

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja vastasi kansalaisten esittämiin kysymyksiin perussuomalaisten kyselytunnilla, jonka veti puolueen poliittinen suunnittelija Riikka Purra. / SUOMEN UUTISET
Suomen löperöä linjaa arvosteleva Meri: Jos minä menisin vaikka Yhdysvaltoihin ja latelisin turvapaikan saaneiden esittämiä vaatimuksia – kaikki nauraisivat minulle
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri vastaa sisäministeriön suunnitelmiin, joiden mukaan Suomi varautuisi vastaanottamaan ennätyssuuren määrän turvapaikanhakijoita. – Voimme panna rajavalvonnan päälle ja todeta, että turvallisista maista tänne ei oteta ketään, Meri sanoo.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri saapui perjantaina perussuomalaisten kyselytunnille vastaamaan kansalaisten lähettämiin kysymyksiin.
Monet olivat lähettäneet kysymyksiä koskien sisäministeriön erilaisia skenaarioita ja valmistautumista käsittelevää raporttia joka ilmestyi jo vuoden 2017 lopussa, mutta joka on vasta nyt noussut puheenaiheeksi kun media alkoi tehdä siitä juttuja.
Raportin mukaan Suomi valmistautuisi tulevaisuudessa jopa 100 000 turvapaikanhakijan, pahimmassa skenaariossa jopa miljoonan turvapaikanhakijan saapumiseen.
Meri on sisäministeriön valmistautumisesta ihmeissään.
– Perussuomalaisten lähtökohta on se, että ei mietitä varautumista siihen, että maahan tulee tuollaisia määriä turvapaikanhakijoita tai että miten me siitä selvitään. Ihan oikeasti: kyllä ne rajat menevät silloin kiinni, Meri sanoo.
Rajavalvonta palautettiin huipputapaamisen ajaksi
Perussuomalaiset ovat vaatineet rajavalvonnan palauttamista aikaisemminkin.
– Huvittavaa on, että meille on aina vakuutettu että rajat eivät mene kiinni, mutta aika hyvin rajavalvonta palautettiin, kun Donald Trump ja Vladimir Putin tapasivat täällä heinäkuussa.
– Varmaankaan jokaista millimetriä ei pystytä rajalla valvomaan niin, etteikö joku pääsisi livahtamaan sisään. Mutta me voimme silti panna rajavalvonnan päälle ja todeta, että turvallisista maista tänne ei oteta ihmisiä. Jos joku siis tulee tänne turvallisesta maasta kuten Ruotsista, niin kysymys kuuluu: mihin sinä oikein tarvitset turvapaikkaa?
Onko olemassa mitään todellista syytä sille, että rajoille ei saada tiukkaa kontrollia?
– Poliittinen tahto.
Meri toi kyselytunnilla myös esille, kuinka niiden, jotka ovat saaneet turvapaikan, tulisi ylipäätään integroitua Suomeen eikä niin päin, että Suomi muuttuu maahanmuuttajien vaatimusten mukaiseksi.
– Jos vaikka minä päättäisin nyt lähteä Yhdysvaltoihin ja sanoisin siellä, että en halua puhua englantia, vaan haluan kaikkien puhuvan suomea, ja vaatisin että nyt on ryhdyttävä noudattamaan suomalaisia tapoja, kuten että jouluna syödään riisipuuroa ja lisäksi ilmoittaisin, että minut pitää kouluttaa ja elättää teidän rahoillanne, niin kaikki nauraisivat minulle. Tällä tavalla me valitettavasti Suomessa nyt tehdään, Meri ihmettelee.
Piikki on auki turvapaikanhakijoille
Turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta ja turvapaikkaprosessiin liittyvistä tulonsiirroista lankeaa vuosittain iso lasku veronmaksajille. Valtiovarainministeriön ensi vuoden budjettiehdotus on 1,7 miljardia euroa alijäämäinen, joka katetaan ottamalla lisää velkaa.
– Suomi siis ottaa lähes kaksi miljardia lisää velkaa. Jokainen voi miettiä, kuinka paljon tämä on osaksi seurausta vuoden 2015 tilanteesta, jolloin Suomeen tuli ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Pelkät vastaanottokeskusten kulut olivat muistaakseni puoli miljardia euroa vuodessa.
Perussuomalaiset ehdotti viime syksynä, kuinka kaikista pienituloisimmilta poistuisi 50 euron omavastuu lääkekuluista. Meri harmittelee, ettei siihen löytynyt valtion budjetista rahaa.
– Suomalaisten lääkekulujen kattamisen kulut olisivat olleet vain joitakin kymmeniä miljoonia. Ja nämäkö kuluerät eivät muka ole vastakkain?
– Jos kuitenkin turvapaikkaprosessiin hupenevista kuluista tällä hetkellä puhuu, niin silloin sanotaan, että olet ihmisoikeusvastainen. No, kenen ihmisoikeuksia tässä nyt lopulta punnitaan ja kenen rahoilla? Meri kysyy.
Suomalaiset pakkomajoittamaan tulijoita?
Sisäministeriön raportissa väläytetään myös mahdollisuutta suomalaisten yksityisomaisuuden suojan rajoittamisesta kriisitilanteessa.
Mitä Suomen perustuslaki sanoo sisäministeriön raportin kohdista, joissa pohditaan sitä, kuinka kriisinajan poikkeuslaeilla jopa suomalaisten yksityisomaisuutta voidaan ottaa käyttöön, jos maahanmuuttajia saapuu paljon?
– Perustuslain ja poikkeusoloissa väestön suojaamiseen sovellettavan valmiuslain tarkoittama poikkeustila tarkoittaa lähinnä aseellista selkkausta, ydinräjähdystä tai jotakin vastaavaa. Perustuslaissa on säännös, jonka mukaan poikkeusoloissa perusoikeuksia, kuten omaisuudensuojaa voidaan poikkeusaikana rajoittaa, Meri vastaa.
Hän tarkentaa, kuinka rajoitukset eivät silti voi olla mielivaltaisia.
– Ihmisoikeuksia ei voi samalla muilta osin rajoittaa. Omaisuuden suojaa voidaan poikkeusoloissa rajoittaa lailla. Se julistetaan valtioneuvoston asetuksella, jonka eduskunta käsittelee. Valmiuslaissa säädetään useissa lainkohdissa siitä, kuinka ihmisten omaisuuden suojaan voidaan puuttua.
– Tällaistahan ei ole rauhan aikana jouduttu tekemään, enkä tiedä miten tällainen asetus muotoiltaisiin, mutta kyllä pitäisin aika radikaalina sitä, että kenenkään pitäisi ottaa omaan kotiinsa vieraita ihmisiä. Lähtisin siitä, että sota-aikana voi kuitenkin mahdollisesti joutua luovuttamaan omistamansa tyhjän asunnon asumiskäyttöön niille, jotka ovat laillisesti maassa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Jari Ronkainen: Onko Mykkäsen pisteytysjärjestelmä uusi väylä maahanmuutolle? – ”Entisissäkin väylissä olisi karsimisen varaa”

