PS-Naiset 1/2026

Perussuomalainen 3/2026

Perussuomalainen 2/2026

Hallituksella jämäkkä ote asumisen häiriöihin – Meri: ”Koti on rauhoittumista, ei häiriköintiä varten”

Turun ratikkapäätös kismittää perussuomalaisia

Rikosprosessien ruuhkanpurku käynnissä – hallituksen uudistukset astuivat voimaan kesäkuun alussa

SDP tuhoaa hyvinvointiyhteiskunnan peruspilarit – Tavio: ”Mikä demareita oikein vaivaa?”

Antikainen: EU:n palautuskeskukset ovat historiallinen voitto – demarit uhkaavat kaataa ne vuonna 2027

Teemu Keskisarjalta tulossa muistelmateos

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman Lappeenrannassa: Etelä-Karjalan hyvinvointialueen toiminta vahvasti vaikuttavaa tekemistä

EU pääsi sopuun maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä, suunnittelee palautuskeskuksia EU:n ulkopuolelle – Seppänen: ”Nyt on kunnollista!”

Työväenluokka hylkäsi Britannian työväenpuolueen – Nigel Faragen kansallismielinen reformipuolue nousemassa suosituimmaksi ay-väen keskuudessa

EU tiukentaa palautuksia – Vigelius: ”Laittomasti maassa oleskelevat ulos koko Euroopasta”

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin

Halla-aho varoittaa suomen kielen asemasta: ”Ekosysteemiä puretaan systemaattisesti”

Suuri epäkeskustelu toimittajien vasemmistolaisuudesta – mielipide-eliitin sananvalta tukahdutti mediakritiikin

Taksiuudistukselle vihreää valoa eduskunnassa – ministeri Ranne: ”Bernerin vaarallinen uudistus jää historiaan”

Tilastokeskus: Raiskauksesta epäillyistä 33,7 prosenttia ulkomaalaistaustaisia

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen

Monikulttuurinen urheilujuhla Ranskassa – satoja loukkaantunut mellakoissa

aivovuoto

Jos valtakunnan vahvuus ovat sen koulutetut ihmiset, niin sotaisa suurvalta alkaa olla vaikeuksissa. Vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana nimittäin jo neljä miljoonaa ammattilaista on jättänyt äiti-Venäjän, kertoo Al Jazeera.

Helmikuun 24. Venäjä aloitti ”sotilaallisen erikoisoperaation” hyökkäämällä Ukrainaan. Maaliskuun loppuun mennessä jo 70 000 it-ammattilaista oli äänestänyt jaloillaan, kertoo venäläinen alan etujärjestö. Nämä ovat huippukoulutettuja, hyväpalkkaisia ja etätöihin tottunutta ammattiväkeä. Joilla on usein myös vankkaa kyber-kokemusta.
&#8211; Päivää ennen suunniteltua lähtöä ilmoitettiin, etteivät venäläisten Visa ja Mastercard enää toimi. Olen siinä mielessä etuoikeutettu, että omaisuuteni on kryptovaluutoissa. Joten riitti, että sujautin muistitikun taskuuni, <a href="https://www.aljazeera.com/news/2022/5/23/many-leave-russia-as-ukraine-war-drags-on">kertoo</a> Berliiniin muuttanut sovelluskehittäjä Artur Al Jazeeralle.
&#8211; Venäjä on lähtenyt rikolliseen seikkailuun, koska kaikki tärkeimmät päätökset tekee täysin todellisuudesta vieraantunut henkilö, perustelee Artur Saksaan muuttoaan.
”Nyt lähdön syyt ovat poliittisia”
Venäjän virallisten tilastojen mukaan maasta on lähtenyt vuoden 2022 alusta lukien lähes neljä miljoonaa kansalaista.
Englannin Bath Spa -yliopiston ekonomisti Inna Pomorina sanoo, että koulutettujen venäläisten maastapako muistuttaa 1990-luvun alun Neuvostoliiton hajoamista:
&#8211; 1990-luvulla lähdön syyt olivat enimmäkseen taloudellisia mutta nyt syyt näyttävät poliittisilta. Monet lähtijöistä ovat it-asiantuntijoita, tutkijoita, analyytikkoja sekä toimittajia.
&#8211; Tällä on pitkän aikavälin vaikutuksia talouteen, kuten millä hyvänsä aivovuodolla, Pomorina arvelee.
Maastamuuttajat suuntaavat usein Baltian maihin tai Saksaan, jos heillä on Schengen-viisumi. Jos EU:n alueelle ei ole pääsyä, kohteena ovat Turkki, Israel tai entiset neuvostotasavallat Kaukasuksella ja Keski-Aasiassa.

Ukrainan sota on johtanut massiiviseen aivovuotoon Venäjältä – jopa 4 miljoonaa kansalaista äänesti jaloillaan alkuvuonna

Suomen Perusta -ajatuspajan tutkija Samuli Salminen osallistui tutkijavieraana Vapaus valita toisin -yhdistyksen järjestämään maahanmuuttoa käsittelevään keskustelutilaisuuteen <a href="https://www.youtube.com/watch?v=oO-yIXOa9r0">”Muuttoliike – uhka vai mahdollisuus?”</a> Tutkijavieraiden parissa vallitsi yksimielisyys muun muassa siitä, ettei korkeakoulutettujen ja hyväpalkkaisten maahanmuuttajien houkutteleminen Suomeen onnistu helposti.

