Suurmoskeijahankkeen vetäjillä edelleen ulosottosotkuja: Vouti karhuaa Pia Jardilta 24 851 euron velkoja

Suomen islamilaisen neuvoston jäsenellä Pia Jardilla ja imaami Anas Hajjarilla on kummallakin ulosottorekisterissä 11 merkintää. Moskeija-aktiiveille näyttää kertyvän jatkuvasti pysäköintivirhemaksuja tai muita velvoitteita, jotka he jättävät maksamatta ajallaan.

Helsingin suurmoskeijahankkeen tunnetuimmat taustavaikuttajat Pia Jardi sekä Anas Hajjar ovat sotkeneet raha-asiansa. Molemmilla on tapana laiminlyödä velkojaan, jolloin ne menevät ulosottoon.

Molempien velkasotkuja selvitelty käräjillä

Kummallakin on ulosottorekisterissä 11 merkintää. Jardilla on maksamatonta velkaa yhteensä 24 851 euroa. Hajjar on ainakin tällä hetkellä selvinnyt veloistaan. Silti merkinnät laiminlyönneistä jäävät ulosottorekisteriin pitkäksi aikaa.

Molempien velkasotkuja on aiemmin selvitelty käräjäoikeudessa. Tuomioistuimen velkomusasiassa velalliselle langettama tuomio ei silti vielä tarkoita sitä, että velkoja saisi välittömästi suorituksen saatavalleen. Tuomio on kuitenkin ulosottoperuste, jonka nojalla ulosotto voidaan aloittaa. Tietyt julkiset saatavat, kuten verot ja kaupungin määräämät pysäköintivirhemaksut, taas ovat suoraan ulosottokelpoisia ilman tuomioistuimen päätöstä.

Perintätoimistot ja Kansaneläkelaitos Jardin kintereillä

Pia Jardin ulosottorekisteritodistuksessa on kolme sivua. Velkaa hänellä on nyt hieman vähemmän kuin huhtikuussa, jolloin Suomen Uutiset selvitti asiaa edellisen kerran. Keväällä Jardilta perittiin 30 398 euron saatavia. Nyt velkaa on lyhennetty jonkin verran.

Jardin vuositulot ovat 27 795 euroa, joten veloista vapautumiseen kuluu silti aikaa.

Saatavien hakijoina Jardilta on tunnettuja perintäfirmoja kuten Lindorff, Intrum Justitia ja PRA Suomi Oy. Jardin veloista suurin osa, yli 20 000 euroa, onkin merkitty yksityisoikeudelliseksi saatavaksi. Tällöin kyse on yleensä kaupankäyntiin tai jonkin palvelun tilaukseen perustuvan maksun laiminlyönnistä. Velkojien joukossa on myös Kansaneläkelaitos, joka perii Jardilta takaisin 1665 euron etuuksia.

Eräiden Jardin velkojen vireilläolo on päättynyt varattomuusesteeseen tai suppean ulosoton esteeseen. Osassa veloista on kyse melko vähäisistä summista, joten voi ihmetellä, miksi niiden on annettu mennä ulosottoon saakka. Esimerkiksi viime syksynä Jardi jätti maksamatta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle sairaalamaksun, jonka loppusumma oli vain 63 euroa.

Pysäköinninvalvojat tähyilevät Hajjaria

Imaami Anas Hajjarilla on tapana pysäköidä autonsa maksulliselle paikalle, mutta pysäköintilippua hän ei viitsi ostaa. Tämä tiedetään erittäin hyvin Vantaan kaupungin pysäköintivalvonnassa. Melko usein käy sitten niin, että Hajjar löytää maksulapun tuulilasinpyyhkijän alta mutta maksamisesta ei tule mitään. Koska Hajjar ei myöskään reagoi myöhemmin saapuvaan maksumuistutukseen, asia menee ulosottoon.

Hajjarin ulosottorekisterin yhdestätoista merkinnästä jopa yhdeksän on pysäköintivirhemaksuja. Niissä kaikissa on kyse alle sadasta eurosta, mutta summat tietysti nousevat jos ei maksa ajallaan. Hajjar on suorittanut maksut vasta ulosotossa. Tällaisesta viivyttelystä jää merkinnät ulosottorekisteriin.