Halla-aho: Suomi on suomalaisten rakentama ja suomalaisille kuuluva maa – haittamaahanmuutto on lopetettava

Useat EU-maat haluavat kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet unionin ulkopuolisille karkotusleireille – mitä tekee Suomi?
Viikon suosituimmat

Media puolusti olympiakultaa naisten sarjassa voittanutta algerialaisnyrkkeilijää ja leimasi epäilijät kiusaajiksi – Antikainen: ”Totuus Imane Khelifistä on nyt julki”
Kun fyysisesti selvästi muita naisia vahvempi algerialainen nyrkkeilijä Imane Khelif voitti kultaa Pariisin olympialaisissa 2024 naisten sarjassa nousi esiin huoli naisten turvallisuudesta ja naisten urheilun reiluudesta. Nämä huolensa esittäjät leimattiin nopeasti transfobisiksi, tietämättömiksi tai jopa Kremlinin kätyreiksi.

Autojätti tekee täysäännöksen: Sähköautot jäihin – ”Etäännyimme monien autonostajien todellisista tarpeista”
Citroënin, Fiatin ja Chryslerin taustalla oleva autonvalmistaja Stellantis on ilmoittanut täyskäännöksestä sähköautoihin painottuneessa strategiassaan. Yhtiö tekee 22 miljardin euron alaskirjaukset, peruu useita sähköautomalleja ja lisää tuotantoa Yhdysvalloissa. Yhtiön tulevaisuutta ohjaa jatkossa kysyntä, eivät viranomaisten tai poliitikkojen määräykset.