Tutkija Samuli Salminen nosti keskustelussa esiin sen, että maahanmuuttajien työllistyminen Suomessa on keskimäärin huomattavasti kantaväestöä heikompaa. Vaikka maahanmuuttajaryhmät ovat työllistymiskehityksen suhteen hyvin erilaisia, ei tilanne näytä hyvältä edes OECD-maista tulleiden kohdalla, joiden työllistymisasteen kehitys pitkällä aikavälillä jää suomalaisen kantaväestön alle.
&#8211; Sen sijaan, että katsotaan pelkkää väestön lisäämistä maahanmuutolla, pitäisikö maahanmuuton määrän sijasta keskittyä laatuun? Nythän tilanne on se, että näitä oikeasti korkeasti koulutettuja ja korkeapalkkaisia erityisasiantuntijoita on suunnilleen kymmenesosa EU:n ulkopuolelta tulevista maahanmuuttajista. Maahanmuutto painottuu tällä hetkellä sellaisiin maahanmuuttajaryhmiin, jotka eivät pärjää kovin hyvin, Salminen kertoi.
Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat eivät jää Suomeen
EU:n ulkopuolelta suoraan töihin tulevissa maahanmuuttajissa on kaksi isoa kategoriaa: yhtäältä korkeasti koulutetut ja hyväpalkkaiset erityisasiantuntijan luvalla tulevat, joita ei koske saatavuusharkinta, ja toisaalta matalapalkka-aloille tulevat, jotka muodostavat noin 60 % suoraan töihin tulevista. Suoraan töihin tulevien lisäksi EU:n ulkopuolelta tulee maahanmuuttajia humanitäärisistä syistä, perheenyhdistettyinä, opiskelijoina jne.
Erityisasiantuntijan luvalla tulevat maahanmuuttajat pärjäävät todella hyvin Suomessa, mutta he muodostavat tulijoista selkeän vähemmistön ja näyttää siltä, että he eivät jää Suomeen. Yksinkertaistettuna voisi sanoa, että mitä paremmin maahanmuuttaja pärjää Suomessa, sitä herkemmin hän myös muuttaa täältä pois.
&#8211; Jos katsotaan koko EU:n ulkopuolelta tulevaa maahanmuuttoa, ei vain suoraan töihin tulevia, niin yhden ääripään tästä muodostavat nuo hyvin pärjäävät koulutetut ja hyväpalkkaiset erityisasiantuntijan luvalla tulevat ja toisen ääripään puolestaan todella huonosti pärjäävät humanitaariset. Noita muita kuin hyvin pärjääviä koulutettuja ja hyväpalkkaisia erityisasiantuntijan luvalla tulevia voidaan karsia poliittisilla päätöksillä, jos tähän on poliittista tahtoa, Salminen sanoi.
Ongelmana kantaväestön aivovuoto
Usein kuulee puhuttavan, että työperäisellä maahanmuutolla voitaisiin paikata Suomen huoltosuhdetta ja ikärakennetta. Julkisuudessa ei kuitenkaan puhuta paljoa siitä, että joka vuosi Suomesta muuttaa pois tuhansia kantaväestön korkeakoulutettuja. Kantaväestön aivovuodosta huolestunut Salminen kysyi seminaarin osanottajilta, onko tämä oikeasti järkevä suunnitelma, kun tiedetään, että Suomeen tulee työperäisen maahanmuuton kautta suurimmaksi osaksi siivoojia sekä ravintola- ja rakennusalan työntekijöitä.
&#8211; Kaikki kunnia näiden alojen työntekijöille, mutta kun elämme jälkiteollisessa yhteiskunnassa, jossa korostetaan paljon koulutusta, ja tiedämme, että meiltä muuttaa pois suomalaisia korkeakoulutettuja, niin toimiiko tämä yhtälö suuressa mittakaavassa, että korvaamme sitä väestöä matalasti koulutetulla työvoimalla? Salminen kysyi.
Huoltosuhdeongelmaa ei ratkaista maahanmuutolla
Valtiotieteen tohtori, dosentti Pasi Saukkonen Helsingin kaupungin tietokeskuksesta kertoi olevansa Salmisen kanssa monista asioista samaa mieltä. Suomessa on aidosti ongelma siinä, että maahanmuuttajien työllisyysaste ja tulotaso on liian matala. Kansainvälisiä vertailuja on vaikea tehdä, mutta loppujen lopuksi tilanne näyttää melko samanlaiselta muissakin maissa. Kansainvälisen suojelun kautta oleskeluluvan saaneilla on keskimäärin suurempia vaikeuksia kuin muilla.
&#8211; Mielestäni Suomessa ei riittävän hyvin ymmärretä sitä, että kun puhutaan niistä kaikkein tavoitelluimmista maahanmuuttajista, niin he eivät ole sellaisia ihmisiä, joiden on pakko muuttaa johonkin tiettyyn maahan, vaan he valitsevat sen maan, jonne he muuttavat. Onko Suomi riittävän houkutteleva sellaisten ihmisten silmissä, joilla on varaa valita? Saukkonen kysyi.
