LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman korostaa, että lukutaito on kaiken oppimisen perusta ja sen kehityksestä on pidettävä tiukasti kiinni. Noin 20 prosenttia nuorista ja 11 prosenttia aikuisista kamppailee heikon lukutaidon kanssa, mikä vaikeuttaa opiskelua, työntekoa ja arkea. Strandman painottaa varhaista tukea, päivittäistä lukuharjoittelua, kodin roolia sekä sujuvaa lukutaitoa ennen kolmatta luokkaa.
Lukutaidon kehittyminen on monivaiheinen ja pitkä prosessi, joka alkaa jo ennen kouluikää. Keskeisiä valmiuksia ovat keskittymiskyky, sanavarasto, motivaatio ja kiinnostus kieleen. Lukemaan oppiminen etenee kirjainten ja äänteiden tunnistamisesta sanojen ja lauseiden lukemiseen ja vaatii säännöllistä, päivittäistä harjoittelua sujuvuuden ja ymmärtämisen kehittymiseksi.
Lukemisen oppiminen on hermostollinen prosessi, joka vaatii runsaasti toistoja. Alkuopetuksessa (1.–2.-luokilla) lukemisen rinnalla opetellaan kirjoittamisen perusteita. Nämä kaksi perustaitoa kulkevat käsi kädessä ja tukevat toisiaan.
– Kodilla ja koululla on keskeinen rooli lukutaidon tukemisessa. Lapselle lukeminen, kieleen tutustuminen leikinomaisesti, sanapelit ja yhteiset lukurutiinit vahvistavat sisäistä motivaatiota ja oppimista. Tutkimusten mukaan lapselle tulisi lukea vähintään 10 minuuttia päivässä. Tämä laajentaa sanavarastoa, kehittää kuullun ymmärtämistä ja herättää kiinnostusta tarinoihin ja ajatteluun. Keskustelu luetuista aiheista syventää ymmärrystä entisestään, kertoo Jaana Strandman.
– Sujuvuus on avain luetun ymmärtämiseen. Hidas lukeminen voi pahentua ilman varhaista tukea, minkä vuoksi harjoittelu on tärkeää kaikissa ikävaiheissa. Sujuva lukutaito on edellytys kaikelle oppimiselle ja arjessa selviytymiselle. Tavoitteena on toiminnallinen arjen lukutaito, ja lukutaidon tulee olla sujuva ennen kolmannelle luokalle siirtymistä. Tästä tavoitteesta on pidettävä johdonmukaisesti kiinni.
Arvioiden mukaan noin 20 prosenttilla nuorista ja 11 prosenttilla aikuisista on heikko lukutaito. Tämä vaikeuttaa opiskelua, työntekoa ja yhteiskunnassa toimimista. Jokainen lapsi oppii omaan tahtiinsa, ja opetuksessa tulee huomioida lapsen kiinnostuksen kohteet. Lukemisen ilo löytyy usein juuri omien kiinnostusten kautta. Lukutaito kehittyy jatkuvasti, kun sille annetaan tilaa ja tukea.
– Suomessa kirjastot tarjoavat maksuttoman ja tasa-arvoisen mahdollisuuden kirjoihin, lukuharrastuksen syntymiseen ja lukutaidon syventämiseen. Kirjastojen rooli lukutaidon tukemisessa on keskeinen ja korvaamaton, Strandman painottaa.
– Eduskunnassa on tehty konkreettisia toimia lukutaidon vahvistamiseksi. Valtakunnallinen lukutaidon strategia ja siihen liittyvät ohjelmat ovat keskeinen osa hallituksen koulutuspoliittista linjaa. National Literacy Strategy 2030 luo pitkän aikavälin suunnan lukutaidon ja monilukutaidon vahvistamiseksi kaikissa ikäryhmissä. Sen tavoitteena on tehdä Suomesta maailman monilukutaitoisin maa vuoteen 2030 mennessä.
Lisäksi perusopetuksen opetussuunnitelmaa on uudistettu vastaamaan lukutaidon haasteisiin. Äidinkielen ja lukemisen opetukseen on lisätty opetustunteja ja tukitoimia, ja uudistus tuli voimaan elokuussa 2025. Tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten opiskelun ja työelämän kannalta välttämättömiä perustaitoja.
– Opettajien osaaminen muodostaa lukutaidon kehittämisen perustan. Luokanopettajakoulutuksen äidinkielen ja kirjallisuuden opintojen määrän ja rakenteen tulee vastata kasvaviin tarpeisiin, mukaan lukien suomea toisena kielenä oppivat. Suomen kielen vahva osaaminen on maamme sivistyksen, osallisuuden ja yhteiskunnan toimivuuden perusta, sanoo Strandman.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Opettajat uupuvat, Pisa-tulokset laskevat. Miten palauttaa lasten keskittymiskyky, lukutaito ja perustaidot? Miltä näyttää suomalainen peruskoulu perussuomalaisesta näkökulmasta – ja mihin suuntaan opetusta pitäisi viedä?
