Perussuomalainen 3/2026

Perussuomalainen 2/2026

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot

Taksiuudistukselle vihreää valoa eduskunnassa – ministeri Ranne: ”Bernerin vaarallinen uudistus jää historiaan”

Oppositiolla kriisipalaverin paikka – valtamediakin jo tunnustaa, että Suomen talous on kääntynyt selvään kasvuun

Maahanmuutto Suomeen laskee – turvapaikanhakijoiden määrä jatkaa vajoamistaan

Uusi hallituksen esitys ajaa rikolliset entistä ahtaammalle – Meri: ”Viranomaiset tarvitsevat tehokkaita keinoja rikostorjuntaan”

Laittomia maahantulijoita kohti varoituslaukauksia ampunut puolalaissotilas vapautettiin syytteestä

Vigeliukselta aloite Suvivirren turvaamiseksi: ”Kauniit suomalaiset perinteet on karnevalisoitu jokavuotiseksi sirkukseksi”

Rikkinäiset ikkunat ja turvallisuuden perusta: Miksi järjestyksellä on väliä?

Perussuomalaiset vaativat perinteiden kunnioittamista: ”Suvivirrestä sakotetaan ja monikulttuurinen myyräntyö jatkuu”

Passin voimassaolo pitenee 10 vuoteen

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan

Päivän pointti: Antti Lindtmanilla on neljä vaihtoehtoa

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin

Koponen vaatii Kelan hallitusta tarkistamaan kantaansa sosiaaliturvan väärinkäytöksissä: ”Tämä on täyttä hulluutta”

Antikainen tyrmää Lindtmanin syytökset: Rikollisten karkottaminen ei ole ”kiusaamista”

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen

SDP syyttää hallitusta kiusaamisesta – ja vaatii itse lähes samaa

Työperäinen maahanmuutto jakaa ay-eliittiä: Akava luisui radikaalille linjalle

Imaami avasi Birminghamin uuden muslimipormestarin virkaanastujaistilaisuuden islamilaisella rukouksella

Afrikan kehityspankki

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen on jättänyt kehitysyhteistyövarojen väärinkäyttöön kohdemaissa liittyvän kolmannen kirjallisen kysymyksen tällä vaalikaudella. Edelliset kysymykset tästä aiheesta hän teki vuosina 2019 ja 2020. Huijaukset ja väärinkäytökset kehitysyhteistyövarojen käytössä ovat jatkuneet, mutta rahahanat ovat edelleen auki.

