

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suuri tanskalaislehti Ekstra Bladet pahoittelee laiskaa koronapolitiikan käsittelyä: “Olemme epäonnistuneet”
Tanskan suurimpiin sanomalehtiin kuuluva Ekstra Bladet ruotii itsekriittisesti journalismin heikkoa tilaa pandemian aikana. Lehden journalistin Brian Weichardtin mukaan media on laiminlyönyt tehtävänsä vallan vahtikoirana ja asettunut laiskasti toistamaan vallassa olevien poliitikkojen kertomuksia.
Tanskalaislehti Ekstra Bladet pahoittelee, ettei se ole ruotinut riittävästi viranomaisten antamia koronatietoja saati suhtautunut kriittisesti hallituksen ylevään retoriikkaan pandemian hoitamisesta. Vaikka tanskalaislehden itsetutkiskelu on harvinaislaatuista, on median kritiikittömyys pandemia-ajan johtajia kohtaan yleinen vaiva länsimaissa. Se on herättänyt keskustelua Yhdysvalloissa asti.
Tanskalaislehti on pyytänyt lukijoiltaan anteeksi sitä, ettei se ole käsitellyt kriittisesti valtion dataa ja ulostuloja pandemian aikana. Vuonna 1904 perustettu Ekstra Bladet julisti, että sen olisi pitänyt ruotia ahkerammin valtion dataa ja koronapoliittisia linjauksia ennen asioista uutisoimista. Ulostulo lähti leviämään viraalisti internetissä, ja asiasta keskustellaan jo Yhdysvalloissa asti.
– Melkein kahden vuoden ajan me – toimitus ja kansalaiset – olemme seuranneet lähes hypnoottisesti viranomaisten päivittäisiä koronalukuja, Ekstra Bladetin journalisti Brian Weichardt sanoi.
– Jatkuva henkinen valppaus on kuluttanut meitä. Tämän takia meidän – lehdistön – on arvioitava omaa suoriutumistamme. Olemme epäonnistuneet.
“Emme olleet riittävän valppaina”
Weichardtin mukaan lehden olisi pitänyt kysyä enemmän kysymyksiä siitä, miten viranomaiset tuottavat dataa käytännössä:
– Emme ole olleet riittävän valppaina tiedon portinvartijoina, kun viranomaisia vaadittiin vastaamaan, mitä tarkoittaa, kun henkilö joutuu sairaalaan koronan kanssa eikä koronan takia. Sillä on ratkaiseva ero, suuri ero. Virallisen sairaalaan joutuneiden määrän kerrotaan olleen 27 prosenttia korkeampi kuin luvun, joka kuvaa koronan takia sairaalaan joutuneiden määrää.
– Tietysti viranomaiset ovat ensisijaisesti vastuussa kansalle antamansa tiedon oikeellisuudesta, tarkkuudesta ja luotettavuudesta. Luvut siitä, kuinka moni on sairastunut ja kuollut koronaan, olisi luonnollisesti pitänyt julkaista jo kauan sitten.
Viranomaisten viestintä ei ansaitse ylistystä
Weichardtin mukaan journalistien olisi pitänyt välttää mukailemasta sokeasti valtion retoriikkaa ja tarkoitushakuista tarinankerrontaa.
– Rokotteiden on väitetty jatkuvasti olevan meidän ‘superase’. Sairaaloitamme on kutsuttu ‘supersairaaloiksi’, hän kirjoitti.
– Siitä huolimatta nämä supersairaalat ovat nähtävästi ylikuormittuneet, vaikka melkein koko kansa on varustettu ‘superaseella’. Toisin sanoen, jokin tässä ei nyt ansaitse etuliitettä ‘super’. Ottamatta kantaa siihen, onko kyse rokotteista, sairaaloista tai jossain määrin molemmista, viranomaisten viestintä kansalaisille ei ainakaan ansaitse ylistystä.
Journalistien tulisi olla vallan vahtikoiria
Tanskalaislehden pahoittelu on tärkeä muistutus perinteisestä länsimaisen median roolista “vallan vahtikoirana” eikä vallan äänitorvena. Esimerkiksi arvovaltainen American Press Institute (API) määrittelee median tärkeäksi rooliksi vahtia vallankäyttäjiä kansalaisten puolesta, koska vallankäyttäjien toiminta vaikuttaa kaikkien elämään. Se voi antaa myös äänen niille, joilla ei ole poliittista valtaa.
API pitää ensiarvoisen tärkeänä, että journalistit varovat joutumasta “lähteidensä lumoamiksi” ja “vallan sokaisemiksi”. Toisin sanoen journalistien tehtävänä ei ole vain kierrättää poliitikkojen ja viranomaisten lausuntoja, vaan analysoida niitä kriittisesti.
Ongelmia on myös Yhdysvalloissa
Ongelma ei rajoitu vain Tanskaan. Yhdysvalloissa media on ollut lääpällään Valkoisen talon koronavirustyöryhmään kuuluvaan National Institutes of Healthin johtajaan Anthony Fauciin. Hänet on nostettu ihaillen lukemattomien aikakauslehtien kansikuviin, ja häntä on kutsuttu satoihin mediatapahtumiin. Media on luonut hänestä siloteltua sankaritarinaa ja kulttihahmoa, vaikka PR-tehtävät eivät varsinaisesti kuulu hänen työnkuvaansa.
Valtamedia on ollut äärimmäisen varovainen ja vältellyt käsittelemästä Faucia kriittisesti, vaikka hänen pandemiatyöhönsä liittyy epäkohtia. Pandemian alkuvaiheessa Fauci vähätteli tarkoitushakuisesti maskien tarpeellisuutta ja suositteli olemaan käyttämättä niitä, koska pelkäsi maskipulaa. Media on sittemmin unohtanut yhden maailman merkittävimmän pandemia-auktoriteetin tietoisen valehtelun. Kyseenalainen huomio ei tukisi median luomaa sankaritarinaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- maskipula National Institute of Health Anthony Fauci American Press Institute journalismin tehtävä lehdistö koronaluvut Brian Weichardt Ekstra Bladet koronapolitiikka koronarokotukset suojamaskit koronapandemia koronatiedotus Journalismi Tanska Yhdysvallat
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ei ole koronapassin takana – Ranne: ”Eriarvoistava järjestelmä, joka ei ratkaise mitään”

Koronapassin saatavuudessa lukuisia ongelmia ja epäkohtia – Mäkelä: Digitaalisten palvelujen ulkopuolella olevat kansalaiset joutuvat kohtuuttomaan asemaan

Perussuomalaiset vastustaneet johdonmukaisesti koronapassia, nyt samalle kannalle tulee myös THL – Riikka Purra kysyy: “Entä nyt hallitus ja kokoomus? Joko perussuomalaisten linja kelpaa?”

Pakkorokotukset herättävät kritiikkiä – kumotaanko Nürnbergin säännöstö?
Viikon suosituimmat

Elon Muskin “nörttitiimi” sulki USA:n kehitysapuviraston – demokraatit raivoissaan
Demokraattien luoman USAID-sotkun selvittäminen on vasta alkanut. Jo nyt on paljastunut, että veronmaksajien rahoja on hätäavun sijasta käytetty LGBTQ- ja DEI-ideologioiden levittämiseen. Rahaa on käytetty myös median lahjomiseen eri puolilla maailmaa. Jatkossa Afganistanin talebanit joutuvat tulemaan toimeen ilman USAID-kondomeja. Rahankäyttöä tutkinut Elon Muskin "nörttitiimi" on jo saanut tappouhkauksia.

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Vanha valtamedia johtaa harhaan uutisoidessaan maahanmuutosta – lukijoita vedätetään osatotuuksilla ja valikoiduilla tiedon palasilla
Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Ex-puhemies Matti Vanhanen puhuu pötyä, ja media jättää yleisön virheellisen tiedon varaan – tilastot osoittavat, etteivät väitteet Halla-ahon puolueellisuudesta pidä alkuunkaan paikkaansa
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.

Vasemmistoliitto ottaisi vastaan kaikki ihmiset, jotka vain pääsevät rajan yli Suomeen – Mäkelä: Vaarallista puhetta – ”Jos kaikki otettaisiin vastaan, se väki ei lopu koskaan”
Vasemmistoliitto ei tue rajaturvallisuuslain jatkamista, ja vasemmisto haluaa myös lisää työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä muistuttaa, että myös EU-komissio on nyt hyväksynyt sen, että turvapaikanhaun voi rajalla keskeyttää tietyssä tilanteessa.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.