Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Garedew: Algoritmit vievät lapsilta lapsuuden – alle 15-vuotiaiden somekielto etenee

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Tuulivoimalat halutaan kauemmaksi asutuksesta – hallitukselta linjaus tuulivoiman vähimmäisetäisyyksistä

Taksilakiuudistus etenee – Taksiliitto kiittää hallitusta luottamusta vahvistavasta ratkaisusta

Trump haluaa lopettaa maahanmuuton kolmansista maista – Rostila: USA näyttää nyt johtajuutta, Suomen ja Euroopan on herättävä

Turvalliset taksit takaisin Suomeen – taksialan korjaussarja etenee keväällä

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

Energiatodistus

Ympäristövaliokunnan perussuomalaiset jäsenet Petri Huru, Mauri Peltokangas ja Sheikki Laakso jättivät eriävän mielipiteen ympäristövaliokunnassa, kun valiokunta käsitteli rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin uudistamista. Perussuomalaiset eivät innostu esityksestä, joka tulisi todella kalliiksi suomalaisille eläkeläisille ja muille vähävaraisille omakotitaloasujille.

Direktiiviehdotus sisältää uudisrakentamiselle ja olemassa oleville rakennuksille vaatimuksia energiatehokkuuteen ja päästöttömyyteen liittyen sekä lisävaatimuksia energiatodistuksille. Asentamisvelvoitteita lisättäisiin myös sähköajoneuvojen latauspisteisiin liittyen sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmille.
Esitys lisäisi byrokratiaa merkittävästi
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä ei innostu laisinkaan nyt tehdystä esityksestä.
&#8211; Esitys lisäisi byrokratiaa sekä hallintoa merkittävästi. Jotta ohjelma olisi missään määrin toteutuskelpoinen, jouduttaisiin laatimaan ns. kansallinen rakentamisen perusparannussuunnitelma sekä ottamaan käyttöön rakennusten perusparannuspassi, mikä maksaa rahaa. Myös energiakorjauksiin olisi lisäksi kannustettava rahoituksella ja muilla tukitoimilla, ja nämäkin toimet maksavat rahaa, toteaa kansanedustaja, valiokuntavastaava Petri Huru.
Direktiiviesitys edellyttäisi myös lukuisia muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön sekä uutta kansallista lainsäädäntöä.
&#8211; Merkittävimmät taloudelliset vaikutukset aiheutuvat rakennuksia koskevasta velvoitteesta saavuttaa ehdotuksen mukaiset energiatehokkuuden vähimmäistasot ehdotetulla aikataululla, joka on erittäin tiukka. Muutoinkaan tuollaisella aikataululla ei rakennuksia voisi korjata normaalisti niiden todellisen elinkaaren mukaan. Tätä emme myöskään pidä hyvänä tai kannatettavana, jatkaa puolestaan kansanedustaja, valiokunnan jäsen Sheikki Laakso.
Velvoite aiheuttaisi tähtitieteelliset korjauskustannukset
Komissio ehdottaa lisäksi esityksessään, että voimassa olevaan direktiiviin tehtäisiin muutoksia uusien rakennusten energiatehokkuuden vaatimuksiin siten, että viranomaisten käytössä olevien tai omistamien uusien rakennusten on oltava päästöttömiä vuoden 2027 alusta alkaen ja kaikkien uusien rakennusten vuoden 2030 alusta.
Edellä mainittuihin määräaikoihin asti kaikkien uusien rakennusten on oltava vähintään lähes nollaenergiarakennuksia. Lähes nollaenergiarakennuksia koskevien vaatimusten tulisi olla alemmat kuin mitä jäsenvaltioiden vuonna 2023 raportoimien vaatimusten kustannusoptimaalinen taso on.
Asiantuntijoiden arvioiden mukaan velvollisuus ryhtyä korjaamaan rakennusta pelkästään energiatehokkuuden vuoksi koskisi 35 % rakennuskannasta eli noin 516 000 rakennusta. Velvoitteesta aiheutuvat rakennusten korjauskustannukset olisivat arvion mukaan tähtitieteelliset 13,7 miljardia vuoteen 2033 mennessä eli noin 1–1,5 miljardia euroa vuodessa.
Tulee kalliiksi yhteiskunnalle ja sen asukkaille
&#8211; Ehdotuksen arvioidaan parantavan rakennusten energiatehokkuutta ja vähentävän rakennusten energiankäytöstä aiheutuvia päästöjä. Kuitenkin ehdotukseen sisältyvien epävarmuuksien vuoksi ei energiansäästö- ja päästövaikutuksia tässä vaiheessa pystytä arvioimaan täsmällisesti. Tämä on niin tätä EU:n touhua, jyrähtää kansanedustaja, puolueen varapuheenjohtaja Mauri Peltokangas.
Valiokuntaryhmä toteaa, että ei voi olla esityksen takana, johon liittyy paljon epävarmuuksia ja joka maksaa yhteiskunnalle ja sen asukkaille paljon. Perussuomalaiset eivät myöskään halua vauhdittaa ns. vihreää siirtymää edellä olevilla keinoilla, koska sen maksajiksi joutuvat esimerkiksi eläkeläiset ja muut sellaiset kansalaiset, jotka asuvat vanhoissa taloissa ja joilla ei ole varaa kunnostaa taloaan.
&nbsp;