&#8211; Samaan aikaan kun Suomi velkaantuu vauhdilla, Suomi budjetoi vuonna 2022 kehitysapuun 1 343 miljoonaa euroa. Suomi harjoittaa kehitysyhteistyötä velkarahalla, kansanedustaja Arja Juvonen huomauttaa.
Kehitysapu valunut korruptioon
Vuoden alussa uutisoitiin, että Suomen kehitysapua on käytetty härskisti hyväksi ja rahaa on valunut Tansanian virkamiehille, hämäriin konsulttipalkkioihin ja ravintolakuluihin. Raha on mennyt muualle kuin kehitysapuun. (Kauppalehti 4.1.2023)
Vuoden alussa uutisoitiin myös, että ulkoministeriö ylitti toimivaltansa ja lupasi rahaa Afrikan kehityspankille omin päin. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti totesi antamassaan ratkaisussa 27.12.2022 ulkoministeriön menetelleen <a href="https://www.suomenuutiset.fi/oikeuskanslerilta-moitteet-ulkoministeriolle-ohjasi-omavaltaisesti-miljoonia-afrikan-kehityspankkiin/">virheellisesti</a>.
Ministeriön asiasta tekemän oman selvityksen mukaan kokemattomuus ja virkamiesten vaihtuminen olivat johtaneet siihen, että ohjeistus oli ollut virheellistä ja sen seurauksena asian käsittely oli merkitty järjestelmään virheellisesti.
&#8211; Jos tällaisessa asiassa kokemattomuus johtaa virheeseen, niin mikään ei estä, että se ei johtaisi myöskin virheeseen kehitysapuasioissa, Juvonen sanoo.
Ulkoministeriön prosessien laadukkuus epäilyttää
Ulkoministeriö vastasi kehitysyhteistyörahojen väärinkäyttöön liittyviin Juvosen aiemmin jättämiin kirjallisiin kysymyksiin, että kehitysyhteistyön riskienhallintaa, väärinkäyttöepäilyjen käsittelyä ja takaisinperintää on parannettu viime vuosien aikana:
&#8221;Vuonna 2015 laaditussa normissa kehitysyhteistyövarojen väärinkäytön ehkäiseminen sekä väärinkäyttöepäilyjen ilmoittaminen ja selvittäminen, annetaan sitovia toimintaohjeita siitä, miten väärinkäyttöä ehkäistään sekä kuinka ulkoasiainhallinnossa tulee menetellä, kun kehitysyhteistyössä ilmenee väärinkäyttöepäily. Lisäksi vuonna 2019 laaditussa takaisinperintäohjeessa selkeytetään takaisinperintäprosessia ja saatavien seurantaa.&#8221;
&#8211; Kyseisten prosessien laadukkuus saattaa epäilyttää, kun Iltalehti uutisoi juuri ulkoministeriön ylittäneen valtuutensa lupaamalla rahaa Afrikan kehityspankille omin päin. Onko mitään parannusta asioihin saatu? Juvonen ihmettelee.
Ei mitään uutta ja yllättävää
Väärinkäytökset kehitysyhteistyörahojen käytössä eivät ole uusia tai yllättäviä. Ylen MOT kertoi 13.10.2016 lähetetyssä ohjelmassa väärinkäytöksistä vuodelta 2014. Pelkästään kyseisenä vuonna Sambian maatalousjärjestölle tarkoitettua kehitysapua katosi kaksi miljoonaa dollaria järjestön toimitusjohtajan taskuihin.
&#8211; Yle uutisoi 18.2.2019, että Suomi on päättänyt lopettaa yli 45 vuotta kestäneen kahdenkeskisen kehitysavun Sambiaan. Viimeisen kehitysavun maksuerän kerrottiin maksettavan vuonna 2023. Suomen ja Sambian yhteistyötä ovat varjostaneet myös Suomen tukeman sosiaaliturvaohjelman kehitysyhteistyön väärinkäytökset.
&#8211; Ohjelman kautta jaettavista avustuksista kaikki eivät olleet menneet kotitalouksille. Väärinkäytöksiä todettiin myös Kirgisian kohdalla, jossa maan oikeusapujärjestelmän kehittämiseen tarkoitettu tuki päätyi kansainvälisen verkkorikollisuuden kautta väärään osoitteeseen, Juvonen kertaa edellisten kirjallisten kysymystensä taustoja.
– Nämä ovat suomalaisten rahoja, joita käytetään törkeästi väärin. Siksi asiasta on kysyttävä ja muistutettava säännöllisesti. Epäkohtiin on puututtava. On hämmästyttävää, että vaikka esimerkiksi Sambiaan liittyvät epäkohdat paljastuivat jo 2016, niin Sambialle on maksettu kehitysapua kaikki nämä vuodet. Jokohan se nyt oikeasti loppuu? Juvonen kysyy.
Ei kehitysapua velkarahalla
Juuri julkaistussa perussuomalaisten Kantarilla tekemässä kyselyssä oli luodattu suomalaisten suhtautumista kehitysavun antamiseen velkarahalla. Suomalaisten kanta velalla tehtävään kehitysapuun on kielteinen.
Kysymykseen, pitääkö Suomen antaa kehitysapua, jos sitä varten joudutaan ottamaan uutta velkaa, vaihtoehdot saivat seuraavat osuudet: ehdottomasti ei pidä 37 %, todennäköisesti ei pidä 29 %, todennäköisesti pitää 16 % ja ehdottomasti pitää 3 %. Kantaansa ei osannut muodostaa 14 %. (Suomen Uutiset 9.1.2023)
Onko takaisinperintä onnistunut?
Juvonen kysyy kolmannessa asiasta jättämässään kirjallisessa kysymyksessä hallitukselta, miten se toimii kehitysyhteistyön väärinkäyttöön syyllistyneiden valtioiden kanssa ja miten kehitysyhteistyön loppuminen Sambian kanssa etenee vuonna 2023. Juvonen haluaa tietää myös, miten hallitus kokee vuonna 2015 laaditun normin kehitysyhteistyövarojen väärinkäytön ehkäisemisestä sekä väärinkäyttöepäilyjen ilmoittamisesta ja selvittämisestä auttaneen väärinkäytösten torjunnassa.
&#8211; Miten hallitus kokee takaisinperintäohjeen selkeyttämisen vaikuttaneen takaisinperinnän tehostamiseen, ja kuinka paljon väärinkäytettyjä kehitysyhteistyövaroja on tällä hetkellä perinnässä? Miten perintä on onnistunut? Mihin toimiin hallitus on ryhtynyt ulkoministeriön ohjeiden ja ohjeistuksen oikeellisuuden varmistamiseksi? Juvonen tiedustelee.
&nbsp;

Juvonen kehitysyhteistyörahojen väärinkäytöstä: ”Nämä ovat suomalaisten rahoja, joita käytetään törkeästi väärin”

Suomen ulkoministeriö ylitti oman toimivaltansa rajat ilmoittaessaan Suomen sitoutuvan Afrikan kehityspankin pääomankorotukseen, vaikka Suomen osallistumisesta ei ollut tehty päätöstä valtioneuvoston yleisistunnossa. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti huomauttaa tuoreessa ratkaisussaan virheestä ja muistuttaa, että kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

