

Matias Turkkila
“Suomenkielisen väestön tarpeet huomioitava kansan kieliopintoja suunniteltaessa” – katso video
Pakollisen ruotsinkielen perusteleminen sillä, että se olisi toinen kotimainen kieli on silmänkääntötemppu, jolla koetetaan muokata todellisuutta kuvitelman kaltaiseksi. Näin sanoo professori, YTT Ilmari Rostila torstaina julkaistun kirjansa “Vapaaehtoinen ruotsi on kilpailuetu” julkaisutilaisuudessa.
Rostilan mukaan “Toinen kotimainen kieli” ei ole suomen- ja ruotsinkielisille sama asia, vaikka julkisuudessa niin väitetään. Virallisen totuuden ja kansalaisten kokemuksen välillä vallitsee ristiriita. Koko käsite “toinen kotimainen” voidaan mieltää ajatusharhaksi.
Ruotsinkieliset oppivat suomea
Ruotsinkieliset opiskelevat suomen kieltä useimmiten ensimmäisenä vieraana kielenä – 92 prosenttia valitsee sen ensimmäiseksi, kun suomenkielisistä 96 prosenttia valitsee englannin. Ruotsinkieliset myös oppivat suomea hyvin, mutta suomenkieliset kohtaavat vastuksia ruotsin opinnoissaan. Mistä se johtuu? Erilaisesta motivaatiosta ja itse havaitusta käytännön tarpeesta.
Suomenkielisen väestön
tarpeet unohdettu
Rostila perää suomenkielisen väestön tarpeiden huomioimista kansan kieliopintoja suunniteltaessa. Hän muistuttaa, että vielä peruskoulun alkuvaiheissa 1967 opetusministeri Reino Oittinen (sd.) piti yhtä kieltä riittävänä koko kansalle ja se olisi englanti.
– Siitä on tultu taaksepäin. Nyt opetushallitus esittää, että ruotsin osaaminen kuuluu jokaisen suomalaisen yleissivistykseen. Näin rakennetaan ahdasta käsitystä yleissivistyksestä: mitä tarvitaan jokapäiväisessä elämässä selviämiseksi ja kulttuurikansojen joukossa olemiseksi. Kumpaakaan varten eivät suomenkieliset koe ruotsin kieltä tarpeelliseksi, Rostila toteaa.
Vaatimukset kasvavat
Hän moittii erikseen tuoreita väitteitä, joiden mukaan oppilas kykenee oppimaan kolme vierasta kieltä, ellei hänellä ole oppimisvaikeuksia.
– Kovasti tuntuu käsitys oppimiskyvystä venyvän.
– Kun huomataan, etteivät ruotsi ja englanti riitä, otetaan kolmaskin kieli. Se on ideologista vääristelyä, jossa unohdetaan suomalainen arkikokemus, Rostila tuomitsee.
Lisää joustavuutta, ruotsi vapaaehtoiseksi
Yllättävän vähän on keskusteltu ruotsinkielen pakollisuuden ja toisaalta vapaaehtoisuuden perusteista. Rostila toivoisi, että eduskunta löytäisi keinoja tuoda kieliopintoihin entistä enemmän joustavuutta, missä tärkeä keino olisi ruotsin kielen vapaaehtoisuus.
– 60-70 prosenttia suomalaisista haluaisi, että ruoitsi olisi vapaaehtoinen kieli. Eikö tämäkin pitäisi noteerata politiikassa, Rostila kysyy.
Suomenkielisillä “toisen kotimaisen” kielen yksilöllinen tarve ja yhteiskunnallinen tarve eivät osu yksiin. Ruotsinkielisillä tarpeet kohtaavat niin, että ruotsinkieliset lapset haluavat opiskella suomea ja oppivat sitä hyvin. Suomenkielisten enemmistö ei näe vastaavaa tarvetta omassa kasvuympäristössään.
Poikia pitää motivoida
Etenkin pojat kaipaavat opiskeluun käytännöllisiä hyötyjä. Tytöt painottavat myös yhteenliittymiseen liittyviä sosiaalisia tarpeita, joten heillä on parempi motivaatio opiskella myös ruotsia.
– Se on kansainvälinen havainto. Nimenomaan poikia pitää motivoida.
Suomenkielisille pojille tulee siis motivoimisen taakka. Myös kodit ovat eriarvoisessa asemassa: motivoiminen on sitä helpompaa, mitä koulutetumpi perhe on. Silloin myös vanhemmat ovat sisäistäneet useammin virallisen käsityksen kaksikielisyyden merkityksestä.
“Syyllisiä” suomenkieliset pojat ja miehet
– Tämän vuoksi ruotsin kieli jakaa ja eriarvoistaa suomenkielisten yhteisöä entisestään. Suomenkielisiä poikia ja miehiä yritetään syyllistää huonon kieli-ilmaston luomisesta – he ovat syyllisiä sen sijaan, että huono kieli-ilmasto olisi seurausta kansalaisten omista havainnoista. Suomenkielisiä yritetään syyllistää, mikä osoittaa jo etnisen syrjimisen merkkejä, Rostila tulkitsee.
Hän uskoo myös, että yhteiskunta kokee jo sivistystappioita pakollisen ruotsin kielen vuoksi. Hän sanoo Suomen olevan ainoa maa, jossa kaksi kieltä on määrätty pakolliseksi niin, että toinen kieli on nimetty: se on ruotsi.
Ruotsinkieliset ovat paremmassa asemassa kolmansien kielten opiskelussa: ruotsia he jo osaavat ja suomea he oppivat mielellään. Ongelmat kasautuvat suomenkielisille.
Elinkeinooelämä on jo huomannut, etteivät suomalaiset osaa riittävästi kolmansia kieliä, joista on tullut Suomen kouluissa pieniä – venäjää, saksaa, espanjaa.
– Ruotsin kieli vie voimia ja rajoittaa muiden kielten opiskelua. Tiedän sen kolmen lapsen isänä, Rostila toteaa.
Vapaaehtoinen ruotsi on kilpailuetu -kirja on ladattavissa pdf-muodossa Suomen Perustan sivuilta >
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suora lähetys netissä: Vapaaehtoinen ruotsi on hyvinvointietu -kirjajulkistus
Viikon suosituimmat