Ympäristövaliokunnan perussuomalaiset: Euroopan unioni kurittaa taas suomalaisia omakotiasujia

Eduskunta teki torstaina historiaa. Kansalaisaloite johtaa ensimmäistä kertaa lainmuutokseen.
Ympäristövaliokunta luovutti torstaina mietinnön energiatodistuslain muuttamisesta, joka tehtiin 60 000 kansalaisen allekirjoittaman kansalaisaloitteen sekä samansisältöisen Pirkko Ruohonen-Lernerin (ps.) lakialoitteen pohjalta.
Priimaa yritettiin, direktiivi estää
Rakennusten energiadirektiivistä on väännetty kättä vuodesta 2002 saakka. Vuonna 2008 energiatodistus tuli käyttöön kaikessa uudisrakentamisessa ja vuodesta 2009 asti myynti- ja vuokraustilanteissa suurissa rakennuksissa ja uusissa pientaloissa.
Jatkossa energiatodistus tarvitaan myös vanhan pientalon myynnin tai vuokrauksen yhteydessä. Ennen vuotta 1980 rakennetuille pientaloille energiatodistus tarvitaan vasta heinäkuussa 2017.
Sekava direktiivi pyrkii säästämään energiaa
Energiadirektiivi kannustaa rakentamaan talot siihen kuntoon, että energiaa säästyy. Asuntojen ostajien pitäisi tietää, kuinka paljon rakennus kuluttaa energiaa. Todistus maksaa nykyään noin 150 euroa omakotitaloa kohti.
Ongelmina ovat vaikea määrittely ja sekavat kertoimet. Rakennuksen energiankulutus määritellään direktiivissä niin sekavasti, etteivät asiantuntijatkaan saa aina siitä selvää.
Tämän vuoksi asiasta on tullut epäselvä myös rakennusten myyjille ja ostajille. Lisähämminkiä aiheuttavat kertoimet. Direktiivin mukaan rakennusten lämmitystavat lasketaan kertoimien avulla niin, että sähkölämmitys saa kertoimen 1,7, kun kaukolämmön kerroin on 0,7. Direktiivi pyrkii suosimaan uusiutuvia energiamuotoja.
&#8211; Ihminen saattaa luulla, että sähkölämmitys kuluttaa enemmän energiaa, vaikka siitä ei ole kyse, ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Martti Korhonen (vas.) sanoo.
&#8211; Kertoimilla pyrittiin tekemään politiikkaa ja tulos oli huono, valiokunnan jäsen Martti Mölsä (ps.) toteaa.
Energiatodistus 
sortaa sähkölämmitystä
Valiokunta vaati tähän muutoksia. Sen mukaan energiatodistuksen kerroin sortaa sähkölämmitystä väärin perustein: se ei huomioi sähkön tekotapaa &#8211; Suomessa jo 30 prosenttia sähköstä tehdään uusiutuvalla energialla ja maailmalla jo 44 prosenttia ja osuus kasvaa koko ajan.
&#8211; Vastaavasti kivihiilellä tehtävä kaukolämpö tai öljylämmitys saisi halvemman kertoimen, valiokunnan jäsen Timo Heinonen (kok.) huomautti.
Valiokunta tutustui muiden EU-maiden lainsäädäntöön. Versioita on monia. Ruotsissa vasta onkin monimutkainen lainsäädäntö. Eurooppalaisista laeista ei Suomessa voinut ottaa paljon oppia, koska olosuhteet ovat toiset.
Aloitteet eivät 
toteudu sellaisinaan
Kansalaisaloite ei mennyt läpi aivan sellaisenaan. Siinä esitettiin, että kaikilta myytäviltä taloilta vaadittaisiin toteutuneen kulutuksen mukainen todistus. Valiokunnan mukaan sellaista ei ole aina mahdollista saada esimerkiksi kuolinpesistä tai puulämmitteisistä taloista. Aloitteessa esitettiin myös ennen vuotta 2008 rakennettujen pientalojen vapauttamista energiamuotojen kertoimista. Tämän estää energiadirektiivi.
Hallitus esittää 
direktiivin muuttamista
Ympäristövaliokunta vaatii hallitusta muuttamaan energiatodistusten sisältöä kiireellisesti niin, että tavallinen ihminenkin sen ymmärtää. Energiamuotojen kertoimista aiheutuvat vertailuongelmat täytyy poistaa niin, että ilmoitetaan energian kulutus sellaisenaan. Valiokunta vaatii myös, että hallitus pyrkii muuttamaan energiatehokkuusdirektiiviä niin, että energiatodistus voitaisiin säätää vapaaehtoiseksi ennen vuotta 1980 rakennetuille pientaloille.
&#8211; Vapaaehtoisuus voisi toimia aremmin, kun ihmiset ryhtyisivät vaatimaan todistuksia, Heinonen totesi.
Valiokunnan ohjeet ovat poikkeuksellisen tiukat ja niiden takana on koko eduskunta. Valmista pitäisi tulla ennen seuraavia vaaleja.
&#8211; Asia pystytään hoitamaan asian syksyn aikana, Antti Kaikkonen (kesk.) uskoo.
Kirje komissiolle
Asuntoministeri Pia Viitanen (sd.) on lähettänyt komissiolle kirjeen, jossa toivotaan direktiivin muuttamista turhan byrokratian karsimisen nimissä. EU:lla on parhaillaan menossa Refit-niminen ohjelma, joka pyrkii poistamaan tarpeetonta sääntelyä.
&#8211; Tässä asiassa ei tarvita EU:n yhdenmukaisuutta. Pohjoisessa tarvitaan lämmitystä, etelässä jäähdytystä, Korhonen sanoo.
Mutta tekeekö komissio asiassa todella mitään, on aivan herrassaan. Siinä menee todennäköisesti kauan, eikä välttämättä tapahdu mitään.
&#8211; Olemme direktiivin vankeja tässä asiassa, Kaikkonen sanoo.
Energiatodistuksilla hyviäkin vaikutuksia
Ympäristövaliokunnan jäsen Martti Mölsä (ps.) sanoo, että energiatodistuksilla on ollut sinänsä myönteisiä vaikutuksia. Vain epäselvyys täytyy poistaa. Mölsä on toiminut rakennusyrittäjänä Punkalaitumella jo 1980-luvulta alkaen. Hänellä on myös rakennusmestarin ja -tarkastajan pätevyys.
&#8211; Eihän joissain rivitaloissa kiinnitetty näihin asioihin ennen huomiota, mutta kun energiatodistuksia vaadittiin, asuntoyhtiöt ryhtyivät tekemään toimia, joilla vähennettiin energiankulututusta, Mölsä sanoo.