Oikeuskanslerin 27. joulukuuta antamassa <a href="https://oikeuskansleri.fi/-/ministerio-ylitti-toimivaltansa-kehityspankin-paaomankorotuksessa?fbclid=IwAR3hF3hvvUuCSFzQEvs2GX5kzInJ3RGwZiibwOlGO097AbxtcLJsnGRd5qs">ratkaisussa</a> katsotaan ulkoministeriön ylittäneen toimivaltansa vuonna 2020, kun ministeriö ilmoitti Afrikan kehityspankille Suomen sitoutumisesta pankin pääomankorotukseen.
Ulkoministeriö lähetti kehityspankille ilmoituksen Suomen osallistumisesta pääomankorotukseen sen jälkeen, kun valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta oli puoltanut esitystä.
Ilmoituksen mukaan Suomi sitoutui maksamaan vuosina 2021–2028 osakkeista runsaat 29 miljoonaa euroa ja vastaamaan yli 458 miljoonan euron suuruisesta takuupääomasta.
Taloudellisesti merkittävä vastuusitoumus
Valtion vuoden 2020 talousarviossa olleen valtuuden mukaan kyseisenä vuonna oli sinänsä luvallista sitoutua Afrikan kehityspankin peruspääoman korotukseen. Taloudellisesti merkittävät asiat kuuluu kuitenkin ratkaista valtioneuvoston yleisistunnossa eikä ministeriössä.
Oikeuskansleri ottikin tutkittavakseen ulkoministeriön menettelyn asiassa nimenomaan siksi, koska asiaa ei käsitelty etukäteen valtioneuvoston yleisistunnossa. Suomen osallistuminen Afrikan kehityspankin pääomankorotukseen on ollut sekä käteisenä suoritettavan maksun yhteissumman että takuupääoman arvon osalta taloudellisesti merkittävä vastuusitoumus, joka siten olisi kuulunut valtioneuvoston yleisistunnon toimivaltaan.
Sen sijaan ulkoministeriössä tehtiin päätös käteismaksujen rahoituksesta ja annettiin Suomen puolesta sitoumus kehityspankille. Päätöksentekomenettelyssä tapahtunutta virhettä ei ollut mahdollista korjata enää jälkikäteen sen jälkeen, kun vastuusitoumus Suomen puolesta oli jo annettu kehityspankille.
Ulkoministeriö myönsi oikeudellisen virheen
Ulkoministeriö myöntää helmikuussa 2021 antamassaan selvityksessä, että asian käsittelyssä sattui ministeriön sisäinen oikeudellinen virhe, kun asiaa ei esitelty valtioneuvoston yleisistunnossa ennen Suomen sitoutumista pääomankorotukseen. Virheen taustalla oli muun muassa se, että pankkien pääomankorotuksia hoidetaan ministeriössä hyvin harvoin, noin 10 vuoden välein.
Ministeriön asianhallintajärjestelmässä oli pääomankorotuksen työnkulkuun merkitty virheellisesti vain raha-asiainvaliokunta, ei yleisistuntoa. Selvityksen mukaan virheeseen vaikuttivat myös resurssipula, ministeriön tehtäväkiertoon liittyvä virkamiesten vaihtuminen ja tietokatkot. Virhettä ei raha-asiainvaliokunnan käsittelyn yhteydessä havaittu valtiovarainministeriön budjettiosastolla eikä valtioneuvoston kanslian istuntoyksikössä.
Säädettyä menettelyä on noudatettava
Oikeuskansleri muistuttaa ratkaisussaan, että Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta.
Oikeuskansleri mainitsee ratkaisussaan sovellettavat lain säännökset sekä huomauttaa, että säädetyn päätöksentekomenettelyn noudattaminen valtioneuvostolle kuuluvissa asioissa on aina toimivaltaisen ministeriön ja ministeriössä asiaa käsittelevien virkamiesten vastuulla.
Ministeriön tulee huolehtia siitä, että virkamiehille annetaan oikeansisältöiset ohjeet sekä riittävä perehdytys ja tuki virkatehtävien lainmukaista suorittamista varten. Oikeuskansleri kiinnittääkin ulkoministeriön huomiota oikeansisältöisiin sisäisiin ohjeisiin ja virkamiesten ohjaamiseen virkatehtävien lainmukaisessa hoidossa.
Ulkoministeriölle nuhteet myös viime talvena
Kyseessä ei ollut ensimmäinen kerta, kun oikeuskansleri löysi huomautettavaa ulkoministeriön toiminnasta. Vajaa vuosi sitten, tammikuussa 2022, oikeuskansleri Tuomas Pöysti antoi ulkoministeriölle <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000008565086.html">huomautuksen</a> sen noudatettua pitkäkestoisesti ja vakiintuneesti selvästi lakiin perustumatonta menettelykäytäntöä.
Edustustoissa oli käytetty työsopimussuhteista paikalta palkattua henkilöstöä julkisen vallan käyttöä sisältävissä tehtävissä, jotka on laissa säädetty virkamiesten hoidettaviksi.
Tuolloinen päätös koski kantelua, joka oli tehty Suomen Addis Abeban ja Ankaran suurlähetystöistä. Kantelija oli osallistunut työsopimussuhteisena työntekijänä perhesidekuulemiseen ja dna-näytteiden ottamiseen vuosina 2018–2019. Kantelun mukaan menettely on ollut pitkäkestoista ja vakiintunut käytäntö Suomen edustustoissa.
&nbsp;

Oikeuskanslerilta moitteet ulkoministeriölle: Ohjasi omavaltaisesti miljoonia Afrikan kehityspankkiin