Antifan aktivisti tuomittiin kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta ”vasarajengin” pahoinpitelyihin Budapestissa – vasemmistomepit: ”Demokraattinen velvollisuus”
Antifan aktivisti tuomittiin Unkarissa kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta Budapestissa kolme vuotta sitten tehtyihin poliittisiin joukkopahoinpitelyihin. Europarlamentin vasemmistoryhmä - johon myös Li Andersson kuuluu - on esittänyt tukensa tuomitulle "ei-binaariselle antifasistille". Vasemmiston meppien mielestä kyseessä oli antifasistinen toiminta, joka "ei ole terrorismia vaan demokraattinen velvollisuus".

Ilouutisia maailmalta – Tynkkynen: Saudi-Arabian ja Somalian puolustussopimus romuttaa somalien turvapaikkaperusteet Euroopassa
Perussuomalainen europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on kuullut maailmalta ilouutisia somalikysymykseen: Somalian ja Saudi-Arabian tuore puolustussopimus vahvistaa Punaisenmeren alueen turvallisuutta ja vakautta. Tynkkynen korostaa, että sopimus romuttaa perusteet somalien turvapaikoille Euroopassa – kun Somalia ja Saudi-Arabia rakentavat turvallisuutta yhdessä, on somalien loogista suunnata kulttuurillisesti läheiseen naapurimaahan eikä arktiseen Suomeen.

Empatiafanatismi paisuu Tampereella – intersektionalismia ja etnistä erityiskohtelua yritetään nyt ujuttaa kouluihin
Kohutusta empatiataulusta tuttuja identiteettipoliittisia hankkeita on nyt vaivihkaa ujutettu Tampereen uuden koulutuspoliittisen ohjelman osaksi. Asian esille nostanut perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius moittii etenkin kokoomusta ja keskustaa, jotka ovat hyväksyneet empatiataulun uudet sovellukset kaupunginhallituksessa.

Halla-aho: Suomen puolueiden Venäjä-suhteissa olisi yhä perkaamisen varaa
Venäjä pyrkii vaikuttamaan laaja-alaisesti Suomeen. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan Suomessa ei tänä päivänä erityisemmin enää hyssytellä Venäjän vaikuttamispyrkimyksiä, mutta taustalla vaikuttaa sekin, että Venäjä ei ole onnistunut kovin hyvin.

Antikainen tyrmää SDP:n Elorannan ehdotuksen: ”En aio kumarrella punakaartilaisille”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen tyrmää jyrkästi Eeva-Johanna Elorannan (sd.) ehdotuksen, jossa esitetään Neuvostoliittoon paenneiden ja Stalinin vainoissa kuolleiden entisten kansanedustajien “kunnioittamista” eduskunnassa hiljaisella hetkellä.

Uusi kansalaisaloite: Turve määriteltävä uusiutuvaksi ja pois EU-päästökaupan piiristä
Tuoreessa kansalaisaloitteessa esitetään, että turve tulee poistaa päästökaupan piiristä ja luokitella se uusiutuvaksi energiaksi vuotuisen kasvun osalta, jotta sen käyttö edullisena energiamuotona sekä välttämättömänä raaka-aineena voidaan turvata - Itse olen edistänyt ja edistän tätä asiaa eduskunnassa kaikin mahdollisin keinoin, kansanedustaja Juha Mäenpää kommentoi aloitetta.

Päivän pointti: Iltalehden haastattelema vihreä poliitikko lyttää asiantuntijan tittelillä ps-ministerin ajamaa kansalaisuuskoetta – asiantuntijan puoluetaustaa ei kerrota lukijoille

Kanadan joukkoampumisesta epäilty on 18-vuotias naiseksi identifioituva mies – taustalla vakavia mielenterveysongelmia
Tumbler Ridgen kouluampumisesta epäilty Jesse Van Rootselar syntyi miehenä, kävi läpi sukupuolenvaihtoprosessia ja identifioitui sen jälkeen naiseksi. Hän oli ollut poliisin kanssa tekemisissä vakavien mielenterveysongelmiensa vuoksi. Kanadan ampumistragediassa kuoli 9 ihmistä.

















