Suomalaisuuden Liiton jäsenmäärä kasvussa – ”Näyttää siltä, että yritykset, valtio ja yliopistot haluavat työntää syrjään suomen kielen ja kansallisuuden piirteet”

Ruotsin kieltä arvostamme toisena kansalliskielenämme, vaikka edelleen vastustamme ruotsin opintojen pakollisuutta, Tiera Laitinen täsmentää.

Suomalaisuuden Liitossa tunnistetaan suomalaisuuden kohtaamat uudet haasteet. Snellmannin ja Linnankosken hengessä vuonna 1906 perustettu järjestö vaalii perinteitä, mutta uutta verta ja ajatuksia tarvitaan, ja sitä on viime aikoina saatukin: kuluneen puolen vuoden aikana liittoon on tullut 200 uutta jäsenhakemusta.

Hakijoiden joukossa on myös nuorta väkeä.

– Ylipäätään ihmisiä laidasta laitaan, iloitsee Laitinen, vaikka myöntääkin, että aktiivien joukko on pieni: iso osa jäsenistä liittyy mukaan ja maksaa jäsenmaksun kannatuksen vuoksi.

Laitinen itse on ollut aktiivinen perussuomalainen jo vuosia. Liiton jäsenten poliittisia kantoja hän ei tiedä eikä niitä kysytä, mutta näppituntuma viittaa siihen, että kirjoa löytyy. Liiton hallituksessa istuu usean porvaripuolueen edustajia.

Julkisvalta ja yritykset rapauttavat suomen kieltä

Laitinen näkee tulevaisuudessa Suomalaisuuden Liiton tärkeimpänä tehtävänä yhteiskunnan arvoilmapiiriin vaikuttamisen yhteistyössä muiden järjestöjen ja instituutioiden kanssa.

– Näyttää siltä, että yritykset, valtio ja yliopistot haluavat työntää syrjään suomen kielen ja kansallisuuden piirteet. Erityisen räikeästi tämä näkyy opetuksessa ja koulutuksessa.

– Kun kansalaisia palvelevat virastot nimeävät itsensä englanniksi, asia voi tuntua pieneltä, mutta kun pikkuasioita vyöryy joka puolelta, kyse ei ole enää yksittäistapauksesta. Esimerkkejä löytyy joka puolelta. Miksi Traficom ei voisi olla Liikenne- ja viestintävirasto, jonka voisi lyhentää LVV:ksi? Tai vaikkapa Fimea, Finnish Medicines Agency – olen suorastaan kateellinen, kun Ruotsissa vastaavan viraston nimi on Läkemedelsverket.

– Meillä on monta hyvää syytä siihen, että haluamme nostaa kielipolitiikan rinnalle kokonaisen kansakunta-teeman. Ja mielellään yhdessä ruotsinkielisten kanssa.

Äidinkieli on ajattelun perusta – myös tieteessä

Laitinen kiinnostui kielipolitiikasta jo opiskeluaikoinaan Helsingin yliopistossa.

– Jotenkin käänteentekevä kokemus oli se, kun 2000-luvun taitteessa oman alani suomenkieliset kurssit lopetettiin. Olisin halunnut opiskella edes perusasiat omalla äidinkielelläni.

Tämä voi kuulostaa yllättävältä, sillä Laitinen on koulutukseltaan fyysikko, joka työskentelee Ilmatieteen laitoksella tutkijana. Eikö juuri luonnontieteiden kohdalla ole totuttu jattelemaan, että englannin kielen käyttö on luontevaa ja tarpeen?

– Toki fysiikka on ollut kansainvälistä vuosisatoja. Eikä vähiten siksi, että luonnontieteillä on ihmiskielen lisäksi yhteinen, universaali ja formaali kieli yli muiden, nimittäin matematiikka. Mutta silti näen, että myös fysiikan ja tekniikan opiskelijan pitää oppia ainakin alansa peruselementit omalla äidinkielellään. Äidinkieli on ajattelun perusta tieteessäkin.

Tukea valtiolta ja yksityisiltä

Suomalaisuuden Liitto saa valtion tukea, mutta yksityiset lahjoitukset toivotetaan tervetulleiksi. Jäsenmaksuilla ja lahjoituksilla pidetään yllä verkkosivuja, YouTube-esittelyjä ja perinteistä kustannus- ja käännöstoimintaa. Viimeksi liitto maksoi ja julkaisi John Grayn teoksen Uudet Leviathanit – liberalismin jälkeisiä mietteitä.

Suomalaisuuden Liiton ponnistelut ovat toki vaatimattomia verrattuna siihen mielenmuokkauskoneistoon, joka esimerkiksi EU-eliitillä on käytössään monikulttuurisuuden ja globalismin edistämiseksi. Laitinen kuitenkin uskoo siihen, että pienikin vastatuuli voi ajan mittaan voimistua.