Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Mika Merano: Pakkoruotsi ja englannin nousu uhkaavat suomen kielen tulevaisuutta

Työllisten määrä kasvoi lokakuussa

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?

Kolumni: Suomen suhtautuminen maahanmuuttoon muuttui 90-luvulla

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”

Strandman: Ilman omaishoitajia sosiaali- ja terveysala kaatuisi

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Garedew: Algoritmit vievät lapsilta lapsuuden – alle 15-vuotiaiden somekielto etenee

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

Asko Järvinen

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella maahanmuuttajataustaisten osuus koronatartunnan saaneista on jopa 30 prosentin luokkaa, eli osuus on selkeästi isompi kuin heidän väestöosuutensa. Korona leviää etenkin somalinkielisten keskuudessa.

Suomen koronatilanne on edennyt lyhyessä ajassa huolestuttavaan suuntaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tietojen mukaan Suomessa on todettu 618 uutta koronatartuntaa. Yhteensä Suomessa on nyt keväästä saakka todettu 23 766 tartuntaa. Pahin tilanne on tällä hetkellä Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä, jossa korona on siirtynyt leviämisvaiheeseen.
Korona leviää nyt erityisesti pääkaupunkiseudun maahanmuuttajayhteisöissä ja alueilla, joilla asuu paljon maahanmuuttajia, kuten Itä-Helsingissä.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) infektioylilääkäri Asko Järvinen kertoi aiemmin Iltalehdelle, että <a href="https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/181089cc-80bb-4ec7-b9cd-4a2fd6651458">maahanmuuttajataustaisten</a> osuus koronatartunnan saaneista on HUS:n alueella jopa 30 prosentin luokkaa, eli osuus on selkeästi isompi kuin heidän väestöosuutensa.
Helsingin kaupunki tiedotti jo huhtikuussa, että koronavirustartunnat ovat lisääntyneet etenkin somalinkielisten keskuudessa.
Todistusten kanssa voi matkustaa minne vain
Koronaa tulee Suomeen myös rajojen ulkopuolelta, sillä Suomesta on edelleen mahdollista matkustaa ulkomaille ja lentokoneet liikkuvat. Ulkomaanmatkojen kohdemaat tai lentoyhtiö saattavat kuitenkin edellyttää matkustajilta tuoretta todistusta negatiivisen koronavirustestin tuloksesta tai niin sanottua fit to fly -todistusta.
Suomen Uutisten tietojen mukaan Helsingin ja Uudenmaan alueen terveydenhuollon yksiköissä on koko syksyn ajan testattu maahanmuuttajataustaisia, Suomessa asuvia henkilöitä, jotka ovat tarvinneet todistusta kotimaahan tai lähtömaahan suuntautuneen matkan vuoksi.
Maahanmuuttajat lomailevat tai käyvät muuten vierailulla kotimaissaan, kuten Irakissa, Afganistanissa, Somaliassa ja Keniassa. Toisaalta Suomesta matkustetaan paljon myös esimerkiksi Kiinaan ja Thaimaahan.
Suomen Uutisten tavoittama, pääkaupunkiseudulla työskentelevä terveydenhuollon ammattihenkilö on tilanteesta huolissaan
&#8211; Todistusten kanssa pääsee lentokoneella edelleen lähes kaikkialle maailmassa. Huolestuttavaa kuitenkin on, että esimerkiksi matkojen kohdemaissa koronatestaus ei välttämättä ole samalla tasolla kuin Suomessa, joten viruksen kantajiakin palaa Suomeen jatkuvasti ulkomailta.
Testejä päivittäin
Suomen Uutisten haastattelema terveydenhuollon ammattihenkilö on syksyn aikana tehnyt useita koronatestejä ja kirjoittanut testitodistuksia joita on tarvittu ulkomaanmatkoja varten.
Epäselvyyksiä on ilmennyt usein esimerkiksi tilanteissa, joissa on vaadittu todistusta jo ennen kuin näyte on valmistunut.
&#8211; Testejä olen tehnyt päivittäin. Pääkaupunkiseudulla on testejä tehty myös muualla Suomessa asuville ulkomaalaistaustaisille henkilöille. Ulkomaille matkustetaan myös koko perheen voimin. Olen myös tehnyt useita testejä ihmisille, jotka eivät edes osaa suomea.
Käytännöt vaadittavasta todistuksesta vaihtelevat riippuen lentoyhtiöstä tai matkan kohdemaasta. Koronatestitulos on eri asia kuin fit to fly -todistus, joka on lääkärin kirjoittama asiakirja, jossa on lääketieteellisesti arvioitu henkilön kykyä matkustaa lentokoneessa. Todistuksen saaminen edellyttää negatiivista koronatestitulosta.
&#8211; Hallitus kuitenkin suosittelee välttämään tarpeetonta matkustamista ulkomaille. Mielessä on käynyt, ovatko ne matkat oikeasti tarpeellisia, joita varten olen ihmisiä testannut, Suomen Uutisille kerrotaan.
Ylilääkäri: Lyhyet työmatkat eivät ole riski
HUS:n ylilääkäri Järvinen sanoo Suomen Uutisille, että ulkomaanmatkailun vaikutus Suomen koronatilanteeseen on viime aikoina ollut vähäistä. Järvinen kuitenkin toteaa, että koronaa tulee jonkin verran rajojen ulkopuolelta.
&#8211; Kaakkois-Suomesta on viestitetty, että siellä melko iso osa tartunnoista on peräisin Venäjällä käyneiden, usein kaksoiskansalaisten matkailusta.
Järvisen mukaan lyhyet työmatkat Suomen ulkopuolelle eivät ole merkittävä riskitekijä. Isoin riski on Suomessa asuvilla ulkomaalaisilla, jotka käyvät ”kylälymatkoilla”.
&#8211; Tartunnan riski liittyy siihen, mitä siellä ulkomailla tehdään. Suurin riski on aina niillä, jotka ulkomaanmatkoilla ovat tekemisissä ja lähikontaktissa paikallisten ihmisten kanssa, eli todennäköisyys saada tartunta on suurin tällaisissa tilanteissa.

