Se hetki, kun Pekka Aittakumpu astui yleisön eteen- näin jännittävä tiedotustilaisuus eteni (video)

Perussuomalaisilta satelee ilahtuneita viestejä Pekka Aittakummun päätöksen johdosta – “Lämpimästi tervetuloa”

Keskustan kansanedustaja Pekka Aittakumpu hakee perussuomalaisten eduskuntaryhmän jäseneksi

Sota, köyhyys ja siirtolaispaine pelottavat saksalaisia entistä enemmän – ilmastonmuutos sijoittuu pelkolistalla vasta viidennelletoista sijalle

Suomi ja Ukraina solmivat terveysalan yhteistyösopimuksen – ministeri Juuso: “Suomella on paljon opittavaa siitä, miten terveydenhuolto voi pysyä toimintakykyisenä haastavissakin olosuhteissa”

Perussuomalaisten Uudenmaan piiri nimesi lisää aluevaaliehdokkaita

Päätoimittajalta: Elokapina on radikalisoituneen median ikioma luomus

EU:n käsi kurottaa nyt kohti suomalaisten eläkevaroja – Jani Mäkelä varoittaa vakavasti: “Torjuttava suoralta kädeltä”

Seppänen: Tarvitsemme kansallisia toimenpiteitä lohikantojen pelastamiseksi

Useat Al Jazeeran tunnetut toimittajat juhlistivat Hamasin hyökkäyksen tuhoja iskun vuosipäivänä viestipalvelu X:ssä

Elokapinan salaisella palstalla ohjeistetaan: poliisiviha ei taktisista syistä saa näkyä

Päivän pointti: Ylen väistyvän päätoimittajan Jouko Jokisen haastattelussa on kummallinen piirre: siinä ei ole sisältöä

Ravintoloitsija muutti Ruotsista takaisin Irakiin jengiväkivallan tieltä: ”Paljon turvallisempi maa”

Tieteen puolesta perussuomalaisten ehdokkaana – elektroniikka-asentajasta tuli tiedeaktivisti

Yritykset jättävät turvattoman lähiön – työntekijät saatettava iltaisin metrolle Tukholmassa

Kymmenvuotiaasta brittilapsesta löydettiin 71 vammaa – kidutusjälkiä peiteltiin hijabilla

Akateeminen hollantilaistutkimus osoittaa: Maahanmuutosta veronmaksajille vuosittain jopa miljardien lasku

Bergbom: Miksi demarit nauroivat investointien puutteelle?

himoverotus

KOLUMNI | Historioitsija, kansanedustaja Teemu Keskisarja kirjoittaa verotuksesta ja byrokratiasta.

