Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Sisäministeri Mari Rantanen: Maailmantilanne haastaa, mutta yhteistyö varmistaa Suomen kokonaisturvallisuuden

Suomessa saa yhä sosiaaliturvaa pelkän asumisen perusteella – malli alkaa olla jo aikansa elänyt

Uudet elinvoimakeskukset alueiden tueksi – tavoitteena kansalaisten ja yritysten palveluja sujuvoittava aluehallinto

Elinkeinoministeri Sakari Puisto: ”Laivanrakennusteollisuus on hyvä esimerkki siitä, miten perinteinen teollisuus voi uudistua ja menestyä globaalissa kilpailussa”

Lakivaliokunnan perussuomalaiset: Kokoomuksen nostama huoli on jo hoidossa

Mika Merano: Pakkoruotsi ja englannin nousu uhkaavat suomen kielen tulevaisuutta

Työllisten määrä kasvoi lokakuussa

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?

Kolumni: Suomen suhtautuminen maahanmuuttoon muuttui 90-luvulla

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

alueet

Julkisella sektorilla käytetään rahaa, joka on peräisin veronmaksajilta. Se ei siis ole viranhaltijain omaisuutta. Tästä huolimatta julkisyhteisöt pistävät Ruotsissa haaskuuseen 90 miljardia kruunua vuodessa. Näin väittää tekoälysovelluksen kehittänyt ohjelmoija, joka on käynyt läpi kuntien ostodataa.

“Jokainen tuhlattu verokruunu on varastettu kansalta”, totesi muinainen sosialidemokraatti Gustav Möller. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet ja ihmiskunta siinä mukana. Yhteiset rahat näyttäisivät valitettavan usein olevan ei kenenkään-rahaa.
Tekoälyn avulla isännöttättömän rahan <a href="https://www.affarsvarlden.se/artikel/jens-nylander-om-sitt-ai-system-inom-tva-ar-har-finansmarknaden-forandrats-helt">ongelmaan</a> on kuitenkin mahdollista päästä käsiksi. Expressen <a href="https://www.expressen.se/ledare/patrik-kronqvist/han-avslojar-det-ofantliga-sloseriet-i-kommunerna/?site=desktop">kertoo</a> sarjayrittäjä Jens Nylanderista, joka on itse kehittämällään <a href="https://www.jensnylander.com/">työkalulla</a> tarkastanut ruotsalaiskuntien avointa ostodataa.
Nylander ai-ohjemisto on tähän mennessä käynyt läpi 33 miljoonaa laskua 229 kunnasta ja lisää tulee luupin alle koko ajan.
Miljardisäästöt mahdollisia
Haaviin on jäänyt muun muassa Lellerydin kunnan netin markkinapaikalta 2,1 miljoonan käteiskaupalla ostamat 8 käytettyä aggregaattia. Hudiksvallin kunta on puolestaan ostanut miljoonilla kruunuilla älyavaimia, joita ei koskaan toimitettu.
Huijariyritys mainonnan alalta on onnistunut laskuttamaan kunnilta neljännesmiljardi kruunua. Kunnille kotisivukoneen toimittaneelle yritykselle on puolestaan maksettu miljardi kruunua, kolme kertaa markkinahintaa enemmän. Ja niin edelleen.
&#8211; Arvioni mareriaalin läpikäynnin jälkeen on, että 10 prosentin <a href="https://www.tn.se/entreprenorskap/35265/sa-avslojar-han-rekordsloseriet-kan-spara-minst-90-miljarder/">säästöt</a> ovat mahdollisia ilman vaikutuksia kuntien toimintaan, Nylander sanoo Expressenissä.
Ruotsissa julkinen sektori eli valtio, kunnat ja alueet tekevät ostoja vuosittain 900 miljardilla kruunulla.

Leväperäisyys kunnissa kustantaa veronmaksajille miljardeja – tekoäly paljastaa isännättömän rahan ongelman

Perusihmisen ajatuksenjuoksulla maahanmuuttajien korkea työttömyysaste saattaisi johtua vaikkapa tulijoiden suuresta lukumäärästä ja mahdollisesta alhaisesta koulutusasteesta. Ruotsin lääninhallitusten mukaan kyseessä on kuitenkin rakenteellinen rasismi, joka toki voi olla tiedostamatontakin.

