LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Sama osaaminen, eri arvosana: tuttu ja tutkimuksin todennettu ikävä tosiasia Suomen kouluissa. Vaikka opettajat tekevät parhaansa antaakseen todistukseen oikeudenmukaiset ja kunkin osaamista kuvaavat arvosanat, ei yhdenvertaisuus toteudu.
Yhdestä koulusta saa seiskan ja toisesta yhdeksikön, vaikka suoritukset olisivat jotakuinkin samantasoiset. Yksi oppilas tekee kokeensa ilman apua ja saa kahdeksikon – ja apuopettajan tuella kokeen tehnyt kaveri saa sen saman kahdeksikon. Jatko-opintoihin ja kesätöihin kuitenkin pyritään rinta rinnan.
Arvioinnin epäyhtenäisyys johtuu opetussuunnitelmasta, jonka arviointikriteerit ovat monista tarkennuksista huolimatta edelleen tulkinnanvaraiset ja sekavat. Valtakunnallinen päättökoe voisi olla yksi keino kohti yhdenvertaista arvostelua, kuten muun muassa PS-kansanedustaja, rehtori Jaana Strandman on ehdottanut.
Idea kaikille samasta päättökokeesta sai varovaista tukea Strandmanin järjestämässä ”Oppimisen tuki ja osaamistakuu” -aiheisessa seminaarissa torstaina Kansalaisinfossa. Paneelikeskusteluun osallistui näyttävä joukko Opetushallituksen, opetusministeriön ja opettajajärjestö OAJ:n edustajia, rehtoreita ja Psykologiliiton puheenjohtaja.
Kaksituntisen keskustelun aikana sivuttiin kouluasioita laidasta laitaan. Samalla käytiin läpi niitä koulu-uudistuksia, joita tällä hallituskaudella on jo tehty, kuten kännykkäkieltoa sekä matematiikan ja äidinkielen lisätunteja ala-asteella. Oppimisen tuen uudistus sai myös kehuja, joskin tuen uudistuksesta ovat erityisesti opettajat toivoneet selkeämpää ohjeistusta.
Paneelikeskustelun osanottajat vahvistivat sen, mikä kouluistakin on jo kuultu: kännykkäkielto saa kiitosta kaikkialta. Rehtorit ja opettajat kertovat parantuneesta työrauhasta ja oppilaista, jotka ovat alkaneet välituntisin liikkua ja kommunikoida keskenään.
– Minä en alun perin ollut kännykkäkiellon kannalla, mutta kun näen, miten hyvin se koulun arjessa toimii, olen uudistukseen tyytyväinen, kertoi itähelsinkiläinen opinto-ohjaaja Maria Aarnilinna yleisön joukosta.
– Puhelinkiellosta on saatu lyhyessä ajassa hyviä uutisia, vahvisti opetusneuvos Laura Francke OPH:sta.
Nyt opettajien ja rehtorien huolta herättää se, että kodit ja vanhemmat pitäisi myös saada kantamaan vastuunsa sekä lasten digiajasta että muustakin arkielämästä – nukkumisesta, syömisestä, käytöstavoista.
– Rajat ovat rakkautta, tiivisti Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen. Hän muistutti kuitenkin siitä, että digitaalisen maailman hallinta kuuluu kansalaistaitoihin, joten lasten täysi eristäminen digimaailmasta tuskin on hyvä ratkaisu.
Mikkeliläisen Lähemäen koulun rehtori Vesa Räsänen kuuluu valtakunnallisen päättökokeen kannattajiin. Räsäsen mukaan kyse on paitsi oikeudenmukaisuudesta myös siitä, että koulut itse, viranomaiset ja koulupoliitikot saisivat tietoa siitä, mitä Suomen kouluissa on opittu. Täsmätiedon tarpeella osa koulutustutkijoistakin – muun muassa Sirkku Kupiainen Helsingin yliopistosta – on julkaisuissaan perustellut päättökokeen tarvetta.
Räsänen ymmärtää myös sen, että osa kouluväestä, kuten opettajajärjestöt, suhtautuu nihkeästi ajatukseen päättökokeesta. Päättökoe voisi lisätä opettajien työtaakkaa entisestään, koska valtakunnallisen kokeen toteuttaminen täsmällisine, yhtäaikaisine aloituksineen vaatii erityisjärjestelyä, samoin kokeiden tarkastaminen.
Vaikka päättökokeita ei virallisesti Suomessa ole, on koulujen käytössä jo vuosia ollut tietty kokoava tehtäväkokonaisuus tai koepaketti ainakin matematiikasta ja vieraista kielistä. Sen teettäminen oppilailla on kuitenkin vapaaehtoista, ja koulut saavat itse päättää, vaikuttaako kokeen tulos oppilaiden arvosteluun. Niissä kouluissa, joissa koepaketti ylipäätään tehdään ja arvostellaan, tulos jää usein paljonkin alle sen, mitä oppilaat saavat muissa saman aineen kokeissa.
Räsänen on ehdottanut kotikaupungissaan Mikkelissä alueellisesti rajattua päättökoetta kuudesluokkalaisille matematiikassa ja äidinkielessä.