Luetun ymmärtäminen käy yhä vaikeammaksi ruotsalaisissakin kouluissa. Edessä saattaakin poliitikkojen mukaan olla sukupolvi, joka ei osaa lukea. Hankala yhtälö maailmassa, jossa vaatimukset osaamiselle kasvavat kaiken aikaa. Lääke on kuitenkin olemassa: lukemaan oppii lukemalla ääneen.
Kyky ymmärtää kirjoitettua tekstiä on ehdoton edellytys täysivaltaiselle jäsenyydelle länsimaisessa yhteiskunnassa. Jos sadat tuhannet nuoret valmistuvat peruskoulusta käytännössä lukutaidottomina, seuraukset ovat arvaamattomat. Hyviä ne eivät ole missään tapauksessa.
Luku- ja kirjoitustaito on ehdoton edellytys sille, että ihminen voi tulla osaksi toimivaa yhteiskuntaa. Voimakkaana jatkuvan maahanmuuton myötä lukutaidottomuudesta on tullut kasvava osa pohjoismaista todellisuutta. Lukutaidottomuus johtaa syrjäytymiseen ja sen myötä hyvinvointivaltion alasajoon.
Suomen vahva asema koulutuksen mallimaana on luisumassa yhä heikompaan suuntaan. Viesti etenkin peruskoulutuksen kentältä on voimistunut, ja ongelmat tuodaan näkyvämmin myös opetushenkilökunnan taholta esiin. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen odottaa uudelta opetusministeri Anders Adlercreutzilta nopeita tekoja mobiililaitteiden käytön rajoittamiseksi koulupäivän aikana.
Viikon suosituimmat
Uuden edustusauton käyttöönsä juuri saanut Tampereen pormestari Ilmari Nurminen teetti äskettäin itsestään uudet edustuskuvat, joiden hintalappu nousee selkeästi tavanomaista korkeammalle. Nuoren pormestarin rahankäyttö herättää keskustelua, kun samaan aikaan Tampere kärvistelee talousahdingossa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola kommentoi Facebookissa Ylen MOT-dokumenttia, joka paljastaa somalialaisten perheiden lähettävän lapsiaan ankariin kurinpitolaitoksiin Somaliaan. Eerola kysyy, miksi turvaa hakeneet vanhemmat altistavat jälkeläisensä samalle vaaralle, josta itse pakenivat.
Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto varoittaa Kauppalehden Talousaamussa, että ilmasto‑ ja luontopaneelien esittämät hakkuuvähennykset iskisivät suomalaiselle metsäsektorille rajusti. Aallon mukaan kymmenen prosentin leikkaus puunkäyttöön merkitsisi jopa kymmenien sahojen sulkemisia, miljardiluokan talousmenetyksiä ja tuhansien työpaikkojen menetystä.
Presidentti Trump on luonut lapsille uuden osakesäästötilin, johon valtio lahjoittaa tuhat dollaria pesämunaksi jokaiselle Trumpin toisen kauden aikana syntyneelle Yhdysvaltain kansalaiselle. Monet sijoittajat ja suuryritykset ovat lähteneet mukaan tukemaan Amerikan lasten tulevaisuutta. Myös rap-artisti Nicki Minaj aikoo lahjoittaa rahaa faniensa lasten Trump-tileille.
Toimeentulotuen uudistus tulee tänään voimaan maltillisella leikkauksella. Valtiovarainministeri Riikka Purra esittää samalla jo uudistuksen jatkamista, sillä Suomi ei kestä enää avokätisyyttä, joka pitää etenkin integroitumattomia maahanmuuttajia tuen varassa.
Joukkoraiskaukseen 20 vuotta sitten osallistunut mies tuomittiin lopulta samasta teosta kuin muutkin, mutta mies sai teostaan kevyemmän rangaistuksen, koska onnistui piileskelemään oikeutta niin pitkään.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pia Sillanpää on huvittunut SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin vaatimuksesta, että Orpon hallituksen pitäisi tehdä vielä 1,4 miljardin euron lisäsopeutukset tällä hallituskaudella. Sillanpään mielestä Lindtman pelkää jo nyt tulevaa pääministerin vastuuta: seuraavaa hallitusta odottavat karut 10 miljardin euron säästötalkoot.
Tuulivoiman tuotanto on romahtanut Suomessa poikkeuksellisen pitkän jäätymisjakson vuoksi, ja sähkön hinta on noussut jyrkästi. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kommentoi tilannetta Facebookissa ja vaatii tuulivoimahankkeisiin enemmän realismia sekä alueiden asukkaiden kuulemista.
Britannian työväenpuolue aIkoo asuttaa turvapaikanhakijoita kunnallisiin vuokra-asuntoihin pois hotelleista. Suunnitelma nostattaa kansalaisissa raivoisia tunteita paikallisvaalien alla. Yli miljoona sosiaalista asuntoa jonottavaa brittiä seuraa epäuskoisena hallituksen aikeita jättää ehkä vuosiakin uutta kotia odottaneet kantakansalaiset tyhjn käsin kasvavaan kansalliseen kurjuuteen.
Lue lisää
Lue lisää