Miksi ”hyvinvointialueet” pestasivat yli 600 hirmupalkkaista päällikköä? Miksi juuri julkisrahoitteiset rakenteluhankkeet ylittävät budjettinsa valmistuakseen myöhässä ja susina? Miten byrokratia hivuttautuu vanhain- ja päiväkotien vaipanvaihtoon, peruskoulun välituntivalvontaan ja yliopiston tutkijakammioon?
Hallinnoinnin vesaikko ja rikkaruohikko eivät ole edellisen hallituksen tekosia. Kasvustot ovat ajattomia, rajattomia. Siellä, minne ylimääräinen ei-kenenkään raha sataa, sataa ropisee, ilmenee aina kosteusvaurioita.
Lukija suokoon anteeksi kolumnini pituuden ja vaikeatajuisuuden. Aihe ei taivu tiktakkiin.
Taloustieteen nobelisti Milton Friedman (1912–2006) tutki lainalaisuuksia, jotka eivät sitoudu puolueisiin, kansanluonteeseen ja uskontoon tai edes kapitalismiin ja sosialismiin. Friedmanin mukaan rahankäytössä on neljä inhimillistä asetelmaa.
Useimmat kuluttavat harkiten ikiomia varojaan itsensä ja läheistensä tarpeisiin. Normiperhe toki katsoo lähikaupassa elintarpeiden hintalappuja. Ken hujauttaa vuoden palkkansa urheiluautoon, vähintään vahtaa, että ominaisuudet vastaavat myyjän lupauksia. Jopa päihde- ja peliriippuvaisia kiinnostaa, mitä he omalla rahallaan saavat (nuppi sekaisin, mahdollisuus potin voittamiseen). Jos nettikauppa sählää vähäisen tilauksen toimituksen, valitamme periaatteesta – meidän lompakollamme on väliä.
Melkein sama pätee, kun käytämme omia rahojamme muiden hyväksi. Esimerkiksi syntymäpäivälahjamme kummitytölle ei välttämättä ole kekseliäs ja hyödyllinen, mutta kustannuksen pysytämme kohtuudessa.
Menokuri hieman höltyy, kun hankimme itsellemme jotakin toisten rahoilla. Kymppi sinne tai tänne ei paina hotellihuoneessa ja illallisessa työnantajan piikkiin. Tarkkailemme kuitenkin vastinetta yöunessa, suussa ja mahassa, emmekä viitsi vedättää tuttua pomoa.
Selvä pyy. Toimijoiden ei tarvitse olla yksilöitä. Kyläyhdistyksen johtokohta on sosiaalisen kontrollin alaisena ja harvoin haaskaa älyttömyyksiin, vaikka vähäsen yhteisvelkaa olisi tarjolla osuuspankissa. Valinnan vapaus vallitsee vastuullisena ehkä vielä pienessä kunnassakin.
Törsäys ryöstäytyy vasta neljännessä asetelmassa. Siinä ostos ei mene omasta pussista eikä ensinkään vaikuta ostajan eloon, oloon ja lähiympäristöön. Summien lähde ja kohde haipuvat abstraktioiksi välikäsien kannalta. Yhdet käyttävät toisten rahoja kolmansien ja neljänsien puolesta.
Tämäkin voi sinänsä toimia. Yhteiskunta perustuu ventovieraiden keskinäiseen luottamukseen, jota virkamiehet eivät petä. Suomalainen peruskunnollisuus tuskin silti kumoaa yleistystä: kuta etäisempi maksaja, sitä pidäkkeettömämpi käyttelijä.
Miljardivirtojen vonkamiehillä ja -naisilla, epälukuisilla byrokraateilla, on enää epämääräinen säästämiskannustin. Tuhlaus tähtitieteellistyy EU:n, YK:n tai Yhdysvaltain liittovaltion sfääreissä, vaikkeivät tuhlaajat välttämättä ole epärehellisiä ja tuhlaavaisia. Hävikki rakentuu järjestelmän sisälle. Mikään valvonta tai ankarin rangaistus ei siihen auta, kuten monet valtakunnat ja jättiyksiköt ovat havainneet. (Kirjasuositus: Milton ja Rose Friedman, Vapaus valita, suomennos Heikki Lempiäinen ja Jyrki Vesikansa, Otava 1982).
Suomi kerää vuonna 2023 yli 40 prosentin veroasteella ja lainaamalla digitaalisen numerosarjan, joka näkyy talousarviossa, mutta ei melkein kenenkään tietoisuudessa. Fyrkat, massit, tuohet, hynät ja fyffendaalit ovat peräisin joiltakuilta, ihmisiltä ja yrityksiltä. Enemmän tai vähemmän tuntematon taho käyttää sinun, minun, hänen, meidän, teidän ja heidän rahoja. Käyttötarkoitukset ovat perusteltuja – mutta eivät samoja, joita itse valitsemme, jos meille siunaantuu valinnanvapaus.
Aivan älykkäät, korkeakoulutetut tuttavani kysyvät, että miksi ryöstätte ”kaikkein heikoimmassa ja haavoittuvimmassa asemassa olevilta” ja keventelette rikkaiden taakkaa? Niin. Turhaanpa änkkään, että progression jyrkkyys ja kokonaisveroaste hipovat jo maailmanennätystä.
Rakkaus hyvinvointivaltioon on sokea. Se lujittuu lahjoilla ja lahjuksilla. Enemmistö luulee saavansa enemmän kuin antaa. Tehottomuus on läpinäkymätöntä. Kukapa karsastaisi tulonsiirtoja siitä syystä, että tulon siirtäminen on etuuskäsittelijän ammatti.
Lukemattomilla rahanrei’illä ei ole huolenpidon ja hoivan kanssa mitään tekemistä. Paitsi käänteisesti. Friedmaninkin mukaan yhteisellä ei-kenenkään velkarahalla on aina ja kaikkialla taipumus valua poispäin aikaansaamisesta. Hallinnointi vuolastuu vastavirraksi, jossa käytännön suorittajat räpiköivät. Uudistuksissa saa kenkää talonmies, ei kehitysjohtaja.
Oppilaitoksessa, jossa on käytävällinen atk-heppuja, lehtori ei suinkaan vapaudu paperityöstä vaan näpyttelee työajanhallinta-, hillintä- ja seurantaohjelmia.
En usko, että mikään, sananmukaisesti mikään kansantulon ryöpsähdys riittäisi julkisiin, näennäisilmaisiin palveluihin. Suomi-neito on toivottoman ylipainoinen ja nivelrikkoinen.
Koska Parkinsonin tauti lisääntyy ikääntyvässä väestössä, perehtykäämme Parkinsonin lakiin, vaikkei se liity lääketieteeseen vaan taloustieteeseen. Englantilaisen historioitsijan C. Northcote Parkinsonin teoriassa työ täyttää sille varatun ajan ja voimavaran kulutus kohoaa tarjonnan maksimiin. Toisin sanoen, jos oikeaa hommaa on liian vähän ja rahoitusta liikaa, byrokratia tunkee tyhjiöön epätyötä.
Ison-Britannian terveydenhuollosta 1950–70-luvuilla on klassinen tutkimus (jota en saa nyt käsiini, joten luvut vain suuntaa-antavia). Maa oli ennen Thatcheria kuuluisa himoverotuksestaan. Sodanjälkeisen talouskasvun ansiosta valtiolliset panostukset sairaaloihin kolminkertaistuivat. Sairaanhoitajien palkat kohosivat jonkin verran, mutta heitä ei palkattu yhtään lisää ylimääräisellä rahalla. Sitä vastoin hallintohenkilöstö paisui nelinkertaiseksi. Tekniikka – vaikkapa lämmityksen sähköistymisessä – ei vapauttanut käsiä hoitotyöhön. Samassa kehityskulussa potilaspaikat vähenivät vähenemistään jopa 50 prosenttia. Kuulostaako tutulta sote-Suomessa?
&nbsp;