– Viime keväänä sen toteutimmekin. Toivoin, että olisimme voineet jatkaa kokeilua esimerkiksi kolmen vuoden ajan. Ei siksi, että saataisiin jokin oppilaitten ja koulujen arvojärjestys, vaan siksi, että tietäisimme itse, missä mennään. En saanut vastakaikua, kertoo Räsänen.
Räsänen korostaa päättökokeen arvoa erityisesti ydinaineissa eli matematiikassa ja äidinkielessä. Äidinkieli on ajattelun perusta. Matematiikka taas on kieli, jonka säännöt ja lait ovat samat kaikkialla kulttuurista riippumatta. Myös luonnonilmiöiden ymmärtäminen perustuu matematiikan osaamiseen.
S2-oppilaille voisi olla eri äidinkielen koe kuin kantasuomalaisille, mutta matematiikan kokeen pitäisi olla sama, Räsänen pohtii.
– Mitä muuten tulee maahanmuuttajaoppilaisiin, heidät työnnetään aivan liian pian valmistavan luokan jälkeen tavallisiin luokkiin.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen ihmettelee Facebook-kirjoituksessaan Opetushallituksen harjoittamaa islamin valkopesua. Koposen mukaan Opetushallituksen tavoitteet islamin osalta sisältävät jopa suoranaisia valheita.
Opetushallituksen tilinpäätös vuodelta 2025 osoittaa, että mittavista säästötoimista ja organisaatiomuutoksista huolimatta viraston toiminta on pysynyt vaikuttavana ja talous tasapainossa.
Suomen väestökehitys muuttaa perusopetuksen järjestämisen edellytyksiä merkittävästi tulevina vuosina. Ennusteiden mukaan vuoteen 2040 mennessä maassamme on noin 90 000 perusopetusikäistä lasta vähemmän. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää muutosta niin suurena, ettei sitä voida korjata maahanmuutolla, eikä se olisi tarkoituksenmukaista tai järkevääkään.
Yle uutisoi hiljattain lukion opettajasta, joka on korvannut oppitunneilla tietokoneet perinteisillä työvälineillä, kuten kynillä ja kumeilla. Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja ja perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen pitää kehitystä tervetulleena.
Viikon suosituimmat
Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.
Yhdysvallat on peruuttanut useiden Iranin hallintoon kytköksissä olevien iranilaisten oleskeluluvat. Kyseiset henkilöt olivat nauttineet länsimaisesta vapaudesta ja luksustavaroista, mutta silti kannattaneet Iranin islamistihallintoa ja iloinneet hyökkäyksistä amerikkalaisia sotilaita ja tukikohtia vastaan.
Viranomaiset karkottavat Ruotsista laittomasti maassa oleskelevat yhä useammin pakkkokeinoja käyttäen. Vuonna 2025 Rikosseuraamuslaitoksen työntekijät saattoivat 2 300 henkilöä lentokoneeseen tai seurasivat lennolla mukana määräänpäähän. Määrä on kaksinkertaistunut parissa vuodessa.
Perussuomalaiset esitti Oulussa hiilineutraalisuustavoitteen siirtoa vuodesta 2035 vuoteen 2050, jotta veronmaksajille ei koituisi tyyristä lisälaskua. Yksikään valtuutettu perussuomalaisten lisäksi ei hyväksynyt siirtoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu ihmettelee Oulun valtuutettujen tärkeysjärjestystä, etenkin kun samaiset puolueet aikovat kesäkuussa lakkauttaa jopa 17 lähikoulua tai kouluyksikköä rahanpuutteen takia.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltusen näkemyksen siitä, että itärajalla tulisi avata ylityspaikkoja turvapaikanhakijoille.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on esittänyt Iltalehden haastattelussa itärajan rajanylityspaikkojen avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevilla turvapaikanhakijoilla olisi mahdollisuus saada turvapaikka Suomesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että itäraja suljettiin Suomessa vuonna 2023 turvallisuussyistä. Jos yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei tässä maailmantilanteessa ole kiinnostunut Suomen kansallisesta turvallisuudesta, olisi Antikaisen mielestä parasta lakkauttaa koko virasto.
Perusuomalaisten Mika Merano jatkaa kanavillaan tuttua sarjaansa rälsseistä, jossa tarkastelussa on kolmannen sektorin poliittisia hillotolppia. Pääsiäispyhien aikaan käsittelyssä oli Kirkkopalvelut ry, joka vastaanottaa miljoonia veronmaksajilta, vaikka pyörittää jo isoa bisnestä omilla tuloillaan. Yhdistyksellä on vahva kytky kokoomukseen.
Tanskan tuore vaalitulos vahvistaa, että sosiaalidemokraatit menettävät otettaan perinteisistä kannattajistaan Pohjoismaissa. Vielä Suomessa SDP sinnittelee toistaiseksi gallup-kärjessä.
Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.
Valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että kokonaisvaltainen keskustelu valtiontalouden tilasta on pitkälti jumissa, koska perustavanlaatuisen priorisointiajattelun sijaan julkinen debatti pitkälti pyörii yksittäisissä kiihottavissa julkisen talouden leikkauksissa.
