Suomi tarvitsee lisää investointeja – elinkeinoministeri Rydman kehottaa keventämään sääntelyä ja verotusta: ”Rohkeita siirtoja tarvitaan”

Nyt jos koskaan Suomi on tilanteessa, jossa talous kaipaa uusia investointeja. Hallitus vauhdittaa talouskasvua ja kirittää investointeja jo nyt muun muassa työmarkkinauudistuksilla, joiden vaikutukset näkyvät nopeasti, sekä TKI-panostuksilla, joiden kasvua buustaava efekti näkyy hieman myöhemmin.

Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelman uudessa jaksossa elinkeinoministeri Wille Rydman korostaa, että kasvun ja investointien vauhdittamisen kannalta uudet sääntelyratkaisut ovat keskeisiä. Rydman avaa näkemystään teknologian ja talouden murrosilmiöiden, kuten tekoälyn, avulla.

– Tekoäly mullistaa maailmaa jo isosti. Miten esimerkiksi Kiinassa toimitaan tekoälyn puolesta? Vastaus kuuluu, että sitä ei säännellä mitenkään. Siellä siis tehdään mitä halutaan.

– Myös Yhdysvalloissa on lähestymistapa, että yritysten annetaan innovoida vapaasti. Jos ongelmia myöhemmin syntyy, niin sitten niitä korjataan sääntelyllä jälkikäteisesti.

Raskas sääntely on myrkkyä yritteliäisyydelle

Elinkeinoministeri Rydman sanoo, että mikäli Suomeen halutaan lisää korkean lisäarvon investointeja ja uusia kaupallisesti hyödynnettäviä innovaatioita, niin Suomessa on kyettävä olennaisesti keventämään sääntelyä.

Raskas sääntely ja byrokratia ovat myrkkyä luovuudelle ja yritteliäisyydelle, Rydman esittää.

– Euroopassa on vähän sellainen henki, että meillä rajoitetaan sääntelyn kautta jo ennakollisesti valmiiksi niin paljon, että innovatiivisimmat ihmiset tai yritykset Euroopassa eivät sitten niinkään viitsi kehittää tekoälyä, vaan sitä tehdään mieluummin sitten rapakon takana Yhdysvalloissa.

– On siis ihan olennainen juttu, että jos haluamme korkean lisäarvon investointeja ja paljon uusia innovaatioita, jotka ovat kaupallisesti hyödynnettävissä, niin meidän on kyettävä aivan olennaisestikin keventämään sääntelyä kaiken tämän ympärillä.

Verotuksella iso merkitys investointihalukkuudelle

Tekoälyn ja sosiaalisen median käyttö lisää maailmalla esimerkiksi datakeskusten tarvetta. Suomeen onkin nousemassa tai suunnitteilla lähes kaksikymmentä uutta datakeskusta. Rydman mainitsee, että datakeskuksia vetävät puoleensa esimerkiksi vahvat sähkönsiirtolinjat ja saatavilla oleva edullinen sähkö.

Kuitenkin lisää investointeja tarvitaan ja eri aloilta. Sääntelyllä ja etenkin verotuksella on iso merkitys siinä, onko Suomi jatkossa kiinnostava investointiympäristö, Rydman sanoo.

– Esille nousee kysymyksiä siitä, millainen verotuksellinen ympäristö olemme. Kuinka ennakoitava ympäristö Suomi on esimerkiksi luvituksen suhteen? Löytyykö meiltä oikeanlaista osaavaa työvoimaa, siis sellaista, joka osaa tehdä niitä asioita, mitä tulevaisuudessa tarvitaan?

– Minun nähdäkseni näissä asioissa tarvitaan rohkeitakin siirtoja. Millä tavoin Suomea pystytään kehittämään? Lähtökohdat ovat hyvät, koska meillä on jo hyvää siruosaamista, tekoälyosaamista ja kvanttiosaamista. Mutta jos haluamme, että se suhteellinen etu, joka meillä on jo saavutettu, myös pidetään ja että siitä saadaan kaupallistettua sitä osaamista, mitä meillä on, niin pitää olla myös rohkeutta tehdä valintoja sen suhteen, että meidän keskeisiin vahvuuksiimme panostetaan ja että mahdollistetaan Suomesta kiinnostava investointiympäristö.

Palkansaajan verotus keveni jo

Hallitus on jo keventänyt palkansaajan verotusta, ja esimerkiksi keskituloisen palkansaajan ostovoima nousee tänä vuonna 1,9 prosenttia. Vaikutus lompakossa on laskennallisesti 655 euroa.

Rydman väläyttää toivovansa hallituksen puoliväliriihestä myös uusia kasvua vauhdittavia veropoliittisia ratkaisuja. Elinkeinoministeri muistuttaa kuitenkin, että julkisen talouden vahvistaminen on tällä hetkellä herkkää tasapainottelua.

– Pitkään on oltu veitsenterällä siinä, joudutaanko EU-komission liiallisen alijäämän menettelyyn, ja jos sinne jouduttaisiin, niin sillä olisi merkittävä riski siihen, että se alkaisi jo vaikuttamaan valtionvelan korkoihin. Ja tähän on haluttu vaikuttaa, että näin ei pääsisi käymään. Siksi fokus on toistaiseksi ollut ennen kaikkea leikkauksissa.

– Tiedostan kuitenkin, että kyllä veronkevennyksillä usein on juuri se vaikutus, että silloin raha lähtee paremmin kiertoon, millä on sitten vaikutuksensa talouskasvuun, joka puolestaan on omiaan tuottamaan myös verotuloja ainakin jollakin aikavälillä. Siksi toivon, että puoliväliriihessä nyt keväällä pystytään tekemään myös selkeitä veronalennuksia johonkin suuntaan.