Teemu Keskisarjan kolumni: Hallinnoinnin ja himoverotuksen tie vie helvettiin

Kuntavaaleihin on aikaa alle kolme kuukautta. Perussuomalaiset ovat aiemmin usein korostaneet vaalien yleispoliittista ja valtakunnallista merkitystä. Vastaavasti muut puolueet ja media ovat vakuutelleet, että vaaleissa otetaan kantaa vain kuntien asioihin. &#8211; Tähän ne eivät usko itsekään, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo.

Jussi Halla-aho nostaa esille, että kuntavaalien alla puolueiden entisiä puoluesihteereitä kannattaa kuunnella, sillä heillä on yleensä syvempi ja kokonaisvaltaisempi näkemys oman puolueen tilasta kuin nykyisellä johdolla.
&#8211; Suomenmaa-lehti haastatteli taannoin keskustan entisiä puoluesihteereitä. Jarmo Korhonen esitti tilanteesta täysin oikean analyysin. Jos keskusta romahtaa vahvimmassa linnakkeessaan, eli kunnissa, sen taival punavihreän hallituksen aisankannattajana päättyy. Tästä on kyse kuntavaaleissa, paikallisten asioiden lisäksi.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 25.1.2021 - PS:n kuntavaaliohjelma, Halla-aho ja Grönroos" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/WWvCsEnXeAc?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Tuumaustunnilla puhunut Halla-aho kuitenkin korostaa, että perussuomalaiset eivät hyökkää keskustaa tai keskustalaisia vastaan.
&#8211; Me olemme huolissamme punavihreän hallituksen politiikasta ja sen vaikutuksista Suomelle ja suomalaisille. Me emme halua, että maakunnat tyhjennetään metropoli-intoilulla, asumisen, liikkumisen ja kuljetusten himoverotuksella ja metsä- ja turveteollisuuden alasajolla. Me emme halua, että suomalaisten turvallisuus vaarannetaan Euroopan löysimmällä turvapaikkapolitiikalla ja jihadistien maahantuonnilla.
&#8211; Me emme halua, että palkkoja poljetaan ja sosiaaliturvajärjestelmää kuormitetaan halpatyövoiman maahantuonnilla. Me emme halua, että suomalaiset sidotaan entistä tiiviimmin eurooppalaiseen velkavankeuteen.
Keskusta tukee vahvasti EU-elvytyspakettia
Perussuomalaiset ovat kritisoineet EU:n niin sanottua koronaelpymispakettia, jossa Suomi rahoittaa Etelä-Euroopan maiden talousongelmien ratkaisua ja saa palkinnoksi osan omista rahoistaan takaisin.
&#8211; Nyt on käynyt ilmi, että Suomen saamiset hupenevat puolella miljardilla. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko kysyi retorisesti, tuntuuko tämä oikeudenmukaiselta, ja vastasi, että eipä tietenkään. Parempi kysymys kuuluu: aikooko keskusta harkita uudelleen tukeaan Suomen osallistumiselle elpymispakettiin. Vastaus siihenkin kysymykseen on, että eipä tietenkään, Halla-aho tylyttää.
Perussuomalaiset haluavat, että Suomessa päättäjät asettavat Suomen ja suomalaiset etusijalle.
&#8211; Tämän vuoksi emme halua, että punavihreä hallitus jatkaa. Paras ja ainoa tapa panna piste punavihreälle hallitukselle on äänestää kuntavaaleissa perussuomalaisia. Kun keskusta lähtee, lähtee myös hallitus, Halla-aho sanoo.
Hänen mukaansa kaikki puolueet ymmärtävät hyvin tämän asetelman.
&#8211; Ennustin jo syksyllä, että tulemme näkemään hyvin likaisen vaalikampanjan. Kilpailijamme ovat paniikissa ja valmiita mihin tahansa temppuihin. Viime aikoina olemme nähneet, että Yhdysvaltain tapahtumia on käytetty lyömäaseena perussuomalaisia vastaan. Keskustan entistä puheenjohtajaa tönäistiin liikennevaloissa, ja keskustan nykyisen puheenjohtajan virtuaalista vaalitilaisuutta häirittiin. Nämä tapaukset saivat valtavasti huomiota julkisuudessa, ja syyllinen niihinkin löytyi hyvin nopeasti perussuomalaisista.