Vakuutusyhtiö If yritti viime vuonna periä ulosoton kautta Hajjarilta 148 euron vakuutusmaksua, mutta se ei onnistunut. Asian vireilläolo päättyi suppean ulosoton esteeseen.

Hajjar ansaitsee vuodessa 25 990 euroa.

Helsingin ympäristölautakunta piirsi henkselit moskeijalle

Jardi ja Hajjar olivat molemmat näkyvästi puuhaamassa suurmoskeijaa Helsinkiin erilaisten yhdistysviritelmien nimissä. Suurmoskeijalla ja sen yhteyteen suunnitellulla kulttuurikeskuksella oli vetämässä tonttihakemus Helsingin kaupungille.

Rakennushankkeen budjetti olisi ollut tiettävästi 140 miljoonaa euroa. Valtavan moskeijan piti valmistua Helsingin Hanasaareen, mutta toisin kävi. Moskeija kaatui lopullisesti viime viikon torstaina, kun hankkeen taustalla toimivat ryhmittymät ilmoittivat vetävänsä moskeijan tontinvarauksen pois Helsingin kaupunginhallituksen käsittelystä.

Moskeijahanke hylättiin jo aiemmin Helsingin ympäristölautakunnan päätöksellä, jossa esitettiin, että moskeijalle ei varata tonttia. Ympäristölautakunnan hylkäävää päätöstä perusteltiin useilla moskeijaan liittyvillä epävarmuustekijöillä, jotka liittyvät ennen kaikkea rahoitusepäselvyyksiin.

Alun perin Moskeijaa piti käsitellä myös Helsingin kaupunginhallituksessa. Siihen ei ole enää tarvetta.

Varattomien tahojen puuhastelu ei vakuuttanut

Helsingin moskeijahankkeeseen suhtauduttiin jo alun alkaen epäilevästi esimerkiksi siitä syystä, ettei kenelläkään oikein ollut tietoa, mistä rahat moskeijan rakentamiseen tai ylläpitoon lopulta olisivat tulleet.

Taustavaikuttajien ulosottosotkut eivät ainakaan ole lisänneet hankkeen uskottavuutta. Moskeijaa on kritisoitu ja epäilty jopa puoluekentän punavihreällä laidalla.

Esimerkiksi vihreiden kaupunginvaltuutettu Anni Sinnemäki suhtautui aiemmin myönteisesti moskeijan rakentamiseen. Moskeija kuitenkin torpattiin Helsingin ympäristölautakunnassa pitkälti Sinnemäen toimesta.

– Lautakunnassa esitimme ehdotuksestani, että aluetta moskeijahankkeen jatkoselvittämiseksi ei varattaisi. Muslimit tarvitsevat tiloja, mutta tämä hanke ei ole kestävällä pohjalla, Sinnemäki kirjoitti Twitterissä.

Voima-lehden kustannuspäällikkö, kansalaisjärjestövaikuttaja Tuomas Rantanen taas kirjoitti moskeijasta Facebook-sivullaan.

– Moskeijahankkeen puuhaorganisaatiot olivat muutamien ihmisten varassa olevia varattomia tahoja, jotka tavoittelivat laajaa palvelutoimintaa täällä asuville sunnimuslimeille, Rantanen kommentoi.

Käytetty turhaan veronmaksajien rahoja

Perussuomalaisten kaupunginvaltuutetun Mari Rantasen mielestä moskeijahankkeella ei olisi muutenkaan ollut minkäänlaisia edellytyksiä. Kaupunkilaiset myös vastustivat hanketta laajasti.

– Miten sitä moskeijaa edes pyöritettiin vuositolkulla kaupungin virastoissa, kun kaupunkilaisetkaan eivät moskeijaa tänne halua? Tässä on vain käytetty turhaan veronmaksajien rahoja, Rantanen sanoo.

Hän ei usko, että vastaava moskeijahanke enää voisi menestyä missään muuallakaan Suomessa.

– On vaikea nähdä, että kukaan olisi niin tyhmä, että lähtisi tällaista edistämään.

Tiedot perustuvat asiakirjalähteisiin ja ulosottorekisterin tietoihin 15. 12. 2017.