Eurostatin alustavien arvioiden mukaan Suomen bruttokansantuote supistui viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 0,8 prosenttia kolmanteen neljännekseen verrattuna, ja peräti 1,4 prosenttia vuoden takaiseen lukemaan. Vuoden takaiseen verrattuna euroalueella meitä heikommin pärjäsi vain Kypros ja Kreikka.
Talouslehdissä on huomioitu euroalueen kasvun suunta, ja kriisimaistakin on herunut kehuvia kommentteja. Financial Times kirjoittaa, että erityisen hyvää on se, että ydinmaiden vaisukin kasvuvauhti on levinnyt pitkin Eurooppaa. Koko euroalueen talous oli vaatimattomassa 0,3 prosentin – ja vuositasolla 1,1 prosentin kasvussa. Suomen lukemat kulkivat loppuvuotta kohden täysin päinvastaiseen suuntaan kuin Euroopassa keskimäärin. Euroalueen varsinaisia kriisimaita myöden talouden suunta oli paranemaan päin. Suomi erottautuu varsin ikävällä tavalla taulukosta ollen euroalueen musta lammas.
The Wall Street Journalin artikkelissa kasvulukujen pohjalta väritetty karttakuva kertoo ikävästi Suomen tilasta. WSJ kirjoittaa myös siitä, että näiden lukemien pohjalta paine Euroopan keskuspankissa hellittää, sillä EKP:lta on vaadittu enemmän kasvua tukevia toimenpiteitä. Kaiken huipuksi muun euroalueen paremmat lukemat ovat nostaneet euron ulkoista arvoa.
Uutistoimisto Bloomberg kirjoittaa niin ikään, että pirteät lukemat ovat vahvistaneet euron dollarikurssia. Suomessa on vihdoinkin viriämässä keskustelua siitä, onko euron kurssi meille liian korkea. Perussuomalaiset on pitänyt aihetta esillä jo pitkään.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
Ensi viikolla kirjakauppoihin ilmestyvä elämäkerta on ensimmäinen Jussi Halla-ahosta kirjoitettu auktorisoitu teos, eli kirjalla on päähenkilönsä hyväksyntä, ja Halla-aho on itse osallistunut aktiivisesti kirjaprojektiin muun muassa antamalla haastatteluita.
