Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Perussuomalaiset: Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti on palkansaajaa kurittavaa sosialismia

Peltokangas tyrmää opposition vaihtoehtobudjetit: SDP kurittaa autoilijoita ja keskusta eksyy linjauksissaan

Rantanen tapasi Pohjoismaiden ministerikollegansa – velvoittavuus kotoutumisessa nousee pohjoismaiseksi linjaksi

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Afganistanilainen ampui kahta kansalliskaartilaista Washingtonissa

Pirkanmaan uusi vankila nousee Lempäälään – valmistuu 2030-luvun alussa

Opposition pakolaishuutokauppa toisi jopa 1,75 miljardin lisälaskun veronmaksajille

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

hierarkia

Surkeat sosiaaliset olosuhteet ja nimelliset rangaistukset rikoksista nimetään automaattisesti keskeiseksi syyksi kasvavaan maahanmuuttajataustaiseen rikollisuuteen. Oikeasti kyse saattaakin olla siitä, että jengi yksinkertaisesti tarjoaa osalle nuorista tyköistuvan ympäristön, jossa voimassa ovat omat lait.

Tutkimukset ulkomailla syntyneiden ja toisen polven maahanmuuttajien yliedustuksesta <a href="https://bra.se/publikationer/arkiv/publikationer/2021-08-25-misstankta-for-brott-bland-personer--med-inrikes-respektive-utrikes-bakgrund.html?lang=sv">rikostilastoissa</a> tuppaavat päätymään aina samaa loppupäätelmään: syynä rikosten polulle lähtemiseen ovat köyhyys ja asuinympäristö, integraation epäonnistuminen sekä alhaiset rangaistukset.
Tohtoriopiskelija Matilde Tiozzo ottaa <a href="https://www.gp.se/ledare/d%C3%A4rf%C3%B6r-%C3%A4r-andra-generationens-invandrare-%C3%B6verrepresenterade-i-brottsstatistiken-1.58540552">Göteborgs Postenissa</a> vankasti perustellen kantaa siihen, että perinteisten maahanmuuttajien rikollisuutta koskevien tutkimusten käsittelytapa on suppea ja osin virheellinenkin.
Maahanmuuttajataustaisten yliedustus rikostilastoissa ei johdu pelkästään vähäisistä sosiaalisista panostuksista, vaan mukaan on otettava myöskin sosiaalipsykologinen ja kulttuurinäkökulma.
Vastuunkantajat kadoksissa
Periaatteessa toisen polven maahanmuuttajan kulttuurinen pääoma on jopa suurempi kuin kantaväestöllä, koska he ovat eläneet kahden eri kulttuurin vaikutuspiirissä. Käytännössä monikulttuurisuus osoittautuu usein mahdottomuudeksi ja johtaa siihen, että henkilö ajautuu erilleen kummastakin kulttuurista.
Tiozzon mukaan vikaa on myös ajassamme. Yksilön oikeuksia ja rajoitettua yhteistä vastuuta korostava yhteiskunnan henkinen ympäristö on johtanut siihen, että yhä harvempi on vastuussa enää mistään.
Perinteiset yhteisyyttä luovat instituutiot kuten koulu, asevelvollisuus ja julkisen palvelun media ovat rakenteellisissa ongelmissa, eikä niistä löydy tyhjän henkisen tilan täyttäjää.
Jengi on hyperkapitalistinen organisaatio
&#8211; Rikollisjengi on omalla tuhoavalla tavallaankin instituutio. Jengissä on selkeä normisto sekä hierarkia ja jokainen jäsen on osa yhteisöä. Siitäkin huolimatta, että kyseisen yhteisön perusta on huojuva, Tiozzo kirjoittaa.
Rikollisjengissä eivät siten päde maahanmuuttajien lähtömaista peräisin olevat normit saatikka uuden kotimaan normit. Tämä olisi hyödyllistä ymmärtää silloin, kun etsitään ratkaisuja mielettömään väkivaltaan.
Maahanmuuttajataustaisten jengien silmitöntä aseidenkäyttöä selittää nyky-yhteiskunta, jossa yhteisyys on pystytetty vankasti materialistiselle perustalle. Jengirikollisuuden voi siten selittää hyperkapitalismina, jossa kilpaillaan kirjaimellisesti viimeiseen hengenvetoon asti ja jossa menestys mitataan viimeisellä rivillä ainoastaan rahassa.
&nbsp;

