LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Peruskoulu on nyt ja tulevaisuudessa Suomen tärkein kivijalka, kertoo perussuomalainen rehtori-kansanedustaja Jaana Strandman. Peruskoulun juuri valmistunut vuoteen 2045 ulottuva visio korostaa, että koulun tehtävä on antaa jokaiselle lapselle vahva perusta elämää varten, jatko-opintoihin ja koko elämänpolulle. Koulun merkitys ei rajoitu oppimistuloksiin, vaan se rakentaa yhteiskunnan osaamispohjaa aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluun ja työelämään sekä yrittäjyyteen saakka.
Vision keskiössä ovat vahvat perustiedot ja -taidot; lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminen, jotka muodostavat kaiken oppimisen perustan. Ilman riittävää luku- ja laskutaitoa ei synny tasa-arvoisia mahdollisuuksia eikä korkeaa osaamista. Siksi perustaitojen systemaattinen vahvistaminen, riittävä opetusaika sekä varhainen tuki ovat tulevaisuuden koulun keskeisiä painopisteitä.
– Tähän nykyhallitus on panostanut lisäämällä rahoitukseen 200 miljoonaa euroa sekä matematiikkaan ja äidinkieleen tunteja, vahvistamalla koulujen työrauhaa poistamalla kännykät oppitunneilta ja vahvistamalla oppimisen tukea, kertoo Jaana Strandman.
Elämää varten toimiva peruskoulu korostaa kädentaitojen ja käytännöllisen arjen osaamisen merkitystä. Käsityö, tekninen työ, kotitalous ja muut toiminnalliset oppiaineet vahvistavat ajattelun taitoja, ongelmanratkaisukykyä ja pitkäjänteisyyttä sekä arjen taitoja. Ne kehittävät luovuutta, aivotoimintaa, keskittymistä ja ymmärrystä työn arvosta. Toiminnallinen oppiminen tarjoaa onnistumisen kokemuksia ja tukee monenlaisten oppijoiden vahvuuksia.
– Teknologian kehittyessä koulun tehtävä on vahvistaa oppilaiden itsetunnon kehittymistä. Oppiminen on pinnistelyä ja sinnikkyyttä saavuttaa tavoitteita. Pettymyksiä tällä oppimispolulla tulee varmasti, mutta ne kuuluvat elämään, kasvattavat ja kehittävät. Perustiedot, kriittinen ajattelu ja yhteistyötaidot toisten kanssa ovat taitoja, joita mikään teknologia ei korvaa. Digitaaliset välineet tukevat oppimista, mutta kouluyhteisö, vuorovaikutus ja kasvotusten kohtaaminen sekä opettajan pedagoginen osaaminen ja auktoriteetti on säilyttävä koulun ytimenä, sanoo Strandman.
Peruskoulu 2045 rakentuu suomalaisen koulun vahvuuksille: kaikille yhteinen julkinen koulu, osaavat opettajat ja vahva osaamistaso jokaiselle oppilaalle. Tavoitteena on koulutusjärjestelmä, joka tuottaa kaikilla tasoillaan arjen osaamista ja tukee jokaisen lapsen ja nuoren kasvua vastuulliseksi ja osaavaksi yhteiskunnan jäseneksi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Suomalainen peruskoulu on ollut pitkään maamme ylpeydenaihe. Tämä kuva maailman parhaasta koulusta ja parhaista opettajista on murenemassa, varoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman. Yhä useampi opettaja ja vanhempi kertoo huolestuttavista ilmiöistä, jotka liittyvät erityisesti maahanmuuton vaikutuksiin kouluissa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra ja erityisopettajana työskennellyt kansanedustaja Jaana Strandman pohtivat, mikä peruskoulussa nykyään mättää - ja mitä kouluissa pitäisi jatkossa tehdä parempien tuloksien saamiseksi ja paremman oppimisilmapiirin palauttamiseksi.
Hallitus esittää vuodelle 2026 opetus- ja kulttuuriministeriön momentteihin ratkaisuja, jotka vahvistavat peruskoulun laatua ja turvaavat oppimisen tuen siellä, missä tarve on suurin. Perussuomalaisten kansanedustajat Jaana Strandman ja Sanna Antikainen kiittävät hallituksen uudistuksia.
Opettajat uupuvat, Pisa-tulokset laskevat. Miten palauttaa lasten keskittymiskyky, lukutaito ja perustaidot? Miltä näyttää suomalainen peruskoulu perussuomalaisesta näkökulmasta – ja mihin suuntaan opetusta pitäisi viedä?
Viikon suosituimmat
Citroënin, Fiatin ja Chryslerin taustalla oleva autonvalmistaja Stellantis on ilmoittanut täyskäännöksestä sähköautoihin painottuneessa strategiassaan. Yhtiö tekee 22 miljardin euron alaskirjaukset, peruu useita sähköautomalleja ja lisää tuotantoa Yhdysvalloissa. Yhtiön tulevaisuutta ohjaa jatkossa kysyntä, eivät viranomaisten tai poliitikkojen määräykset.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esittää, että Suomessakin otettaisiin käyttöön työvelvoite maahanmuuttajille sosiaaliturvan saamisen edellytyksenä.
Sisäministeri Mari Rantanen haluaa jatkaa maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä sekä kansallisesti että EU-tasolla. Rantasen mukaan Suomella ei ole syytä ylläpitää löyhempiä maahanmuuttosääntöjä kuin muillakaan Euroopan mailla. Hänen mielestään mallia voisi ottaa Tanskan linjauksista.
Antifan aktivisti tuomittiin Unkarissa kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta Budapestissa kolme vuotta sitten tehtyihin poliittisiin joukkopahoinpitelyihin. Europarlamentin vasemmistoryhmä - johon myös Li Andersson kuuluu - on esittänyt tukensa tuomitulle "ei-binaariselle antifasistille". Vasemmiston meppien mielestä kyseessä oli antifasistinen toiminta, joka "ei ole terrorismia vaan demokraattinen velvollisuus".
Vantaan Korsossa syttyi 17. joulukuuta kerrostalossa räjähdysmäinen tulipalo, jonka todellinen syy on paljastunut tipoittain. Kyseessä oli polttopulloisku. Rikos liittyi ilmeisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Epäilty 15-vuotias tekijä on vangittu jo kuukausi sitten.
Perussuomalainen europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on kuullut maailmalta ilouutisia somalikysymykseen: Somalian ja Saudi-Arabian tuore puolustussopimus vahvistaa Punaisenmeren alueen turvallisuutta ja vakautta. Tynkkynen korostaa, että sopimus romuttaa perusteet somalien turvapaikoille Euroopassa – kun Somalia ja Saudi-Arabia rakentavat turvallisuutta yhdessä, on somalien loogista suunnata kulttuurillisesti läheiseen naapurimaahan eikä arktiseen Suomeen.
Vasemmistolainen europarlamentaarikko Irene Montero käytti puheessaan väestönvaihto-ilmaisua. Hän toivoi, että maahanmuuttajat voisivat korvata äärioikeiston ja rasistit sekä saada Espanjassa kansalaisuuden ja äänioikeuden.
Kun fyysisesti selvästi muita naisia vahvempi algerialainen nyrkkeilijä Imane Khelif voitti kultaa Pariisin olympialaisissa 2024 naisten sarjassa nousi esiin huoli naisten turvallisuudesta ja naisten urheilun reiluudesta. Nämä huolensa esittäjät leimattiin nopeasti transfobisiksi, tietämättömiksi tai jopa Kremlinin kätyreiksi.
Kohutusta empatiataulusta tuttuja identiteettipoliittisia hankkeita on nyt vaivihkaa ujutettu Tampereen uuden koulutuspoliittisen ohjelman osaksi. Asian esille nostanut perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius moittii etenkin kokoomusta ja keskustaa, jotka ovat hyväksyneet empatiataulun uudet sovellukset kaupunginhallituksessa.
Venäjä pyrkii vaikuttamaan laaja-alaisesti Suomeen. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan Suomessa ei tänä päivänä erityisemmin enää hyssytellä Venäjän vaikuttamispyrkimyksiä, mutta taustalla vaikuttaa sekin, että Venäjä ei ole onnistunut kovin hyvin.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
