
Perussuomalainen diplomi-insinööri Mika Merano lataa Facebookissa täyslaidallisen punavihreän leirin ja SDP:n maahanmuuttolinjausten suuntaan. Meranon mukaan cancel-inkvisiittorit yrittivät vuosikausia hiljentää kaiken maahanmuuttokritiikin rasismisyytöksillä ja suojella monikulttuurisuuskuplaansa poliittisen vallankäytön varjolla. Karut tulokset katujengeistä ja PISA-tulosten laskusta ovat kuitenkin nyt kiistämätön tosiasia, eikä mikään puolue pääse enää pakoon todellisuutta eikä omia virheitään.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jorma Piisinen on huvittunut SDP:n äkkikäännöksestä maahanmuutto- ja kriminaalipolitiikassa. Demarit vaativat nyt muun muassa kovia rangaistuksia katujengeille ja tukien leikkauksia kielenopiskelun laiminlyöjille, vaikka puolue vastusti pitkään vastaavia perussuomalaisten esityksiä. Piisinen toivottaa demarit tervetulleiksi todellisuuteen, mutta kyseenalaistaa samalla puolueen uuden linjan uskottavuuden.
Europolin julkaiseman raportin mukaan EU-maissa tehtiin 45 terrori-iskua viime vuonna. Terrori-iskujen kärkisijalla olivat jihadistit, jonka jälkeen toisena tulivat vasemmistolaiset ja anarkistit.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