Muutos syntyy vain äänestämällä ja lähtemällä ehdokkaaksi
Halla-aho huomauttaa, että toistaiseksi ei tiedetä, keitä nämä tönäisijät ja häiritsijät ovat, tai millaisia motiiveja heillä oli.
&#8211; Meillä perussuomalaisilla ei kuitenkaan ole mitään vaikeuksia sanoa myös omille kannattajillemme: älkää käyttäkö epäasiallisia tai laittomia keinoja! Paitsi että ne ovat väärin, ne eivät myöskään edistä mitään tavoitteita. Toivon, että muut puoluejohtajat kykenevät antamaan saman evästyksen omille kannattajilleen. Älkää hyökätkö epäasiallisin tai laittomin keinoin, Halla-aho sanoo.
Kaikkein eniten nykyisen menon kannattajat pelkäävät sitä, että perussuomalaiset voittavat vaalit.
Halla-aho toistaa, että jos haluaa muutosta nykyiseen menoon, sitä ei edistetä laittomin tai epäasiallisin keinoin vaan äänestämällä perussuomalaisia ja lähtemällä perussuomalaisten ehdokkaaksi kuntavaaleihin.
&#8211; Perussuomalaisten vastustajille haluaisin sanoa: niin tuomittavia kuin kaikenlaiset koskemattomuuden loukkaukset ovatkin, älkää pyrkikö lypsämään niillä poliittista hyötyä tai käyttämään niitä lyömäaseina syyttömiä vastaan. Etenkin jos kansalaisille muodostuu sellainen kuva, että poliitikot liioittelevat itseensä kohdistuneita hyökkäyksiä tai antavat niistä perätöntä tietoa, tämä rapauttaa päättäjien uskottavuutta, joka ei muutenkaan ole parhaalla mahdollisella tolalla.
Päättäjien pitäisi puolustaa kansalaisia
Halla-aho muistuttaa, että päättäjät ovat, tai heidän pitäisi olla, puolustamassa kansalaisten asiaa.
&#8211; Kansalaisen pitäisi olla päähenkilö. On hyvä, että päättäjiin kohdistuvat tönäisyt ja häirinnät otetaan vakavasti, mutta kenties samanlaisella vakavuudella pitäisi suhtautua myös asioihin, joita tapahtuu tavallisille kansalaisille väärien poliittisten päätösten seurauksena.
Viime vuosina moni suomalainen, myös lapsi tai nuori, on joutunut pahoinpidellyksi tai raiskatuksi tai menettänyt henkensä tietoisen politiikan seurauksena.
&#8211; Näiden rikosten uhrit, tai uhrien omaiset, varmasti ajattelevat, että kunpa teot olisivatkin jääneet tönäisyn tai sanallisen häirinnän asteelle. Kun edellisten eduskuntavaalien alla peräänkuulutimme päättäjien vastuuta omien päätöstensä seurauksista ja uhreista, meitä syytettiin tragedioilla ratsastamisesta. Tämä konteksti on ehkä syytä pitää mielessä myös nykyisessä keskustelussa, Halla-aho sanoo.
Suomalaisten hyvinvointi ja turvallisuus tärkeintä
Halla-aho sanoo, että vaikka kuntavaaleilla on yleispoliittinen merkitys, samalla niillä on myös paikallinen, kuntapolitiikkaan liittyvä merkitys.
&#8211; Meidän keskeiset opinkappaleemme ovat samat niin valtakunnantasolla kuin paikallisestikin: hyvinvointi syntyy työstä ja yrittämisestä, ei verottamisesta. Omaisuuden myyminen, himoverotus ja velka eivät ole kestäviä teitä eteenpäin. Asiat on kyettävä panemaan tärkeysjärjestykseen, ja meille tärkeysjärjestyksen kärjessä on suomalaisten hyvinvointi ja turvallisuus.
&#8211; Perussuomalaisilla on erikoinen ja ilahduttava kannattajaprofiili. Olemme suosituin tai toiseksi suosituin puolue sekä duunareiden, yrittäjien että viljelijöiden keskuudessa. Olemme vahvoja sekä kaupungeissa että maaseudulla. Tämä on seurausta siitä, että me emme aja yhden ryhmän intressejä muiden ryhmien kustannuksella. Tunnistamme erilaisten suomalaisten yhteisen edun, ja pyrimme torjumaan uhkia ja ongelmia, jotka kohdistuvat kaikkiin suomalaisiin, Halla-aho painottaa.

