Suojaako huivi, astiapyyhe tai kasvoille kiedottu t-paita koronavirukselta? Cambridge-tutkimus selvitti

Suomessa on koronaviruksen myötä käyty keskustelua siitä, keiden pitäisi käyttää hengityssuojaimia ja onko niistä hyötyä. Suojainpulan johdosta netti on täynnä ohjeita kotitekoisten kasvosuojusten valmistamisesta. Cambridgen yliopiston tutkijat ovat testanneet erilaisista kodin materiaaleista valmistettujen suojusten tehoa. Esimerkiksi joka kodista löytyvä tavallinen astiapyyhe osoittautui suodatusteholtaan hyvin tehokkaaksi.

Itä-Aasiassa hengityssuojainten pitäminen on monille arkipäivää lähinnä ilmansaasteiden takia. Koronapandemian johdosta hengityssuojaimista vallitsee pula lähes kaikkialla maailmassa, joten netti pursuaa ohjeita kotitekoisten kasvosuojusten valmistamisesta. Jotkut ohjeista on annettu täysin huumorimielessä: esimerkiksi joustavista miesten boksereista saa oikealla tavalla päähän pukemalla kätevän suojan, joka peittää sekä suu-nenä-alueen että myös hiukset.

Tsekin tasavallassa kotitekoisten kasvosuojusten pitämisestä on tullut oikea muotivillitys. Ihmiset askartelevat itse suojuksia ja lahjoittavat niitä tuttavilleen. Ahkerimmat ompelijat ovat laittaneet kadulle talonsa eteen telineen, josta ohikulkija saa vapaasti ottaa mieleisensä kasvosuojuksen.

Kasvosuojus viruksen kantajalla suojaa muita ihmisiä

Virusten leviämisen estämisen kannalta on tärkeintä, että oireista kärsivät käyttäisivät jonkinlaista kasvosuojusta, jotta eivät pärskiessään levitä viruspartikkeleita muihin ihmisiin. Aivastus tai yskiminen saattaa levittää pisaroita yli kahden metrin päähän.

Joka kodista löytyvä tavallinen astiapyyhe osoittautui suodatusteholtaan hyvin tehokkaaksi.

Hoitohenkilökunta puolestaan käyttää kirurgista suu-nenäsuojusta yleensä suojatakseen potilasta hoitajien uloshengitysilmassa mahdollisesti olevilta taudinaiheuttajilta.

Porissa vanhuspalveluiden työntekijät käyttävät asiakastapaamisissa huiveja, koska oikeita hengityssuojaimia ei ole saatu. Työntekijöitä on muistutettu, ettei huivi ole varsinaisesti suojain, mutta se estää hieman pisaratartuntoja, kertoo Satakunnan Kansa. Tarkoituksena on siis suojata vanhuksia tartunnoilta.

Tutkijat testasivat kotitekoiset suojukset

Kaikenlaisista hengityssuojaimista on tällä hetkellä pulaa ympäri maailman. Siksi paikoitellen joudutaan turvautumaan hätäratkaisuihin, kuten suojainten uudelleenkäyttöön tai huivien käyttöön kasvosuojina. Onko niistä hyötyä? Kysymykseen auttaa vastaamaan Cambridgen yliopiston tutkijoiden 2013 tekemät testit erilaisisista kodin materiaalieista valmistettujen suojusten tehosta.

Tutkimuksessa vertailtiin kirurgisten suu-nenäsuojusten suojaustehoa erilaisista joka kodin materiaaleista valmistettuihin omatekoisiin suojuksiin. Kasvosuojien tiiviydessä saattoi olla suuriakin eroja, mutta periaatteessa jotkut kodin materiaalit suojasivat yllättävänkin hyvin.

Kotitekoiset suojukset vähensivät merkittävästi potilaan levittämien mikro-organismien määrää

Esimerkiksi imurin pölypussi suodatti viruspartikkeleita materiaalina lähes yhtä hyvin kuin kirurginen suu-nenäsuojus, mutta oli kovuutensa takia paljon epämukavampi suojuskäytössä eikä kovin tiivis. Tiukkaan kudottu astiapyyhe suodatti partikkeleita paremmin kuin t-paita, mutta pehmeä ja joustava t-paitakangas oli paljon mukavampi materiaali kasvosuojukselle.

Tässä siis tutkittiin tilannetta, jossa viruksen kantaja pitää suojusta, jotta ei levittäisi pisaratartuntaa muihin. Tutkijat totesivat, että myös kotitekoiset suojukset vähensivät merkittävästi potilaan levittämien mikro-organismien määrää, vaikka kirurginen suu-nenäsuojus olikin tiiviytensä takia kolme kertaa tehokkaampi.

Mitä tahansa suojus on tyhjää parempi

Kotitekoinen suojus ei siis läheskään vedä vertoja tehdastekoisille, mutta on kuitenkin huomattavasti parempi kuin ei mitään. Kannattaa muistaa, että paraskaan hengityssuojain ei pelasta koronatartunnalta, jos sitä ei pueta ja riisuta oikein ja jos suojaimen käyttöön ei yhdistetä muita suojatoimenpiteitä, kuten tartunnan saaneiden eristämistä, turvavälin pitämistä ja hyvää käsihygieniaa.

Yhteenvetona voisi sanoa, että Suomen olosuhteissa kotitekoisten kasvosuojusten askarteleminen on melko turhaa, mutta jos joudut tilanteeseen, jossa samassa tilassa on paljon ihmisiä, ja joku alkaa kovasti yskiä, niin vaikkapa t-paidan kietominen kasvojen suojaksi on tyhjää parempi. Ja jos yskit itse, huivi tai muu suoja pitää virusta kantavat pisarat paljon paremmin kurissa kuin omaan hihaan yskiminen.

Mitä pienempi virusannos elimistöön tulee infektion alkuvaiheessa, sitä paremmin kehon oma immuunijärjestelmä toimii.

Lisäksi suu-nenäsuojuksen pitäminen estää tahatonta suun ja nenän koskettelua kaupungilla liikuttaessa. Parhaiten suojus toimii suojalaseihin yhdistettynä. Suojus on aina käytön jälkeen heitettävä roskiin tai pestävä.

Virologi: koronaviruksen annoksen suuruudella on väliä

Virologiaan erikoistunut lääketieteen tohtori Peter Kolchinsky muistuttaa Twitterissä, että virusannoksen suuruudella on väliä, kun puhutaan korona-altistumisesta. Hengityssuojaimen käyttö auttaa rajoittamaan hengitysilman mukana kulkeutuvien viruspartikkeleiden määrää. Ja mitä pienempi virusannos elimistöön tulee infektion alkuvaiheessa, sitä paremmin kehon oma immuunijärjestelmä toimii.

I’m a virologist. Public should know covid exposure dose matters. We have to conserve masks for healthcare workers, but masks can help anyone, reducing amount of virus released (even by breathing) or taken in. Immune system is more effective if infection starts w/ low dose. (1/3)

— Peter Kolchinsky (@PeterKolchinsky) March 16, 2020

Jos elimistöön tuleva virusannos saadaan pidettyä pienenä, ihmiskehon oma immuunijärjestelmä ehtii ryhtyä toimiin virusta vastaan, jolloin virustartunta aiheuttaa vähemmän vahinkoa eli vähäisemmät oireet, tohtori Kolchinsky kirjoittaa.

Suurempi virusannos johtaa todennäköisemmin tartuntaan. Mikä tahansa hengityssuojus, joka suodattaa edes osa viruspartikkeleista voi siis oikein käytettynä auttaa estämään tartunnan tai lieventämään oireita.