Maahanmuuttajat jonottavat koronatestejä päästäkseen lomailemaan lähtömaihin – kyläilyreissuilta tuodaan Suomeen uusia tartuntoja

Meinasin saada kahvit näppäimistölle luettuani arvostamani HUS:in infektioylilääkäri Asko Järvisen näkemyksen siitä, että rajoitustoimia tulisi purkaa, perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen kirjoittaa blogissaan.

Asko Järvisen mukaan se osa kansalaisista, joille korona ei ole vaarallinen (lapset ja nuoret aikuiset), pitäisi saada sairastamaan tauti. Rajoitusten pitäisi koskea Järvisen mielestä lähinnä iäkkäämpää väestöä.
&#8211; Seuraavana päivänä HUS julkaisi tietoja teho-osastolla hoidetuista potilaista, josta kävi ilmi, että puolet potilaista ovat olleet alle 60-vuotiaita eli työikäisiä ihmisiä. Vielä ei ole tietoa, kuinka moni teho-osastoilla hoidetuista 100 potilaasta on kuollut, Mari Rantanen ihmettelee.
Rantanen sanoo kyseenalaistaneensa aikaisemminkin infektiolääkäreiden kantoja.
&#8211; Viimeksi vuosi sitten, kun minulta toistuvasti HUS:ssa tivattiin vaikeavammaisen lapseni hoidonrajausta. Silloin kyse oli selvittämättömästä infektiosta. Loppu hyvin, kaikki hyvin, tauti ja tyttö selvisivät. Vastustaminen tai kyseenalaistaminen joskus kannattaa, viisaitakin miehiä vastaan. Ja ei, en ole virologi, epidemiologi, lääkäri enkä THL:n johtaja vaan ihminen (ja kansanedustaja), joka pohtii tilannetta aivan kuin kuka tahansa. Meillä kaikilla on oma lehmä ojassa suojataksemme itseämme ja läheisiämme.
&#8211; Järvisen lausunto on käsittämätön ja hyvin ristiriitainen. Jo aiemmin hänenkin lausunnoistaan on saanut käsityksen, että tautia on hidastettu liikaakin. Koulujen avaamiseen liittyen lasten osalta on esitetty arvioita, että lapsilla usein tauti on lievä tai jopa oireeton eikä vakavia tautimuotoja ole Suomessa toistaiseksi raportoitu lasten osalta. Mutta millä estetään se, etteivät he tartuta tautia 50-vuotiaaseen verenpainetautia sairastavaan palomiesisään tai 37-vuotiaaseen syöpäsairaanhoitajaäitiin, diabeetikko-opettajaan tai vaikeavammaiseen sisareensa? Nähdäkseni ei millään.
Teho-osastoilla vakavasti sairastuneita
Rantanen antaa huutia myös THL:n johtaja Mika Salmiselle, joka heitti ilmoille samankaltaista viestiä Ylen Ykkösaamussa.
&#8211; Voisi kuvitella, että he olisivat iloisia siitä, että tauti on saatu hidastumaan. Sehän kertoo kaiketi siitä, että rajoitustoimilla olisi tauti jopa tukahdutettavissa. Mutta jos siihen ei usko, tuskin keinojakaan haetaan. Vaan nyt pitäisi kiihdyttää sairastuvuutta, kun teho-osastoillakin on tilaa?
&#8211; Ylipäänsä tuntuu vaikealta mieltää ajatusta, että koska teho-osastolla on tilaa, voivat ihmiset sairastaa tautia enemmän. Teho-osastoilla hoidettavat potilaat ovat vakavasti sairaita, kuolleisuus kaiketi kohtalaisen korkea ja jos ihminen ylipäänsä toipuu, mitkä ovat taudin jälkiseuraamukset ja mahdolliset haitat esimerkiksi keuhkoihin loppuelämän ajaksi? Emme kai me ehdoin tahdoin halua teho-osastoille potilaita? Emme kai pidä teho-osaston kapasiteettia päätöksenteon pohjana, vaikka se yksi osa arviota tuleekin olla. Kai me olemme onnellisia, ettei siellä ole potilaita enempää?
Jarrua liian pikaiselle avaamiselle
Rantanen toppuuttelee politiikkoja ja talousjohtajia yhteiskunnan pikaisesta avaamisesta sillä perusteella, että positiivisten testien osuus on laskenut aiemmasta.
&#8211; Positiivisten testien osuus ei liene se, mitä seurataan koskien taudin hiipumista. Aivan kuin virus poistuisi sillä, että siitä tehdään poliittinen päätös tai että päätämme ettemme halua enää elää korona-aikaa. Me kaikki ymmärrämme varmasti sen, että tämä virus on myrkkyä sekä terveydelle että taloudelle, mutta valitettavasti virusta ei voi lakkauttaa olemasta poliittisella päätöksellä. Ainoa mihin poliitikot voivat vaikuttaa on virustartuntojen määrä, joka riippuu sosiaalisista kontakteista ja rajoitustoimista. Toki vastuu on jokaisella ihmisellä, mutta ainakin tällä hetkellä näyttäisi siltä, että Suomi on onnistunut juuri näiden rajoitustoimenpiteiden ansiosta pitämään tautitapaukset kohtalaisena.
