Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella maahanmuuttajataustaisten osuus koronatartunnan saaneista on jopa 30 prosentin luokkaa, eli osuus on selkeästi isompi kuin heidän väestöosuutensa. Korona leviää etenkin somalinkielisten keskuudessa.

Suomen koronatilanne on edennyt lyhyessä ajassa huolestuttavaan suuntaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tietojen mukaan Suomessa on todettu 618 uutta koronatartuntaa. Yhteensä Suomessa on nyt keväästä saakka todettu 23 766 tartuntaa. Pahin tilanne on tällä hetkellä Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä, jossa korona on siirtynyt leviämisvaiheeseen.

Korona leviää nyt erityisesti pääkaupunkiseudun maahanmuuttajayhteisöissä ja alueilla, joilla asuu paljon maahanmuuttajia, kuten Itä-Helsingissä.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) infektioylilääkäri Asko Järvinen kertoi aiemmin Iltalehdelle, että maahanmuuttajataustaisten osuus koronatartunnan saaneista on HUS:n alueella jopa 30 prosentin luokkaa, eli osuus on selkeästi isompi kuin heidän väestöosuutensa.

Helsingin kaupunki tiedotti jo huhtikuussa, että koronavirustartunnat ovat lisääntyneet etenkin somalinkielisten keskuudessa.

Todistusten kanssa voi matkustaa minne vain

Koronaa tulee Suomeen myös rajojen ulkopuolelta, sillä Suomesta on edelleen mahdollista matkustaa ulkomaille ja lentokoneet liikkuvat. Ulkomaanmatkojen kohdemaat tai lentoyhtiö saattavat kuitenkin edellyttää matkustajilta tuoretta todistusta negatiivisen koronavirustestin tuloksesta tai niin sanottua fit to fly -todistusta.

Suomen Uutisten tietojen mukaan Helsingin ja Uudenmaan alueen terveydenhuollon yksiköissä on koko syksyn ajan testattu maahanmuuttajataustaisia, Suomessa asuvia henkilöitä, jotka ovat tarvinneet todistusta kotimaahan tai lähtömaahan suuntautuneen matkan vuoksi.

Maahanmuuttajat lomailevat tai käyvät muuten vierailulla kotimaissaan, kuten Irakissa, Afganistanissa, Somaliassa ja Keniassa. Toisaalta Suomesta matkustetaan paljon myös esimerkiksi Kiinaan ja Thaimaahan.

Suomen Uutisten tavoittama, pääkaupunkiseudulla työskentelevä terveydenhuollon ammattihenkilö on tilanteesta huolissaan

– Todistusten kanssa pääsee lentokoneella edelleen lähes kaikkialle maailmassa. Huolestuttavaa kuitenkin on, että esimerkiksi matkojen kohdemaissa koronatestaus ei välttämättä ole samalla tasolla kuin Suomessa, joten viruksen kantajiakin palaa Suomeen jatkuvasti ulkomailta.

Testejä päivittäin

Suomen Uutisten haastattelema terveydenhuollon ammattihenkilö on syksyn aikana tehnyt useita koronatestejä ja kirjoittanut testitodistuksia joita on tarvittu ulkomaanmatkoja varten.

Epäselvyyksiä on ilmennyt usein esimerkiksi tilanteissa, joissa on vaadittu todistusta jo ennen kuin näyte on valmistunut.

– Testejä olen tehnyt päivittäin. Pääkaupunkiseudulla on testejä tehty myös muualla Suomessa asuville ulkomaalaistaustaisille henkilöille. Ulkomaille matkustetaan myös koko perheen voimin. Olen myös tehnyt useita testejä ihmisille, jotka eivät edes osaa suomea.

Käytännöt vaadittavasta todistuksesta vaihtelevat riippuen lentoyhtiöstä tai matkan kohdemaasta. Koronatestitulos on eri asia kuin fit to fly -todistus, joka on lääkärin kirjoittama asiakirja, jossa on lääketieteellisesti arvioitu henkilön kykyä matkustaa lentokoneessa. Todistuksen saaminen edellyttää negatiivista koronatestitulosta.

– Hallitus kuitenkin suosittelee välttämään tarpeetonta matkustamista ulkomaille. Mielessä on käynyt, ovatko ne matkat oikeasti tarpeellisia, joita varten olen ihmisiä testannut, Suomen Uutisille kerrotaan.

Ylilääkäri: Lyhyet työmatkat eivät ole riski

HUS:n ylilääkäri Järvinen sanoo Suomen Uutisille, että ulkomaanmatkailun vaikutus Suomen koronatilanteeseen on viime aikoina ollut vähäistä. Järvinen kuitenkin toteaa, että koronaa tulee jonkin verran rajojen ulkopuolelta.

– Kaakkois-Suomesta on viestitetty, että siellä melko iso osa tartunnoista on peräisin Venäjällä käyneiden, usein kaksoiskansalaisten matkailusta.

Järvisen mukaan lyhyet työmatkat Suomen ulkopuolelle eivät ole merkittävä riskitekijä. Isoin riski on Suomessa asuvilla ulkomaalaisilla, jotka käyvät ”kylälymatkoilla”.

– Tartunnan riski liittyy siihen, mitä siellä ulkomailla tehdään. Suurin riski on aina niillä, jotka ulkomaanmatkoilla ovat tekemisissä ja lähikontaktissa paikallisten ihmisten kanssa, eli todennäköisyys saada tartunta on suurin tällaisissa tilanteissa.

SUOMEN UUTISET