Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

Strandman: Aikuisen velvollisuus on rajata lapsen ja nuoren sosiaalisen median käyttöä

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Perussuomalaiset: Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti on palkansaajaa kurittavaa sosialismia

Peltokangas tyrmää opposition vaihtoehtobudjetit: SDP kurittaa autoilijoita ja keskusta eksyy linjauksissaan

Rantanen tapasi Pohjoismaiden ministerikollegansa – velvoittavuus kotoutumisessa nousee pohjoismaiseksi linjaksi

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Afganistanilainen ampui kahta kansalliskaartilaista Washingtonissa

Pirkanmaan uusi vankila nousee Lempäälään – valmistuu 2030-luvun alussa

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Henri Bontenbal

Kansallismieliset ja maahanmuuttokriittiset voimat matkalla vaalivoittoon Hollannissa

Alankomaalais-brittiläisyhtiö Royal Dutch Shellin toimitusjohtaja soitti Alankomaiden virkaa tekevälle pääministerille viime sunnuntaina, että ikoninen öljy-yhtiö siirtää päämajansa Ison-Britannian puolelle. Kääntääkseen veistä entisestään pääministerin haavassa, yhtiö kertoi typistävänsä nimensä pelkästään Shelliksi.

Simpukankuorilogostaan tunnetun öljyjätin ja Alankomaiden väliset suhteet ovat olleet viileät jo jonkin aikaa. Uutistoimisto <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-11-17/dutch-divorce-how-shell-split-with-netherlands-after-114-years">Bloomberg</a> kirjoittaa yhtiön syistä muuttaa Britanniaan. Kirjoitus on mitä parhainta oppimateriaalia Suomen hallitukselle.
Shellin muuttoilmoituksen taustasyiden ohella on syytä muistaa muutosta johtuva poliittinen nöyryytys. Brexitin jälkeen saarivaltakunnan yritysten toivottiin nostavan kytkintä ja suuntaamaan mantereelle.
Osinkoverotuksella on väliä
Shellin lähtöön on kaksi suurta syytä. Päällimmäinen syy on osinkoverotus. Yhtiö jakaa osan voitoistaan omistajilleen, koska se kuuluu osakeyhtiön perusajatukseen. Osinkoverotuksen myötä yhtiön voittopottia nakertaa myös valtio.
Koronavuonna 2020 yhtiö leikkasi osinkojaan ja ajatteli nostaa niitä tänä vuonna.
Alankomaiden pääministeri Mark Rutte yritti poistaa osinkoverotuksen vuonna 2017, mutta esitys ajautui voimakkaaseen vastatuuleen maan parlamentissa. Shellin toimitusjohtaja Ben van Beurden oli siinä käsityksessä, että 15 prosentin osinkojen ennakonpidätys ehtisi poistua.
Rutte yritti vielä maanantaina saada hallituspuolueet osinkoverotuksen kumoamisen taakse, mutta yritys oli tuomittu epäonnistumaan. Verohuojennusten ojentaminen maailman suuripäästöisimpiin kuuluvan yhtiön toiveesta oli liian kova pala nieltäväksi.
Maan vasemmisto luonnehti yhtiön jäämisen ehtoa kiristämiseksi.
Saastuttajat rajan taakse -ympäristöpolitiikkaa?
Shell on sitoutunut olemaan hiilineutraali yhtiö vuoteen 2050 mennessä. Toimivan vihreän energiateknologian kehitys ei tapahdu käden käänteessä, eikä se tapahdu ilmaiseksi.
Alankomaiden oikeuslaitos ei ollut tyytyväinen yhtiön muodonmuutoksen nopeuteen. Oikeus määräsi yhtiön leikkaamaan kasvihuonekaasujen päästöjä rankemmalla kädellä.
&#8211; Ympäristöpolitiikka, joka heittää työt, yritykset ja päästöt rajan taakse ei ole ympäristöpolitiikkaa vaan ympäristöpopulismia, hallituspuolue CDA:n kansanedustaja Henri Bontenbal kirjoitti.
Suomessa Perussuomalaiset ovat varoittaneet liian kunnianhimoisen ilmastopolitiikan työntävän yrityksiä pois Suomesta.
Maastapoistumisvero tapetille
Voisi ajatella, että Alankomaiden vihreissä öljyjätin muutto pois paikallista tunnelmaa pilaamasta otettaisiin ilolla vastaan. Näin ei kuitenkaan ole.
Vihreitä harmittaa osinkoverotuottojen tyrehtyminen. Vihreiden kansanedustaja Tom van der Lee haluaa maan hallituksen kiirehtivän <a href="https://www.ft.com/content/1021d078-79a2-4df8-954f-72b309523fed">maastapoistumisveron käsittelyä</a> ennen Shellin joulukuun 10. päivä pidettävää yhtiökokousta.
Vero sai lähtölaukauksen viime vuonna, kun kulutustavarayhtiö Unilever ilmoitti niin ikään muuttavansa Britanniaan.
Van der Lee huomautti, että lakiluonnosta on rukattu siltä osin, että se tulisi voimaan 15. marraskuuta. Se koskisi silloin Shellin muuttoa. Shellin saaman oikeusneuvonnan mukaan lain voimaantulo takautuvasti ei johtaisi veromaksuihin.

Osinkoverotus ja ilmastopolitiikan virheet ajavat ikonisen Shellin Alankomaista Britanniaan – Brexitin jälkeen yritysvirran piti käydä toiseen suuntaan