&#8211; Näyttää siltä, että talouden tila alkaa painaa vaakakupissa ja se on toki hyvin ymmärrettävää. Pidän kuitenkin vähän outona ajatusta, että talous lähtee nousuun vain sillä, että yhteiskunta avataan. Erityisesti virus on vaikeuttanut sellaisia aloja, joissa ollaan lähikontaktissa, kokoonnutaan yhteen tai liikutaan paikasta toiseen. Jos meillä edelleen tartuntojen määrä kasvaa ja sitä kiihdytetään rajoitustoimien poistolla, ei kai kukaan kuvittele, että yhtäkkiä ihmiset lähtevät sankoin joukoin liikkeelle? Tietäen riskin sairastua, altistaen oman lähipiirinsä, myös itselle tärkeät riskiryhmäläiset? Maalaisjärjellä ajateltuna kaikki kietoutuu hyvään ja hallinnassa olevaan tautitilanteeseen. Kun viruksen riski on pienempi, on kulutus suurempaa ja taloudella on mahdollisuus elpyä. Karmein tilanne olisi varmasti taloudelle se, että yhteiskunta avataan liian aikaisin ja sitä joudutaan uudelleen sulkemaan.
Koululaisia ja heidän läheisiään Rantanen ei lähtisi riskeeraamaan jäljellä olevien viikkojen vuoksi.
&#8211; Päätös koulujen avaamisesta voi olla myös sikäli epätasa-arvoinen, että sinne kokoontunevat suuremmalla joukolla ne lapset, joiden kotioloissa on ongelmia tai joiden vanhemmilla ei ole mahdollista opettaa ja pitää heitä kotona syksyyn asti. Tämä puolestaan saattaa aiheuttaa sen, että jo ennestään heikoimmassa asemassa olevat perheet sairastavat enemmän ja pian tullaan tilanteeseen, jossa huomataan, että sosioekonominen tausta määrittelee sairastuvien määrän.
&#8211; En tiedä, kuinka laajaa halua perheillä on pitää lapsi kotona opiskelemassa koko kevät, mutta saamani palautteen perusteella monet haluavat pitää lapset kotona, Rantanen kertoo.
Sairastuneet ja altistuneet löydettävä
Rajoitustoimenpiteiden purkaminen on jossain vaiheessa edessä. Rantanen kuitenkin toivoo, että Suomen tavoite olisi jatkossakin pitää sairastuneiden määrä mahdollisimman pienenä.
&#8211; Laumasuojan osalta vallitsee tiedemaailmassa nähdäkseni varsin yksimielinen käsitys, että tämän viruksen osalta siihen ei voida luottaa, kun virusta ei tunneta, muodostuuko vasta-aineita kaikille ja kuinka pitkään ne säilyvät. Näin ollen viruksen päästäminen väestöön ei ole tällä tietämyksellä vastuullista, eettistä saati tavoiteltavaa. Rajoitustoimenpiteiden purkamisen seurauksia tulee voida seurata tarkasti ja tarvittaessa vetää takaisin päin. Ehkä olisi viisasta katsoa asioita alueellisesti ja purkaa sieltä ensin, missä on parempi tilanne.
&#8211; Ennen näitä päätöksiä on kuitenkin varmistettava, että laajoilla testeillä löydetään sairastuneet, jäljitetään altistuneet ja asetetaan heidät karanteeniin tartuttamasta muita. Lisäksi riskiryhmien suojaamisen on oltava kunnossa, jota se ei nyt ole esimerkiksi hoivan tai kotihoidon osalta. Suojavarusteita tulee olla maassa niin, että jokaisen oireettomankin asiakkaan/potilaan kanssa voidaan käyttää asianmukaisia suojia, Rantanen luettelee ja ottaisi käyttöön myös kännykkäapplikaation, joka kertoo kännykän haltijalle, jos hänen läheisyydessään on tartunnan saanut henkilö.
Vaihtoehdot tuotava avoimesti julki
Rantanen toivoo, että ennen rajoitustoimien purkamista kansalaisille ja erityisesti tiedemaailmalle esitetään laskelmat toimenpiteiden vaikutuksista.
&#8211; Avoin yhteiskunta vaatii avoimia tietoja päätöksentekijöille. Onkin kovin kummallista, kun hallituksen nimeämä exit-ryhmäkään ei saa tietoja, joilla THL ja STM omia arvioitaan perustelee. Jos avaamista tehdään ilman korvaavia toimenpiteitä ja siten, että Suomi hyväksyy sairastuvuuden ja kuolleisuuden nousun, on se kerrottava ja perusteltava avoimesti.
&#8211; Vaihtoehtoja on viruksen tukahduttamisen tai Ruotsien tien väliltä. Toisessa säästetään terveyttä ja ihmishenkiä, toisessa taloutta. Välimuodoissa yritetään molempia. On hyvä muistaa, että poikkeusolot julistettiin vasta 16.3. ja siitä on vain kuusi viikkoa. Aika tuntuu varmasti pitkältä, mutta tämänkaltaisen taudin kanssa aika on lyhyt. Monet skenaariot on laskettu kolmen ja kuuden kuukauden rajoitustoimia ajatellen. Ei siis pitäisi olla vielä kiire mihinkään, Rantanen huomauttaa.
Rantasen mielestä ihmiset ovat jo nyt lähteneet liikkeelle liian hanakasti.
&#8211; Rautakaupat ja puutarhat ovat täynnä ihmisiä. Virusta ei osata varoa, kun rajoitustoimenpiteiden purkamisestakin jo puhutaan. Nyt pitäisi jaksaa. Jaksaa rajoituksia, epävarmuutta ja epämiellyttävää oloa. Ehkä jopa pyrkiä ajattelemaan, että maailma on erilainen nyt ja kaiken tämän jälkeenkin.
&#8211; Suomalaiset ovat sitkeää kansaa, joka jaksoi myös 75 vuotta sitten, silloin päättyi Suomen sota. Ei silloinkaan nostettu käsiä pystyy vihollisen edessä vaan taisteltiin rinta rinnan, kaveria jättämättä. Siinä on mallia kriisin hoitoon meille nykyihmisillekin. Hyvää veteraanipäivää!