Historiaa eduskunnassa: Energiatodistuksia koskeva kansalaisaloite johtaa tuloksiin

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä näkee kesäkuun alussa voimaan tulleessa energiatodistuslaissa suuria heikkouksia. Perussuomalaiset on vastustanut energiatodistuslakia alusta alkaen.
&#8211; Näemme siinä suuria heikkouksia ja epäoikeudenmukaisuuksia kansalaisten näkökulmasta katsottuna. Olemmekin nyt jättäneet eduskunnassa lakialoitteen ko. laissa olevien epäkohtien korjaamisesta, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner kertoo.
Energiatodistuslain taustalla on Euroopan unionista tuleva lainsäädäntö, jonka tarkoituksena on parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja edistää uusiutuvan energian käyttöä. Energiatodistuksen esittämistä vaaditaan haettaessa rakennuslupaa uudisrakennukselle. Energiatodistus on myös pakollinen vuokrattaessa tai myytäessä vuoden 1980 jälkeen rakennettu talo, ja heinäkuun 2017 alusta lähtien todistus vaaditaan kaikilta taloilta.
Yksi suuri epäkohta, johon perussuomalaisten lakialoitteessa kiinnitetään huomiota, on se, että energiankulutuksen laskennallinen määritys ei perustu todelliseen kulutukseen vaan annettuihin laskentamuotokertoimiin. Tämä voi johtaa esimerkiksi siihen, että pientalo, jolla on huono muotokerroin, saa huonon luokituksen. Tätä kautta talon myyntiarvo laskee.
&#8211; Näin ei tulisi olla, vaan todistuksessa tulisi näkyä myös todelliseen kulutukseen perustuva arvio, Ruohonen-Lerner toteaa.
Perussuomalaiset pitävät ongelmallisena myös sitä, että vanhoissa omakotitaloissa asuvat ihmiset ovat pakotettuja maksamaan kohtuuttoman suuria summia energiatodistuksista.
&#8211; Myös energiatodistusten laatijoiden pätevyysvaatimuksiin on liittynyt nykyisellään liikaa tulkinnanvaraisuutta, Ruohonen-Lerner toteaa.

PS:n eduskuntaryhmä: Energiatodistuslain epäkohdat korjattava