Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

PS:n Simo Grönroos luettelee vielä kerran ne syyt, miksi Tilastokeskuksen ex-pomon tekemä maahanmuuttotutkimus johtaa harhaan

Kansainvälinen valuuttarahasto kiittelee Suomen talouden sopeutuksia – Purra: ”Tulevien vuosien kasvu ratkaisee lopulta, mikä sopeutustarve on”

Vigeliukselta rajua kritiikkiä Tampereen säästöistä pormestari Nurmiselle: ’’Tämäkö on sitä SDP:n reilummin leikkaamista?’’

Garedew haluaa pidemmät suojaetäisyydet tuulivoimaloiden ja asutuksen väliin

Trumpin puheen väärentäminen ja Hamasin väitteiden toistaminen ajoivat BBC:n kriisiin – pääjohtaja Davie ja uutisjohtaja Turness erosivat

Koponen syyttää vasemmistoliiton puheenjohtaja Koskelaa valehtelusta: ”Irtisanomiseen tarvitaan aina asiallinen syy”

He päättivät Ylen johdon ökypalkkioista

Suomalainen koulu on kriisissä – Purra kehottaa hinaamaan vaatimustasoa ylöspäin: ”Muuten lasku vain jatkuu”

Hallitus vahvistaa hatkalasten ja -nuorten suojelua

Kolumni: Maahanmuuton rikkautta ja minä-minä-Marinin paluu

Professori: Ylen uutinen pakolaisten työllistymisestä virheellinen

Turkkilalta kritiikkiä ex-pääministeri Marinin muistelmateoksesta: ”Niin häpeilemättömän itsekeskeistä tekstiä että pahaa tekee”

Antikainen: Vasemmistonuoret kehottavat taisteluun – Minja Koskela piiloutuu

PS-Nuoriso: Mamujengit valtaavat maakunnatkin – ”Punavihreä unelma turvattomista monikulttuurikaduista on arkipäiväistymässä”

Purra datakeskuksista: Sähkönkulutus on valtava – veronmaksaja ei voi loputtomasti tukea jättiyhtiöiden kasvavaa sähkönkulutusta

Oululaisen lukion oppilas kertoo: Opettaja sanoi konservatiiveja tyhmiksi ja mollasi perussuomalaisia

Bergbom riemastui: Yksi demari ymmärsi, mitä työllistämisen helpottaminen tarkoittaa

Miko Bergbom syyttää vasemmiston Minja Koskelaa: ”Pelaatte kansallisella turvallisuudella”

Cambridgen yliopisto

Tulevalla elinkeinoministerillä, kansanedustaja Sakari Puistolla on poliitikoksi poikkeuksellinen tausta. Eduskunnasta toki löytyy akateemista väkeä ja melkoinen joukko tohtoreitakin, mutta Puisto on heistä ainoa, joka on väitellyt ns. kovista tieteistä – ja vielä Cambridgestä.

Kovilla tieteillä tarkoitetaan matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa tai yleensä luonnontieteitä tai teknisiäkin tieteitä. Alojen tutkijatason edustajia ei Suomen poliittisessa kentässä juuri ole näkynyt viime aikoina.
Sakari Puisto kertoo joskus miettineensä, mistä tämä johtuu. Esimerkiksi Baltiassa, itäisessä Euroopassa ja Aasian maissa tiedemiehiä äänestetään parlamenttiin ja muihin luottamustehtäviin huomattavasti enemmän.
&#8211; Tämän huomaa maailmaa kiertäessään. Törmään edustajantyössäni oman alani edustajiin matkustaessani, Puisto kuvailee.
Esimerkiksi Singaporen pääministeri Lee Hsien Loong on matemaatikko, joka aikanaan opiskeli samassa opinahjossa kuin Puisto.
<h4>Fyysikolta vaaditaan aivojen lisäksi käden taitoja</h4>
Puiston mukaan on mielenkiintoista pohtia, heijastavatko parlamentaarikkojen taustat jollakin tavalla maan politiikan painotuksia ja yhteiskunnallisia arvostuksia.
Fyysikon työ vaatii aivojen lisäksi käsityötaitoja, koska fysiikan tutkimustulokset perustuvat laboratoriossa tai maastossa tehtyihin kokeisiin. Puistolle se on tuttu maailma, sillä fysiikasta väiteltyään hän ehti työskennellä vaativissa tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä muun muassa materiaalikehityksen parissa.
Siksi pitää kysyä, onko Puistolla koskaan ikävä laboratorioon kojeiden ja mittausinstrumenttien pariin. Entä ehtiikö ja haluaako tuleva elinkeinoministeri pitää yllä fyysikon taitojaan, kun poliitikon työ käytännössä vie kaiken ajan ja energian?
&#8211; Kyllä minä pidän silmällä, mitä tieteessä tapahtuu. Luen silloin tällöin tieteellisten julkaisujen yhteenvetoja ja saan sähköpostiini tiedelehtien kuten Naturen uutiskirjeitä. Pidän myös silmät auki sen suhteen, mitä väitöskirjani aiheen parissa työskentelevät entiset kollegat tekevät. Tämä kaikki jää pakostikin varsin kursoriseksi.
<h4>Tutkijan taidot eivät ole ruostuneet</h4>
Entä osaisiko Puisto vielä säätää vaikka spektrometriä?
&#8211; Jos nyt yhtäkkiä päätyisin aiemman kaltaisiin tutkimustehtäviin, tarvitsisin kyllä sisäänajovaiheen. Mutta kun pohjatyö on tehty, kyllä se sitten palautuisi mieleen ja sormenpäihin.
Välillä näin on käynytkin. Esimerkiksi vuonna 2019 Puisto lähti eduskunnan istuntovapaaviikolla luennoimaan viikoksi Liettuan Vilnan Gediminasin teknillisen yliopiston opiskelijoille ja tutkijoille nanomateriaaleista.
&#8211; Asia oli laitettu vireille ennen kuin minut valittiin kansanedustajaksi, täydentää Puisto.
Teknisiä käsityötaitojaan Puisto ei vierailulla päässyt treenaamaan, mutta muutoin hänen ajatuksensa pysyivät viikon ajan pääasiassa luonnontieteessä ja sen menetelmissä. Samassa yhteydessä hän toki perehdytti kuulijoitaan myös innovaatiopolitiikkaan.
<h4>Fyysikko hahmottaa asioiden mittasuhteet</h4>
Usein väitetään, että eksakteja tieteitä opiskelleiden maailmankatsomus ei oikein kohtaa vaikkapa sosiologin tai pedagogin elonperspektiivin kanssa. Stereotypia pitää tässä kohtaa jossain määrin paikkansa, mutta turhat kategorisoinnit eivät myöskään toimi, arvelee Puisto.
Mitä erityistä fyysikon koulutus ja tausta tuovat Sakari Puiston politiikkaan?
&#8211; Tietysti siinä on etunsa suoraan tiedettä, teknologiaa ja osaamista käsittelevissä kysymyksissä. Toisinaan taas voi hahmottaa vaikkapa mittasuhteita tarkemmin. Kiinnitän myös huomiota argumentoinnin logiikkaan eli siihen, ovatko esityksen perustelut johdonmukaisia tai onko niissä aukkoja. Niinpä saatan huomata tutkimatonta maaperää siellä, missä muut eivät ehkä sitä näe.

Sakari Puistolla on suomalaiseksi poliitikoksi poikkeuksellinen tausta – Cambridgessä väitellyt fyysikko löytää tutkimatonta maaperää sieltä, minne muut eivät näe

Suomessa on koronaviruksen myötä käyty keskustelua siitä, keiden pitäisi käyttää hengityssuojaimia ja onko niistä hyötyä. Suojainpulan johdosta netti on täynnä ohjeita kotitekoisten kasvosuojusten valmistamisesta. Cambridgen yliopiston tutkijat ovat testanneet erilaisista kodin materiaaleista valmistettujen suojusten tehoa. Esimerkiksi joka kodista löytyvä tavallinen astiapyyhe osoittautui suodatusteholtaan hyvin tehokkaaksi. 
Itä-Aasiassa hengityssuojainten pitäminen on monille arkipäivää lähinnä ilmansaasteiden takia. Koronapandemian johdosta hengityssuojaimista vallitsee pula lähes kaikkialla maailmassa, joten netti pursuaa ohjeita kotitekoisten kasvosuojusten valmistamisesta. Jotkut ohjeista on annettu täysin huumorimielessä: esimerkiksi joustavista miesten boksereista saa oikealla tavalla päähän pukemalla kätevän suojan, joka peittää sekä suu-nenä-alueen että myös hiukset.
Tsekin tasavallassa kotitekoisten kasvosuojusten pitämisestä on tullut oikea <a href="https://docs.google.com/document/d/1EWpWmyjzM4sNBF-7jp_1Y9a-pqiRg0wakGXy7kj11RA/preview">muotivillitys</a>. Ihmiset askartelevat itse suojuksia ja lahjoittavat niitä tuttavilleen. Ahkerimmat ompelijat ovat laittaneet kadulle talonsa eteen telineen, josta ohikulkija saa vapaasti ottaa mieleisensä kasvosuojuksen.
<h4>Kasvosuojus viruksen kantajalla suojaa muita ihmisiä</h4>
Virusten leviämisen estämisen kannalta on tärkeintä, että oireista kärsivät käyttäisivät jonkinlaista kasvosuojusta, jotta eivät pärskiessään levitä viruspartikkeleita muihin ihmisiin. Aivastus tai yskiminen saattaa levittää pisaroita yli kahden metrin päähän.
<blockquote>Joka kodista löytyvä tavallinen astiapyyhe osoittautui suodatusteholtaan hyvin tehokkaaksi.</blockquote>
Hoitohenkilökunta puolestaan käyttää kirurgista suu-nenäsuojusta yleensä suojatakseen potilasta hoitajien uloshengitysilmassa mahdollisesti olevilta taudinaiheuttajilta.
Porissa vanhuspalveluiden työntekijät käyttävät asiakastapaamisissa huiveja, koska oikeita hengityssuojaimia ei ole saatu. Työntekijöitä on muistutettu, ettei huivi ole varsinaisesti suojain, mutta se estää hieman pisaratartuntoja, kertoo <a href="https://www.satakunnankansa.fi/a/caeb2527-221a-40db-b3fe-b4d79785ba75">Satakunnan Kansa</a>. Tarkoituksena on siis suojata vanhuksia tartunnoilta.
<h4>Tutkijat testasivat kotitekoiset suojukset</h4>
Kaikenlaisista hengityssuojaimista on tällä hetkellä pulaa ympäri maailman. Siksi paikoitellen joudutaan turvautumaan hätäratkaisuihin, kuten suojainten uudelleenkäyttöön tai huivien käyttöön kasvosuojina. Onko niistä hyötyä? Kysymykseen auttaa vastaamaan Cambridgen yliopiston tutkijoiden 2013 tekemät <a href="https://www.researchgate.net/publication/258525804_Testing_the_Efficacy_of_Homemade_Masks_Would_They_Protect_in_an_Influenza_Pandemic">testit</a> erilaisisista kodin materiaalieista valmistettujen suojusten tehosta.
Tutkimuksessa vertailtiin kirurgisten suu-nenäsuojusten suojaustehoa erilaisista joka kodin materiaaleista valmistettuihin omatekoisiin suojuksiin. Kasvosuojien tiiviydessä saattoi olla suuriakin eroja, mutta periaatteessa jotkut kodin materiaalit suojasivat yllättävänkin hyvin.
<blockquote>Kotitekoiset suojukset vähensivät merkittävästi potilaan levittämien mikro-organismien määrää</blockquote>
Esimerkiksi imurin pölypussi suodatti viruspartikkeleita materiaalina lähes yhtä hyvin kuin kirurginen suu-nenäsuojus, mutta oli kovuutensa takia paljon epämukavampi suojuskäytössä eikä kovin tiivis. Tiukkaan kudottu astiapyyhe suodatti partikkeleita paremmin kuin t-paita, mutta pehmeä ja joustava t-paitakangas oli paljon mukavampi materiaali kasvosuojukselle.
Tässä siis tutkittiin tilannetta, jossa viruksen kantaja pitää suojusta, jotta ei levittäisi pisaratartuntaa muihin. Tutkijat totesivat, että myös kotitekoiset suojukset vähensivät merkittävästi potilaan levittämien mikro-organismien määrää, vaikka kirurginen suu-nenäsuojus olikin tiiviytensä takia kolme kertaa tehokkaampi.
<h4>Mitä tahansa suojus on tyhjää parempi</h4>
Kotitekoinen suojus ei siis läheskään vedä vertoja tehdastekoisille, mutta on kuitenkin huomattavasti parempi kuin ei mitään. Kannattaa muistaa, että paraskaan hengityssuojain ei pelasta koronatartunnalta, jos sitä ei pueta ja riisuta oikein ja jos suojaimen käyttöön ei yhdistetä muita suojatoimenpiteitä, kuten tartunnan saaneiden eristämistä, turvavälin pitämistä ja hyvää käsihygieniaa.
Yhteenvetona voisi sanoa, että Suomen olosuhteissa kotitekoisten kasvosuojusten askarteleminen on melko turhaa, mutta jos joudut tilanteeseen, jossa samassa tilassa on paljon ihmisiä, ja joku alkaa kovasti yskiä, niin vaikkapa t-paidan kietominen kasvojen suojaksi on tyhjää parempi. Ja jos yskit itse, huivi tai muu suoja pitää virusta kantavat pisarat paljon paremmin kurissa kuin omaan hihaan yskiminen.
<blockquote>Mitä pienempi virusannos elimistöön tulee infektion alkuvaiheessa, sitä paremmin kehon oma immuunijärjestelmä toimii.</blockquote>
Lisäksi suu-nenäsuojuksen pitäminen estää tahatonta suun ja nenän koskettelua kaupungilla liikuttaessa. Parhaiten suojus toimii suojalaseihin yhdistettynä. Suojus on aina käytön jälkeen heitettävä roskiin tai pestävä.
<h4>Virologi: koronaviruksen annoksen suuruudella on väliä</h4>
Virologiaan erikoistunut lääketieteen tohtori Peter Kolchinsky muistuttaa <a href="https://twitter.com/PeterKolchinsky/status/1239560638239838215">Twitterissä</a>, että virusannoksen suuruudella on väliä, kun puhutaan korona-altistumisesta. Hengityssuojaimen käyttö auttaa rajoittamaan hengitysilman mukana kulkeutuvien viruspartikkeleiden määrää. Ja mitä pienempi virusannos elimistöön tulee infektion alkuvaiheessa, sitä paremmin kehon oma immuunijärjestelmä toimii.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
I’m a virologist. Public should know covid exposure dose matters. We have to conserve masks for healthcare workers, but masks can help anyone, reducing amount of virus released (even by breathing) or taken in. Immune system is more effective if infection starts w/ low dose. (1/3)
&mdash; Peter Kolchinsky (@PeterKolchinsky) <a href="https://twitter.com/PeterKolchinsky/status/1239560638239838215?ref_src=twsrc%5Etfw">March 16, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Jos elimistöön tuleva virusannos saadaan pidettyä pienenä, ihmiskehon oma immuunijärjestelmä ehtii ryhtyä toimiin virusta vastaan, jolloin virustartunta aiheuttaa vähemmän vahinkoa eli vähäisemmät oireet, tohtori Kolchinsky kirjoittaa.
Suurempi virusannos johtaa todennäköisemmin tartuntaan. Mikä tahansa hengityssuojus, joka suodattaa edes osa viruspartikkeleista voi siis oikein käytettynä auttaa estämään tartunnan tai lieventämään oireita.

Suojaako huivi, astiapyyhe tai kasvoille kiedottu t-paita koronavirukselta? Cambridge-tutkimus selvitti

Cambridgen yliopisto

Sakari Puistolla on suomalaiseksi poliitikoksi poikkeuksellinen tausta – Cambridgessä väitellyt fyysikko löytää tutkimatonta maaperää sieltä, minne muut eivät näe

Suojaako huivi, astiapyyhe tai kasvoille kiedottu t-paita koronavirukselta? Cambridge-tutkimus selvitti

Uusimmat

PS:n Simo Grönroos luettelee vielä kerran ne syyt, miksi Tilastokeskuksen ex-pomon tekemä maahanmuuttotutkimus johtaa harhaan

Kansainvälinen valuuttarahasto kiittelee Suomen talouden sopeutuksia – Purra: ”Tulevien vuosien kasvu ratkaisee lopulta, mikä sopeutustarve on”

Vigeliukselta rajua kritiikkiä Tampereen säästöistä pormestari Nurmiselle: ’’Tämäkö on sitä SDP:n reilummin leikkaamista?’’

Garedew haluaa pidemmät suojaetäisyydet tuulivoimaloiden ja asutuksen väliin

Trumpin puheen väärentäminen ja Hamasin väitteiden toistaminen ajoivat BBC:n kriisiin – pääjohtaja Davie ja uutisjohtaja Turness erosivat

Koponen syyttää vasemmistoliiton puheenjohtaja Koskelaa valehtelusta: ”Irtisanomiseen tarvitaan aina asiallinen syy”

He päättivät Ylen johdon ökypalkkioista

Suomalainen koulu on kriisissä – Purra kehottaa hinaamaan vaatimustasoa ylöspäin: ”Muuten lasku vain jatkuu”

Hallitus vahvistaa hatkalasten ja -nuorten suojelua

Kolumni: Maahanmuuton rikkautta ja minä-minä-Marinin paluu

Viikon suosituimmat

He päättivät Ylen johdon ökypalkkioista

Professori: Ylen uutinen pakolaisten työllistymisestä virheellinen

Turkkilalta kritiikkiä ex-pääministeri Marinin muistelmateoksesta: ”Niin häpeilemättömän itsekeskeistä tekstiä että pahaa tekee”

Antikainen: Vasemmistonuoret kehottavat taisteluun – Minja Koskela piiloutuu

PS-Nuoriso: Mamujengit valtaavat maakunnatkin – ”Punavihreä unelma turvattomista monikulttuurikaduista on arkipäiväistymässä”

Vigeliukselta rajua kritiikkiä Tampereen säästöistä pormestari Nurmiselle: ’’Tämäkö on sitä SDP:n reilummin leikkaamista?’’

Purra datakeskuksista: Sähkönkulutus on valtava – veronmaksaja ei voi loputtomasti tukea jättiyhtiöiden kasvavaa sähkönkulutusta

Oululaisen lukion oppilas kertoo: Opettaja sanoi konservatiiveja tyhmiksi ja mollasi perussuomalaisia

Bergbom riemastui: Yksi demari ymmärsi, mitä työllistämisen helpottaminen tarkoittaa

Miko Bergbom syyttää vasemmiston Minja Koskelaa: ”Pelaatte kansallisella turvallisuudella”

Toimitus suosittelee

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Tutkimus: Oikeistolaiset osoittavat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan – epäsymmetriaa selittävät ankarat moraaliset tulkinnat

Vasemmistopuolueet pyrkivät edistämään maahanmuuttoa, koska ne hyötyvät siitä: Tutkimustieto kertoo, että maahanmuutto tuo vasemmistolle lisää äänestäjiä

Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025