Euroopan komissio julkisti keskiviikkona hiomansa maahanmuuttopaketin eli ehdotuksensa unionin uudeksi maahanmuuttopolitiikaksi. Komission esityksen mukaan myös palautuksia näennäisesti tehostettaisiin. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä kuitenkin ihmettelee, miksi EU ei esitä konkreettisia keinoja palautusten tehostamiseen.

Komission ehdotuksesta ja EU:n maahanmuuttopolitiikasta keskustelivat Ylen A-Studiossa perussuomalaisten kansanedustaja, suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Jani Mäkelä, sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) ja kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen.

Komission mukaan EU tehostaisi ulkorajojen valvontaa, turvapaikkahakemusten käsittelyä ja poistaisi laittoman maahanmuuton painetta Etelä-Euroopan maista niin sanotulla joustavalla solidaarisuudella.

Komission esityksen mukaisesti siirtolaisten taakanjaosta haluttaisiin ainakin nimellisesti luopua. Vastaanottamisesta tulisi sinänsä vapaaehtoista, mutta ellei EU-jäsenvaltio ota vastaan tulijoita, sitten pitäisi muun muassa tukea rahallisesti niitä maita, jotka avaavat rajansa tulijoille.

Eikö maahanmuutto olekaan rikkaus?

Mäkelän mukaan komission esitys on erikoinen.

– Vuosikymmeniä on ensin sanottu maahanmuuton olevan rikkaus, eli eikö rikkaudelle löydykään ottajia?

Komission mukaan myös palautuksia tehostettaisiin. Mäkelä kuitenkin ihmetteli, miksi EU ei esitä konkreettisia keinoja palautusten tehostamiseen.

– Ongelma on siinä, että kolmannet maat eivät ota vastaan omia kansalaisiaan. EU:n pitäisikin painostaa niitä kauppapolitiikan keinoin tai vaikka kehitysavun rajoittamisella ja vastaavilla keinoilla. Keinoista ei kuitenkaan ole ollut mitään puhetta.

Suurelta osin kyse on elintasosiirtolaisuudesta

Ohisalolta kysyttiin, mitä ratkaisuksi siihen kun kolmannet maat eivät halua ottaa vastaan palautettavia. Ohisalo viittasi epämääräisesti EU:n ulkopolitiikan hoitamiseen ja muistutti ”vastuusta.”

– EU:lla on oma vastuunsa maailmanlaajuisesti.

Mäkelä toisti näkemyksensä ja totesi, että komission esittämä paketti on jo lähtökohtaisesti kelvoton, koska EU:lla ei siis ole esittää keinoja palautusten tehostamiseksi.

– Yksittäisen EU-jäsenmaan neuvottelu palautuksista kolmannen maan kanssa ei toimi, sillä suuretkaan EU-maat eivät kunnolla saa palautettua tiettyihin maihin niiden maiden omia kansalaisia.

Mäkelä huomautti, että perusongelma on siinä, että tulijat Eurooppaan eivät lopu koskaan ottamalla lisää tulijoita vastaan.

– Jokaista kohti, joka pääsee Eurooppaan, on lähtömaissa jonossa 3-5 tai jopa enemmän halukkaita tulijoita. Kysymys on siis suurelta osin elintasosiirtolaisuudesta. Ainut keino sen pysäyttämiseen on se, että siirtolaisvirta pysäytetään Euroopan ulkopuolelle. Tällä hetkellä tilanne on se, että jos joku pääse Eurooppaan, hän myös jää Eurooppaan.

Komission rakennelma epäuskottava

Pietikäisen mukaan tulijoiden perustietojen tarkistaminen olisi nopeutumassa, muun muassa perustettavan yhteisen tietokannan vuoksi, minkä seurauksena tulijoista pystyttäisiin jo rajalla seulomaan perusteettomat turvapaikanhakijat.

– Silloin myös palautusprosessi on helpompi, kun se lähtee suoraan siitä ensimmäisestä pisteestä eikä henkilön oltua eri puolilla Eurooppaa. Joten kyllä tämä tehostuu, Pietikäinen esitti.

Mäkelä sanoi, että uusi rakennelma ei ole lähtökohtaisestikaan uskottava

– Eurooppaan pyrkivät ihmiset haluavat tiettyihin maihin. Suurin osa on elintasoperäisiä siirtolaisia. Jos heitä siirrettäisiin Puolaan, Unkariin tai vastaaviin maihin, he vain lähtisivät sieltä eteenpäin Saksaan tai muihin maihin, missä on parempi elintaso. Jos ihmisiä jaetaan Euroopassa, se johtaa siihen, että tulijoita on koko ajan vain lisää.

Ohisalon mukaan Suomi haluaa olla ”rakentava” kumppani, joka etsii ratkaisuja ongelmiin. Ohisalon mukaan maailmanlaajuisen liikehdinnän taustalla olisi esimerkiksi ilmastonmuutos, joka ajaa ihmisiä kodeistaan liikkeelle.

– Jokaisen EU-jäsenvaltion on kannettava oma määränsä vastuuta, Ohisalo totesi, mutta ei täsmentänyt mikä olisi Suomelle osuvan vastuun enimmäismäärä.

Komissio sotkee työperäistä ja humanitaarista maahanmuuttoa

Komission ehdotuksen mukaan nykyisestä Dublin-menettelystä oltaisiin luopumassa, ja se korvattaisiin uudella järjestelmällä. Nykyisen Dublin-menettelyn mukaisesti turvapaikkahakemus pääsääntöisesti käsitellään siinä maassa, johon hakija on ensimmäisenä saapunut.

Jatkossa turvapaikanhakija voitaisiin ohjata siihen EU-maahan, missä hakijalla on jo valmiiksi ”suhteita.”

Mäkelän mukaan komission esitys kuulostaa erittäin huonolta niiden maiden kannalta, jotka ovat jo valmiiksi ottaneet paljon turvapaikanhakijoita, eli esimerkiksi Suomen kannalta.

– Silloin tänne Suomeen kenties ohjautuisi lisää irakilaisia turvapaikanhakijoita, joilla on linkki Suomessa jo oleviin irakilaisiin turvapaikanhakijoihin. Syntyisi siis taas uusi vetovoimatekijä, Mäkelä sanoi.

Hänen mukaansa komission ehdotus on omiaan vain sotkemaan työperäistä ja humanitaarista maahanmuuttoa.

Ohisalon mukaan Suomeen tulee juuri nyt ennätysvähän turvapaikanhakijoita. Ohisalo kuitenkin unohti mainita vuoden 2015 tapahtumat, jolloin Suomeen saapui lyhyessä ajassa jopa 30 000 turvapaikanhakijaa. Suuri osa hakemuksista oli perusteettomia, mutta kun Suomeen on kerran päässyt, täältä ei välttämättä enää joudu ulos.

Tälläkin hetkellä maassa oleskelee laittomasti useita tuhansia henkilöitä.

SUOMEN UUTISET