Saukkonen oli Salmisen kanssa samaa mieltä myös siitä, että Suomen huoltosuhdeongelmaa ei saada kansainvälisen muuttoliikkeen keinoin ratkaistua. Saukkosen mukaan se vaatisi niin suurta tulijamäärää, ettei sellaista mitenkään voi tapahtua, ei varsinkaan työperusteisen muuttoliikkeen kautta.
Huono-osaisuus periytyy sukupolvelta toiselle
Paljon keskustelua herätti kysymys siitä, että myös Suomessa syntyneet toisen polven maahanmuuttajat pärjäävät Suomessa kantaväestöä heikommin. Dosentti Saukkonen kertoi, että Helsingin toisen sukupolven maahanmuuttajista noin neljännes on somalialaistaustaisia, joiden vanhemmilla on usein matala koulutustaso. Vanhempien koulutustaso usein määrittää sen, kuinka hyvin lapset pärjäävät koulussa ja menestyvät opinnoissaan ja myöhemmin työelämässä.
Samuli Salminen oli monesta Saukkosen esittämästä kommentista vahvasti samaa mieltä:
&#8211; On todella haastavaa houkutella Suomeen niitä korkeasti koulutettuja ja hyväpalkkaisia, ja myös kantaväestössä huono-osaisuus periytyy sukupolvelta toiselle. Jos maahanmuuttopolitiikan keinoin otettaisiin Suomeen hyvin pärjääviä maahanmuuttajia, periytyisi heidän pärjäämisensä myös seuraavalle sukupolvelle. Kun teemme nyt maahanmuuttopoliittisia valintoja sen suhteen, keitä Suomeen tulee, pitää muistaa, että seuraukset näkyvät vasta vuosikymmenien viiveellä, Salminen huomautti.
Kukaan ei haluaisi Ruotsin ongelmia
Kaikkien keskusteluun osallistuneiden välillä vallitsi yksimielisyys siitä, että kukaan ei halua Suomeen Ruotsin ongelmia maahanmuuttajalähiöineen ja ammuskeluineen. Vaikka ongelmat tunnustettiinkin, eivät muut keskustelijat Salmista lukuun ottamatta tarjonneet ratkaisuksi juuri mitään konkreettisia keinoja.
EU:n sisällä liikkuminen on täysin vapaata, mutta EU:n ulkopuolelta voitaisiin poliittisen tahtotilan mukaan valikoida maahanmuuttajia. Suoraan töihin tulevista voidaan karsia saatavuusharkinnan kautta tulevat matalapalkkaiset perussuomalaisten ehdottamalla palkkarajalla, joka ei koskisi kausityötekijöitä. Humanitaariset voidaan sijoittaa turvaan Euroopan ulkopuolelle Tanskan mallin mukaisesti ja antaa humanitaarista tukea pakolaisleireille. Perheenyhdistämisten tulorajoja voidaan helposti kiristää, koska ne ovat nyt hyvin alhaalla, voidaan valita, ketkä pääsevät Suomeen opiskelemaan ja niin edelleen.
&#8211; Maahanmuutto ei ole pysäyttämätön luonnonvoima, kuten monesti poliittisessa keskustelussa annetaan ymmärtää, vaan on poliittisen keskustelun paikka, minkälaista maahanmuuttoa EU:n ulkopuolelta halutaan tai ei haluta, Salminen totesi.
Maahanmuutto saatava osaksi poliittista keskustelua
Salmisen mielestä maahanmuutto pitäisi Suomessakin saada pikkuhiljaa mukaan normaaliin poliittiseen keskusteluun. Kun käydään julkista keskustelua esimerkiksi julkisesta terveydenhuollosta tai muista julkisista palveluista, puhutaan käytännössä aina siitä, mihin meillä on varaa, koska resurssit ovat rajalliset. Jonkun on tuotava tällaiset realiteetit mukaan myös maahanmuutosta käytävään keskusteluun.
”Muuttoliike – uhka vai mahdollisuus?” -tilaisuuden tutkijavieraita olivat mainittujen Salmisen ja Saukkosen lisäksi dosentti Minna Säävälä TEM:n kotouttamisen osaamiskeskuksesta. Muut seminaarin keskustelijat olivat Ismo Söderling Siirtolaisinstituutista, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) sekä Darya Hulik Suomen venäjänkielisten yhdistysten liitosta. Vapaus valita toisin -yhdistyksen puolesta keskustelua veti dosentti Jouko Kajanoja. Keskustelutilaisuuden taltiointi on katsottavissa <a href="https://www.youtube.com/watch?v=oO-yIXOa9r0">YouTubessa</a>.
&nbsp;

Suomen Perustan Salminen tutkijavieraana julkisessa maahanmuuttoseminaarissa: ”Maahanmuutto ei ole pysäyttämätön luonnonvoima”