Toisen polven maahanmuuttajat ovat yliedustettuina rikostilastoissa – syynä ei olekaan köyhyys ja asuinpaikka

Poliisi vei syksyllä tuomiolle useita Södertäljen vanhan liiton mafiapomoja. Aseet eivät vaienneet, vaan esille astui Expressenin mukaan rikollisten uusi sukupolvi. Jengit ovat ajautuneet valtataistelun myötä anarkiaan ja kaikki ovat nyt toistensa vihollisia.

Södertäljen 100 000 asukkaasta yli puolet on syntynyt ulkomailla. Toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajataustaista väkeä on myös viljalti. Suomalaistakin sävyä kaupungista löytyy, sillä meikäläiset suunnistivat 1960- ja 1970-luvuilla sankoin joukoin Södertäljeen Scanialle töihin.
Kaupunkilaisten toimenkuvat ovat osin kovin erilaiset kuin vielä 50 vuotta sitten. Södertäljen poliisin raportti syksyn viikolta 47 kertoo Expressenin <a href="https://www.expressen.se/premium/nyheter/en-vecka-i-sodertaljes-undre-varld-unga-slass-om-makten/">siteeraamana</a> nuorisojoukkojen tekemistä useista ryöstöistä, kilojen huumetakavarikoista ja erityyppisistä pahoinpitelyistä. Aseita käytettiin satunnaisiin ammuskeluihin ja niitä, kuten myös ammuksia takavarikoitiin. Myös autojen katalysaattoreita ja moottorisahoja varastettiin vilkkaasti.
Jengitunnukset kadonneet
Vielä viime kesänä Södertäljen alamaailmaa johti verkosto, jolla oli selkeä, mafiatyyppinen hierarkia. Syksyllä poliisi jahtasi tehokkaasti paikallisia rikollisia ja laittoi telkien taakse useita jengien johtohenkilöitä. Samalla Södertäljen alueelle muodostui tyhjiö, jonka rikollistulokkaat pyrkivät täyttämään nopeasti ja väkivaltaisesti.
Tänään jengirikollisuuden kuva on toinen kuin vielä kesällä ja poliisi puhuu paremminkin kymmenkunnasta löysästä yhteenliittymästä, joilla on satunnaista yhteistyötä.
&#8211; Ennen rikollisryhmien tunnistaminen kävi helpommin, kun saman jengin jäsenillä oli samanväriset pusakat tai jengin tunnukset selässä, kertoo Södertäljen poliisipäällikkö Max Åkervall.
&#8221;Rikolliset ovat hämmästyttävän nuoria&#8221;
&#8211; Nämä rikolliset ovat hämmästyttävän nuoria, useimmat ovat syntyneet 1990-luvun lopulla ja osa 2000-luvulla. On aivan selvää, että heillä on kunnianhimoa ja he haluavat osoittaa sen käyttämällä väkivaltaa.
Södertäljessä ovat nyt niskan päällä tuoreen yhteenliittymän jäsenet, jotka ovat päättäneet kulkea omia teitään. Se on poliisipäällikön mukaan varma keino saada aikaan yhteenottoja eri rikollisryhmien välillä. Tuoreen jengin pomo sai muistutuksen kuolevaisuudestaan, kun hänen autonsa räjäytettiin kappaleiksi.
&#8211; Meillä on kovat ajat edessämme, Åkervall ennustaa.
&nbsp;

Taistelulle jengirikollisia vastaan ei näy loppua: Mafia murskattiin Södertäljessä – uusi sukupolvi täytti heti tyhjiön