Ruotsin tilastokeskus SCB:n <a href="https://www.ekonomifakta.se/fakta/arbetsmarknad/integration/arbetsloshet-utrikes-fodda/'">selvityksen</a> mukaan 19,5 prosenttia ulkomailla syntyneistä oli vailla työtä vuonna 2021. Ruotsissa syntyneistä työttöminä oli 5,4 prosenttia.
Ulkomailla syntyneiden työttömyysluvut eroavat suuresti riippuen siitä, mistä päin henkilö on lähtöisin. Alhainen työttömyysaste on Euroopassa, Etelä- tai Pohjois-Amerikassa syntyneillä henkilöillä.
Korkein työttömyysaste on Afrikassa syntyneillä, lähes 35 prosenttia. Erityisen merkittävä seikka pitkittyvän työttömyyden kannalta on alhainen koulutustaso.
Demarit etsivät syyllisiä
Ruotsin viranomaiset ovat selvästi suivaantuneita tai ainakin kiusaantuneita ulkomailla syntyneiden huonosta menestyksestä maan työmarkkinoilla.
Ensimmäinen toimenpide on perinteisen sosialidemokraattisen mallin mukaisesti syyllisten etsiminen.
Rasismikorttia pöytään
Lääninhallitukset rustaavat nyt keinoja, joiden avulla kuntien ja alueiden työntekijät voivat tunnistaa sekä eliminoida ihonväriin, etnisyyteen tahi uskontoon liittyviä ennakkoluuloja.
&#8211; Kyseessä on rakenteellinen rasismi, jota yksilöt eivät ehkä itsekään tunnista mutta johon he voivat omilla toimillaan vaikuttaa, <a href="https://sverigesradio.se/artikel/ny-metod-mot-diskriminering-det-handlar-om-strukturell-rasism">kuvailee</a> Taalainmaan lääninhallituksen johtaja strategi Patric Samuelsson.
Samuelsson toivoo uusien metodien johtavan siihen, että ihmiset voivat nauttia oikeuksistaan sen sijaan, että syrjäytyvät ”enemmistönormin” sisältämien arvojen takia.

Lääninhallitukselta selkeä linjaus: Maahanmuuttajien korkea työttömyys johtuu rakenteellisesta rasismista Ruotsissa

alueet

Leväperäisyys kunnissa kustantaa veronmaksajille miljardeja – tekoäly paljastaa isännättömän rahan ongelman

Lääninhallitukselta selkeä linjaus: Maahanmuuttajien korkea työttömyys johtuu rakenteellisesta rasismista Ruotsissa

Uusimmat

Sisäministeri Mari Rantanen: Maailmantilanne haastaa, mutta yhteistyö varmistaa Suomen kokonaisturvallisuuden

Suomessa saa yhä sosiaaliturvaa pelkän asumisen perusteella – malli alkaa olla jo aikansa elänyt

Uudet elinvoimakeskukset alueiden tueksi – tavoitteena kansalaisten ja yritysten palveluja sujuvoittava aluehallinto

Elinkeinoministeri Sakari Puisto: ”Laivanrakennusteollisuus on hyvä esimerkki siitä, miten perinteinen teollisuus voi uudistua ja menestyä globaalissa kilpailussa”

Lakivaliokunnan perussuomalaiset: Kokoomuksen nostama huoli on jo hoidossa

Mika Merano: Pakkoruotsi ja englannin nousu uhkaavat suomen kielen tulevaisuutta

Työllisten määrä kasvoi lokakuussa

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?

Kolumni: Suomen suhtautuminen maahanmuuttoon muuttui 90-luvulla

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”

Viikon suosituimmat

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Toimitus suosittelee

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Tutkimus: Oikeistolaiset osoittavat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan – epäsymmetriaa selittävät ankarat moraaliset tulkinnat

Vasemmistopuolueet pyrkivät edistämään maahanmuuttoa, koska ne hyötyvät siitä: Tutkimustieto kertoo, että maahanmuutto tuo vasemmistolle lisää äänestäjiä

Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025