Rantanen tyrmistyi HUS:in infektiolääkärin koronapuheista: Lausunto on käsittämätön ja hyvin ristiriitainen – ”Emme kai me ehdoin tahdoin halua teho-osastoille potilaita?”

Asko Järvinen

Maahanmuuttajat jonottavat koronatestejä päästäkseen lomailemaan lähtömaihin – kyläilyreissuilta tuodaan Suomeen uusia tartuntoja

Rantanen tyrmistyi HUS:in infektiolääkärin koronapuheista: Lausunto on käsittämätön ja hyvin ristiriitainen – ”Emme kai me ehdoin tahdoin halua teho-osastoille potilaita?”

Uusimmat

Mika Merano: Pakkoruotsi ja englannin nousu uhkaavat suomen kielen tulevaisuutta

Työllisten määrä kasvoi lokakuussa

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?

Kolumni: Suomen suhtautuminen maahanmuuttoon muuttui 90-luvulla

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”

Strandman: Ilman omaishoitajia sosiaali- ja terveysala kaatuisi

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Garedew: Algoritmit vievät lapsilta lapsuuden – alle 15-vuotiaiden somekielto etenee

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta

Viikon suosituimmat

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

Toimitus suosittelee

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Tutkimus: Oikeistolaiset osoittavat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan – epäsymmetriaa selittävät ankarat moraaliset tulkinnat

Vasemmistopuolueet pyrkivät edistämään maahanmuuttoa, koska ne hyötyvät siitä: Tutkimustieto kertoo, että maahanmuutto tuo vasemmistolle lisää äänestäjiä

Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025