

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja vastasi kansalaisten esittämiin kysymyksiin perussuomalaisten kyselytunnilla, jonka veti puolueen poliittinen suunnittelija Riikka Purra. / SUOMEN UUTISET
Suomen löperöä linjaa arvosteleva Meri: Jos minä menisin vaikka Yhdysvaltoihin ja latelisin turvapaikan saaneiden esittämiä vaatimuksia – kaikki nauraisivat minulle
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri vastaa sisäministeriön suunnitelmiin, joiden mukaan Suomi varautuisi vastaanottamaan ennätyssuuren määrän turvapaikanhakijoita. – Voimme panna rajavalvonnan päälle ja todeta, että turvallisista maista tänne ei oteta ketään, Meri sanoo.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri saapui perjantaina perussuomalaisten kyselytunnille vastaamaan kansalaisten lähettämiin kysymyksiin.
Monet olivat lähettäneet kysymyksiä koskien sisäministeriön erilaisia skenaarioita ja valmistautumista käsittelevää raporttia joka ilmestyi jo vuoden 2017 lopussa, mutta joka on vasta nyt noussut puheenaiheeksi kun media alkoi tehdä siitä juttuja.
Raportin mukaan Suomi valmistautuisi tulevaisuudessa jopa 100 000 turvapaikanhakijan, pahimmassa skenaariossa jopa miljoonan turvapaikanhakijan saapumiseen.
Meri on sisäministeriön valmistautumisesta ihmeissään.
– Perussuomalaisten lähtökohta on se, että ei mietitä varautumista siihen, että maahan tulee tuollaisia määriä turvapaikanhakijoita tai että miten me siitä selvitään. Ihan oikeasti: kyllä ne rajat menevät silloin kiinni, Meri sanoo.
Rajavalvonta palautettiin huipputapaamisen ajaksi
Perussuomalaiset ovat vaatineet rajavalvonnan palauttamista aikaisemminkin.
– Huvittavaa on, että meille on aina vakuutettu että rajat eivät mene kiinni, mutta aika hyvin rajavalvonta palautettiin, kun Donald Trump ja Vladimir Putin tapasivat täällä heinäkuussa.
– Varmaankaan jokaista millimetriä ei pystytä rajalla valvomaan niin, etteikö joku pääsisi livahtamaan sisään. Mutta me voimme silti panna rajavalvonnan päälle ja todeta, että turvallisista maista tänne ei oteta ihmisiä. Jos joku siis tulee tänne turvallisesta maasta kuten Ruotsista, niin kysymys kuuluu: mihin sinä oikein tarvitset turvapaikkaa?
Onko olemassa mitään todellista syytä sille, että rajoille ei saada tiukkaa kontrollia?
– Poliittinen tahto.
Meri toi kyselytunnilla myös esille, kuinka niiden, jotka ovat saaneet turvapaikan, tulisi ylipäätään integroitua Suomeen eikä niin päin, että Suomi muuttuu maahanmuuttajien vaatimusten mukaiseksi.
– Jos vaikka minä päättäisin nyt lähteä Yhdysvaltoihin ja sanoisin siellä, että en halua puhua englantia, vaan haluan kaikkien puhuvan suomea, ja vaatisin että nyt on ryhdyttävä noudattamaan suomalaisia tapoja, kuten että jouluna syödään riisipuuroa ja lisäksi ilmoittaisin, että minut pitää kouluttaa ja elättää teidän rahoillanne, niin kaikki nauraisivat minulle. Tällä tavalla me valitettavasti Suomessa nyt tehdään, Meri ihmettelee.
Piikki on auki turvapaikanhakijoille
Turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta ja turvapaikkaprosessiin liittyvistä tulonsiirroista lankeaa vuosittain iso lasku veronmaksajille. Valtiovarainministeriön ensi vuoden budjettiehdotus on 1,7 miljardia euroa alijäämäinen, joka katetaan ottamalla lisää velkaa.
– Suomi siis ottaa lähes kaksi miljardia lisää velkaa. Jokainen voi miettiä, kuinka paljon tämä on osaksi seurausta vuoden 2015 tilanteesta, jolloin Suomeen tuli ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Pelkät vastaanottokeskusten kulut olivat muistaakseni puoli miljardia euroa vuodessa.
Perussuomalaiset ehdotti viime syksynä, kuinka kaikista pienituloisimmilta poistuisi 50 euron omavastuu lääkekuluista. Meri harmittelee, ettei siihen löytynyt valtion budjetista rahaa.
– Suomalaisten lääkekulujen kattamisen kulut olisivat olleet vain joitakin kymmeniä miljoonia. Ja nämäkö kuluerät eivät muka ole vastakkain?
– Jos kuitenkin turvapaikkaprosessiin hupenevista kuluista tällä hetkellä puhuu, niin silloin sanotaan, että olet ihmisoikeusvastainen. No, kenen ihmisoikeuksia tässä nyt lopulta punnitaan ja kenen rahoilla? Meri kysyy.
Suomalaiset pakkomajoittamaan tulijoita?
Sisäministeriön raportissa väläytetään myös mahdollisuutta suomalaisten yksityisomaisuuden suojan rajoittamisesta kriisitilanteessa.
Mitä Suomen perustuslaki sanoo sisäministeriön raportin kohdista, joissa pohditaan sitä, kuinka kriisinajan poikkeuslaeilla jopa suomalaisten yksityisomaisuutta voidaan ottaa käyttöön, jos maahanmuuttajia saapuu paljon?
– Perustuslain ja poikkeusoloissa väestön suojaamiseen sovellettavan valmiuslain tarkoittama poikkeustila tarkoittaa lähinnä aseellista selkkausta, ydinräjähdystä tai jotakin vastaavaa. Perustuslaissa on säännös, jonka mukaan poikkeusoloissa perusoikeuksia, kuten omaisuudensuojaa voidaan poikkeusaikana rajoittaa, Meri vastaa.
Hän tarkentaa, kuinka rajoitukset eivät silti voi olla mielivaltaisia.
– Ihmisoikeuksia ei voi samalla muilta osin rajoittaa. Omaisuuden suojaa voidaan poikkeusoloissa rajoittaa lailla. Se julistetaan valtioneuvoston asetuksella, jonka eduskunta käsittelee. Valmiuslaissa säädetään useissa lainkohdissa siitä, kuinka ihmisten omaisuuden suojaan voidaan puuttua.
– Tällaistahan ei ole rauhan aikana jouduttu tekemään, enkä tiedä miten tällainen asetus muotoiltaisiin, mutta kyllä pitäisin aika radikaalina sitä, että kenenkään pitäisi ottaa omaan kotiinsa vieraita ihmisiä. Lähtisin siitä, että sota-aikana voi kuitenkin mahdollisesti joutua luovuttamaan omistamansa tyhjän asunnon asumiskäyttöön niille, jotka ovat laillisesti maassa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Jari Ronkainen: Onko Mykkäsen pisteytysjärjestelmä uusi väylä maahanmuutolle? – ”Entisissäkin väylissä olisi karsimisen varaa”

Halla-aho: Suomi on suomalaisten rakentama ja suomalaisille kuuluva maa – haittamaahanmuutto on lopetettava

Useat EU-maat haluavat kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet unionin ulkopuolisille karkotusleireille – mitä tekee Suomi?
Viikon suosituimmat

Päivän Pointti: Yle ja Helsingin Sanomat pyrkivät peittelemään Bondi Beachin terrori-iskun tekijöiden yhteyksiä ääri-islamismiin

Hallitus lopettaa tuetut lomat, lomailuyhdistykset järkyttyivät – Junnila: Puolueiden lomatoiminnan tukeminen ei ole veronmaksajan tehtävä
Valtio lopettaa sosiaalisen lomatoiminnan rahoittamisen osana Petteri Orpon hallituksen päättämiä sote-järjestöjen leikkauksia vaikeassa taloustilanteessa. Suomalaiset mediat ovat tarttuneet uutiseen ja kirjoittavat paatoksella, kuinka "hallitus vie köyhiltä lapsiperheiltä lomatkin" ja kuinka asia "koskettaa tuhansia lapsiperheitä". Sitä mediat eivät kerro, että ilman rahaa jäävät lomailuyhdistykset ovat poliittisten puolueiden jäsenjärjestöjä, huomauttaa perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila X-päivityksessään.

Maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa metsästyslakia – susijahti alkaa ja suurpetopolitiikka kiristyy
Suden kannanhoidollinen metsästys on pian todellisuutta Suomessa. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta sai tiistaina 9. joulukuuta valmiiksi mietintönsä metsästyslain muuttamisesta. Valiokunta ehdottaa säännöstä suden ympärivuotisesta rauhoituksesta poistettavaksi metsästyslaista. Valiokunnan perussuomalaiset pitävät muutosta välttämättömänä.

Joakim Vigelius missikohusta: Sairasta, takakireää, huumorintajutonta ja ennen kaikkea armotonta
Miss Suomi Sarah Dzafce venyttää silmänsä vinoon. Ystävä jakaa ilmeilystä kuvan someen saatteella: ''Kiinalaisenkaa syömäs.'' Tästä seuraa rasismikohu, iso kiukku ja anteeksipyytely. Missiltä menee kruunu kumoon ja ura päreiksi.

Krista Kiuru haukkui hallituksen edustajia ”muuleiksi” – Koponen: ”Välillä olisi hyvä katsoa itseään peiliin ja miettiä, miten käyttäytyy”
Eduskunta käsitteli torstain täysistunnossa työelämälainsäädäntöä, ja jo perjantain puolella SDP:n kansanedustaja Krista Kiuru haukkui hallituksen työelämävaliokunnassa istuvia edustajia muuleiksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen pitää käytöstä sopimattomana eduskunnan täysistuntoon.

Purra: Suomalaisten pitää olla etuoikeutettuja omassa maassaan
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra linjaa, että Suomi on suomalaisten maa, jonka tulisi käyttää rajalliset resurssinsa oikein eli omiinsa. - Tämä päivänselvä asia on perussuomalaisuuden ytimessä, Purra sanoo.

Tampere lähettää 50 000 euroa Gazaan – Vigelius kritisoi pormestari Nurmisen päätöstä: ”Rahoille olisi tarvetta kotimaassakin”
Tampereen kaupunginvaltuusto käsittelee tänään maanantaina valtuustoaloitetta humanitaarisen avun tarjoamiseksi Gazan lapsille. Kaupunginhallitus on hyväksynyt päätösehdotuksen, jonka mukaan 50 000 euron kertasuoritus maksetaan pormestari Ilmari Nurmisen (sd.) harkinnanvaraisesta määrärahasta, josta pormestari on tehnyt päätöksen. Perussuomalaisten kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Joakim Vigelius kertoo puolueen vastustavan rahan lähettämistä Gazaan.

Eduskunta hyväksyi lukuvuosimaksut ulkomaisille toisen asteen opiskelijoille – Vigelius: ”Suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle”
Tänään eduskunta hyväksyi äänin 131-42 lakiesityksen lukuvuosimaksuista toisen asteen ulkomaalaisille opiskelijoille. Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta onnistuneena ja kohtuullisena, sillä suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle. Keskustan vastahakoisuus maahanmuuton järkevöittämiseen sen sijaan ihmetyttää Vigeliusta.

Keskisarja julisti sodan pakkoenglannille – Purra varoittaa puolueita lupailemasta rahaa sote-alueille
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja julisti tänään perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksen tiedotustilaisuudessa sodan kielenvaihtoa vastaan. Puheenjohtaja Riikka Purra varoitti puolueita lupailemasta vaalienkaan alla merkittävästi lisärahoitusta hyvinvointialueille. Pieniä valopilkkuja taloudessa näkyy jo ensi vuonna kuluttajien ostovoiman selvästi vahvistuessa.

Anarkistiryhmälle potkut Helsingin yliopiston ylioppilaskunnasta – erottamisen taustalla valtiovarainministeriin kohdistuva häirintä ja uhkaava toiminta
Valtiovarainministeri Riikka Purraa häiriköimään pyrkinyt A-ryhmä on äskettäin poistettu Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan piiristä. Päätös tarkoittaa käytännössä sitä, että A-ryhmä menettää virallisen statuksensa ylioppilaskunnan hyväksymänä opiskelijajärjestönä. Samalla poistuvat järjestöasemaan liittyvät edut sekä velvoitteet.















