

SUOMEN PERUSTA
Suomen Perusta laski: näin paljon Suomelle maksaa 175 turvapaikanhakijan vastaanottaminen – samalla rahalla voisi ylläpitää vuoden kokonaista pakolaisleiriä
Hallitus päätti aiemmin 175 nuorten turvapaikanhakijan tuomisesta Suomeen Välimeren pakolaisleireiltä. Mikä on tämän päätöksen hinta? Vastauksen antaa Suomen Perustan tänään julkaisema raportti.
Kyse ei ole pelkistä vastaanoton aiheuttamista kustannuksista, ole yhden vuoden kuluista, vaan vuosikymmenten saatossa suomalaiselle veronmaksajalle kertyvistä menoista. Summasta tulee vuosien saatossa suuri, sillä noin 30 vuoden aikana kertyneiden tilastotietojen perusteella tiedetään, että humanitaarisiksi kutsuttujen maahanmuuttajien pärjääminen on todella heikkoa myös pitkän ajan jälkeen. Ja sama heikko pärjääminen koskee myös heidän Suomessa syntyneitä lapsiaan.
175 turvapaikanhakijan vastaanottamisen kustannukset:
Noin -151 miljoonaa euroa, mikäli tulevia perheenyhdistämisiä ei oteta huomioon.
Noin -211 miljoonaa euroa, mikäli puolet 175 turvapaikanhakijasta yhdistää yhden perheenjäsenen Suomeen.
Noin -271 miljoonaa euroa, mikäli kaikki 175 turvapaikanhakijaa yhdistävät yhden perheenjäsenen Suomeen.
Luvut ovat keskiennusteita. Ne perustuvat ajatuspajan aiemmin tekemään laajaan maahanmuuton kustannuksia kartoittaneeseen tutkimukseen, joka perustuu puolestaan viranomaisilta (Tilastokeskus, THL) saatuihin pitkän aikavälin tilastotietoihin maahanmuuttajien työllisyydestä, palkoista, saaduista tuista, maksetuista veroista ja käytetyistä julkisista palveluista.
Samalla rahalla voisi ylläpitää kokonaista pakolaisleiriä
Suomen Perustan huomauttaa, että nyt Suomeen tuotavien 175 turvapaikanhakijan arvioidulla nettokustannuksella (150 miljoonaa euroa) voitaisiin ylläpitää noin vuoden ajan kokonaista pakolaisleiriä, jossa on kymmeniä tuhansia asukkaita.
– Pakolaisleirit kamppailevat riittämättömän rahoituksen kanssa samaan aikaan, kun länsimaat käyttävät suuria summia humanitaarisen maahanmuuton kuluihin.
Siirtyminen humanitaarisesta maahanmuutosta pakolaisleireillä tapahtuvaan auttamiseen ehkäisisi maahanmuuton aiheuttamia talouteen, turvallisuuteen ja yhteiskunnan vakauteen liittyviä ongelmia sekä tekisi auttamisesta tehokasta ja tasapuolista.
– Humanitaarisessa maahanmuutossa sekoittuvat elintasosiirtolaisuus ja pakolaisuus. Pakolaisleireillä tapahtuva auttaminen takaisi sen, että autettavat ovat oikeasti avun tarpeessa olevia henkilöitä. Kansainvälisellä yhteistyöllä suurimmista pakolaisleireistä voitaisiin rakentaa oikeita kaupunkeja, joissa ihmisten olisi hyvä elää, kouluttautua ja tehdä työtä.
Lue raportti kokonaisuudessaan täältä >
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan miljoonia – Meri: ”Meillä on tärkeämpiäkin kohteita, jotka suorastaan huutavat rahoitusta”
Viikon suosituimmat

Emeritusprofessori Vesa Kanniainen: ”Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen väitteet maahanmuuton hyödyistä harhaanjohtavia”
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.

Vasemmiston verkkomedia huolestui naispoliitikkojen häirinnästä – samaan aikaan vasemmiston puolueaktiivi lietsoo häirintää naispoliitikkoa kohtaan
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.

Kansanedustaja Eemeli Peltonen menehtyi tänään eduskunnassa

Espanjalaiskaupunki julisti muslimien julkiset juhlat pannaan – ”Paikallisen kristillisen perinteen vastaista”
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.

Turvetuotannon alasajo sulkee tehtaita Suomessa – Keskisarja: Turve pitää nostaa pannasta
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.

Purra: ”Kyllä riittää tässä maassa hommia puolueella, joka ei halua kupata veronmaksajan selkänahasta etuoikeuksia eikä totella kaiken maailman intressitahoja”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.

Valtamedia tutki mutta unohti uutisen: Vieraskielisten suuri lukumäärä leimaa huono-osaisimpien asuma-alueita
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.

Suomi ajoi alas turvetuotantonsa viherhumpan tahtiin – Polvinen: ”Edellisen hallituksen päätökset johtivat siihen, että Italiassa mafia juhlii ja turvetuottajat Suomessa menettivät työpaikkansa”
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.

Talousprofessori Matti Virén: On leikattava suomalaisten hyvinvoinnille toissijaisista menoista
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.

Perussuomalaiset Naiset vaatii: Riikka Purraan kohdistuvan ajojahdin on päätyttävä nyt
Brutaaleja graffiteja julkisilla paikoilla, joissa veitsi on isketty Riikka Purran rintaan. Mielenosoituksessa banderolli, jonka kuvassa leikataan Purralta pää, tappouhkauksia sosiaalisessa mediassa ja kannustuksia tehdä perättömiä ilmiantoja ministeri Purrasta mielenterveyshuoltoon. Nyt riittää, vaatii perussuomalaisten naisjärjestö - ajojahdin on päätyttävä!
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää