

Matias Turkkila
”Suomenkielisen väestön tarpeet huomioitava kansan kieliopintoja suunniteltaessa” – katso video
Pakollisen ruotsinkielen perusteleminen sillä, että se olisi toinen kotimainen kieli on silmänkääntötemppu, jolla koetetaan muokata todellisuutta kuvitelman kaltaiseksi. Näin sanoo professori, YTT Ilmari Rostila torstaina julkaistun kirjansa ”Vapaaehtoinen ruotsi on kilpailuetu” julkaisutilaisuudessa.
Rostilan mukaan ”Toinen kotimainen kieli” ei ole suomen- ja ruotsinkielisille sama asia, vaikka julkisuudessa niin väitetään. Virallisen totuuden ja kansalaisten kokemuksen välillä vallitsee ristiriita. Koko käsite ”toinen kotimainen” voidaan mieltää ajatusharhaksi.
Ruotsinkieliset oppivat suomea
Ruotsinkieliset opiskelevat suomen kieltä useimmiten ensimmäisenä vieraana kielenä – 92 prosenttia valitsee sen ensimmäiseksi, kun suomenkielisistä 96 prosenttia valitsee englannin. Ruotsinkieliset myös oppivat suomea hyvin, mutta suomenkieliset kohtaavat vastuksia ruotsin opinnoissaan. Mistä se johtuu? Erilaisesta motivaatiosta ja itse havaitusta käytännön tarpeesta.
Suomenkielisen väestön
tarpeet unohdettu
Rostila perää suomenkielisen väestön tarpeiden huomioimista kansan kieliopintoja suunniteltaessa. Hän muistuttaa, että vielä peruskoulun alkuvaiheissa 1967 opetusministeri Reino Oittinen (sd.) piti yhtä kieltä riittävänä koko kansalle ja se olisi englanti.
– Siitä on tultu taaksepäin. Nyt opetushallitus esittää, että ruotsin osaaminen kuuluu jokaisen suomalaisen yleissivistykseen. Näin rakennetaan ahdasta käsitystä yleissivistyksestä: mitä tarvitaan jokapäiväisessä elämässä selviämiseksi ja kulttuurikansojen joukossa olemiseksi. Kumpaakaan varten eivät suomenkieliset koe ruotsin kieltä tarpeelliseksi, Rostila toteaa.
Vaatimukset kasvavat
Hän moittii erikseen tuoreita väitteitä, joiden mukaan oppilas kykenee oppimaan kolme vierasta kieltä, ellei hänellä ole oppimisvaikeuksia.
– Kovasti tuntuu käsitys oppimiskyvystä venyvän.
– Kun huomataan, etteivät ruotsi ja englanti riitä, otetaan kolmaskin kieli. Se on ideologista vääristelyä, jossa unohdetaan suomalainen arkikokemus, Rostila tuomitsee.
Lisää joustavuutta, ruotsi vapaaehtoiseksi
Yllättävän vähän on keskusteltu ruotsinkielen pakollisuuden ja toisaalta vapaaehtoisuuden perusteista. Rostila toivoisi, että eduskunta löytäisi keinoja tuoda kieliopintoihin entistä enemmän joustavuutta, missä tärkeä keino olisi ruotsin kielen vapaaehtoisuus.
– 60-70 prosenttia suomalaisista haluaisi, että ruoitsi olisi vapaaehtoinen kieli. Eikö tämäkin pitäisi noteerata politiikassa, Rostila kysyy.
Suomenkielisillä ”toisen kotimaisen” kielen yksilöllinen tarve ja yhteiskunnallinen tarve eivät osu yksiin. Ruotsinkielisillä tarpeet kohtaavat niin, että ruotsinkieliset lapset haluavat opiskella suomea ja oppivat sitä hyvin. Suomenkielisten enemmistö ei näe vastaavaa tarvetta omassa kasvuympäristössään.
Poikia pitää motivoida
Etenkin pojat kaipaavat opiskeluun käytännöllisiä hyötyjä. Tytöt painottavat myös yhteenliittymiseen liittyviä sosiaalisia tarpeita, joten heillä on parempi motivaatio opiskella myös ruotsia.
– Se on kansainvälinen havainto. Nimenomaan poikia pitää motivoida.
Suomenkielisille pojille tulee siis motivoimisen taakka. Myös kodit ovat eriarvoisessa asemassa: motivoiminen on sitä helpompaa, mitä koulutetumpi perhe on. Silloin myös vanhemmat ovat sisäistäneet useammin virallisen käsityksen kaksikielisyyden merkityksestä.
”Syyllisiä” suomenkieliset pojat ja miehet
– Tämän vuoksi ruotsin kieli jakaa ja eriarvoistaa suomenkielisten yhteisöä entisestään. Suomenkielisiä poikia ja miehiä yritetään syyllistää huonon kieli-ilmaston luomisesta – he ovat syyllisiä sen sijaan, että huono kieli-ilmasto olisi seurausta kansalaisten omista havainnoista. Suomenkielisiä yritetään syyllistää, mikä osoittaa jo etnisen syrjimisen merkkejä, Rostila tulkitsee.
Hän uskoo myös, että yhteiskunta kokee jo sivistystappioita pakollisen ruotsin kielen vuoksi. Hän sanoo Suomen olevan ainoa maa, jossa kaksi kieltä on määrätty pakolliseksi niin, että toinen kieli on nimetty: se on ruotsi.
Ruotsinkieliset ovat paremmassa asemassa kolmansien kielten opiskelussa: ruotsia he jo osaavat ja suomea he oppivat mielellään. Ongelmat kasautuvat suomenkielisille.
Elinkeinooelämä on jo huomannut, etteivät suomalaiset osaa riittävästi kolmansia kieliä, joista on tullut Suomen kouluissa pieniä – venäjää, saksaa, espanjaa.
– Ruotsin kieli vie voimia ja rajoittaa muiden kielten opiskelua. Tiedän sen kolmen lapsen isänä, Rostila toteaa.
Vapaaehtoinen ruotsi on kilpailuetu -kirja on ladattavissa pdf-muodossa Suomen Perustan sivuilta >
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suora lähetys netissä: Vapaaehtoinen ruotsi on hyvinvointietu -kirjajulkistus
Viikon suosituimmat

Somaliedustaja Mohamed Alin sepittämässä tarinassa juuri mikään ei ole totta – vasemmistopuolueen johto ampuu itseään jalkaan katsoessaan tumput suorina uskomatonta farssia
Ruotsin vasemmistopuolueen kansanedustaja Mohamed Alin ympärillä vellova skandaali jatkaa paisumista. Epäillyn vaalivilpin, ulosottovelkojen ja maksamattomien elatusmaksujen jälkeen hänen ansioluettelostaan on paljastunut roppakaupalla virheellisiä tietoja. Nyt myös vasemmiston omat jäsenet syyttävät puoluejohtoa ideologiansa hylkäämisestä.

Antikainen järkyttyi: Kymmenen päällikköä ja yli 80 työntekijää jakaa suomalaisten verorahoja maailmalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ulkoministeriön kehitysapuhallinnon rajua keventämistä. Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla työskentelee yli 80 henkilöä. Osastolla on yksi osastopäällikkö, kaksi apulaisosastopäällikköä ja seitsemän yksikköä omine päällikköineen. Siis yhteensä kymmenen päällikköä yhdellä osastolla.

Bergbom tulistui Veronika Honkasalolle: ”Suomi ei ole velkaa Somalialle”
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa jatkaa leikkausuhan alla olevien Somalian järjestöhankkeiden rahoitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom puolustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ratkaisua olla myöntämättä hankkeille avustuksia, koska palautusyhteistyö Somalian kanssa ei toimi.

Palestiina-verkosto soluttautuu kirkkoon – diakoni: ”Toiminnassa natsismin merkkejä”
Diakoni arvostelee kovin sanoin Sumud-verkoston toimintaa siitä, että se pyrki vaikuttamaan seurakuntavaaliehdokkaisiin kehottamalla heitä allekirjoittamaan vaalilupauksen, jossa boikotoidaan israelilaisia tuotteita.

Greta Thunberg nauraa räkätti perustamalleen ilmastoliikkeelle – ”Vieläkö ne tekevät sitä?”
Greta Thunbergin yllättävä haastatteluhekotus on saanut ilmastoliikkeen totiset toverit tuohduksiin. Jokapaikan aktivisti nimittäin purskahti nauruun kuultuaan, että hänen käynnistämänsä Fridays for Future -liike järjestää edelleen mielenosoituksia Saksassa.

Purra palautti keskustan maan pinnalle: ”Tehän sen rahoituslain teitte”
Keskusta vaatii hallitusta tilille hyvinvointialueiden ongelmista, vaikka puolue itse oli rakentamassa nykyistä sote-rahoitusmallia viime hallituksessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti eduskunnan kyselytunnilla keskustaa sen omasta vastuusta ja totesi hallituksen jo korjanneen rahoituslakia.

Oikeusministeri Leena Meri järkyttyi: Näin monella turvapaikan saaneella on rikostausta
Maahanmuuttoviraston ja keskusrikospoliisin seulonnassa löytyi vakavaa rikostaustaa noin tuhannelta Suomesta turvapaikan tai toissijaista suojelua saaneelta henkilöltä. Suurimmat ryhmät ovat irakilaiset, afgaanit ja syyrialaiset. Oikeusministeri Leena Meri vaatii rikoksiin syyllistyneiden karkottamista maasta ja pitää tulosta järkyttävänä.

Ruotsin valtiopäivät muutti perustuslakia: Kansalaisuus pois maahanmuuttajataustaisilta rikollisilta ja huijareilta
Ruotsin valtiopäivät on hyväksynyt perustuslain muutoksen, joka mahdollistaa Ruotsin kansalaisuuden peruuttamisen, jos se on hankittu väärin tiedoin tai kaksoiskansalainen on syyllistynyt vakavaan rikokseen. Perustuslain muutos on hyväksytty, mutta toimeenpano riippuu seuraavan hallituksen lakiehdotuksista. Vasemmistopuolue ja vihreät vastustivat muutosta.

Grönroos Espoon ryöstösarjasta: ”Suomi alkaa olla samassa tilanteessa kuin Ruotsi”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtajan Simo Grönroosin mukaan Espoon nuorten ryöstösarja on seurausta vuosia jatkuneesta epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Hän vaatii maahanmuuttopolitiikan kiristämistä, rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien karkottamista sekä poliisin resurssien turvaamista.

Seppänen jyrähtää Tavion Somalia-kohusta: ”Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään”
Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään siitä, että hän tekee poliittisen linjauksen kehitysavusta, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää