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Afganistanilainen turvapaikanhakija iski autolla ihmisjoukkoon Münchenissä – kymmeniä ihmisiä loukkaantui osin hengenvaarallisesti

Turvapaikanhakijan Münchenissä tekemä autoisku kärjistää Saksan kuumana käyvää vaalikamppailua – punavihreä ei ole antanut vielä periksi
Saksan liittopäivävaalitaistelussa on siirrytty loppufinaaliin. Kansalaisten vaali-innostus on merkittävästi korkeammalla kuin edellisissä vaaleissa syykuussa 2021. Afganistanilaisen turvapaikanhakijan Münchenissä tekemä autoisku kuumentaa tunnelmia entisestään. Vaihtoehtopuolueen kanssa yhteistyöstä kieltäytyvät kristillisdemokraatit ovat menettämässä suuresta suosiostaan huolimatta historiallisen mahdollisuutensa muokata Saksan politiikkaa porvarilliseen suuntaan.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.

Varapresidentti Vance puolusti sananvapautta ja demokratiaa – europoliitikot pöyristyivät
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.

New Yorkissa taistellaan “paperittomien” luksushotellimajoituksen maksamisesta – Musk vaati rahojen takaisinperintää
Elon Muskin DOGE-tiimi on jatkanut liittovaltion virastojen kirjanpidon tarkastamista. Epämääräisiä maksuja löytyy koko ajan ja valtion virkamiesten pallit kaatuilevat. Neljä liittovaltion hätätilaviraston virkamiestä sai potkut maksettuaan New Yorkin kaupungille avustuksia laittomasti maassa olevien majoittamiseen liittyen, vaikka presidentti Trump oli käskenyt keskeyttää kaikki ei-välttämättömät maksut.

Hoitajat kerskuivat somessa juutalaisten murhaamisella australialaisessa sairaalassa – ”Sairasta, iljettävää ja häpeällistä”
Kahdelle Sydneyn sairaalan työntekijälle tuli lähtö, kun nämä videolla uhkasivat tappaa israelilaiset potilaansa. Hoitajat kerskuivat tallenteella myös sillä, etteivät suostu hoitamaan juutalaispotilaita. Poliisi on aloittanut perusteelliset tutkimukset mahdollisista rikoksista.

Antikainen: Hallitus puuttuu maahanmuuton mukanaan tuomaan seksuaalirikollisuuteen – kuinka monta naista joutuu vielä raiskatuksi, ennen kuin vihervasemmisto herää?
Tiedotusvälineissä on uutisoitu hiljattain poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrän merkittävästä kasvusta Suomessa viime vuosina. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että tietyt kansalaisuudet ovat olleet jatkuvasti tilastoissa yliedustettuina siihen nähden, kuinka paljon heitä on Suomessa.

Saksa kielsi arabiankieliset julisteet ja iskulauseet mielenosoituksissa
Häiriökäyttäytyminen ja jopa suoranaiset rikokset ovat olleet Saksassa kasvava ongelma Palestiinan puolesta järjestetyissä mielenosoituksissa. Iskulauseissa on vaadittu arabiaksi muun muassa Israelin ja juutalaisten tuhoamista. Nyt viranomaiset ovat puuttuneet asiaan.

Tutkimus: Brittinuoret pitävät maataan rasistisena – vain joka kymmenes olisi valmis sotimaan maansa puolesta
Puolet brittinuorista pitää maataan rasistisena ja vain joka kymmenes taistelisi maansa puolesta. Maahanmuutto on muuttanut yhteiskuntaa ja Lontoossa joka kahdestoista kadulla vastaan tulija on maassa laittomasti. Kansanedustaja Vigelius näkee tässä "woken ja länsimaisen itseinhon tuhoisat seuraukset".