Halla-aho: Paras ja ainoa tapa panna piste punavihreälle hallitukselle on äänestää kuntavaaleissa perussuomalaisia – ”Kun keskusta lähtee, lähtee myös hallitus”

himoverotus

Teemu Keskisarjan kolumni: Hallinnoinnin ja himoverotuksen tie vie helvettiin

Halla-aho: Paras ja ainoa tapa panna piste punavihreälle hallitukselle on äänestää kuntavaaleissa perussuomalaisia – ”Kun keskusta lähtee, lähtee myös hallitus”

Uusimmat

Se hetki, kun Pekka Aittakumpu astui yleisön eteen- näin jännittävä tiedotustilaisuus eteni (video)

Perussuomalaisilta satelee ilahtuneita viestejä Pekka Aittakummun päätöksen johdosta – “Lämpimästi tervetuloa”

Keskustan kansanedustaja Pekka Aittakumpu hakee perussuomalaisten eduskuntaryhmän jäseneksi

Sota, köyhyys ja siirtolaispaine pelottavat saksalaisia entistä enemmän – ilmastonmuutos sijoittuu pelkolistalla vasta viidennelletoista sijalle

Suomi ja Ukraina solmivat terveysalan yhteistyösopimuksen – ministeri Juuso: “Suomella on paljon opittavaa siitä, miten terveydenhuolto voi pysyä toimintakykyisenä haastavissakin olosuhteissa”

Perussuomalaisten Uudenmaan piiri nimesi lisää aluevaaliehdokkaita

Päätoimittajalta: Elokapina on radikalisoituneen median ikioma luomus

EU:n käsi kurottaa nyt kohti suomalaisten eläkevaroja – Jani Mäkelä varoittaa vakavasti: “Torjuttava suoralta kädeltä”

Seppänen: Tarvitsemme kansallisia toimenpiteitä lohikantojen pelastamiseksi

Useat Al Jazeeran tunnetut toimittajat juhlistivat Hamasin hyökkäyksen tuhoja iskun vuosipäivänä viestipalvelu X:ssä

Viikon suosituimmat

Elokapinan salaisella palstalla ohjeistetaan: poliisiviha ei taktisista syistä saa näkyä

Päivän pointti: Ylen väistyvän päätoimittajan Jouko Jokisen haastattelussa on kummallinen piirre: siinä ei ole sisältöä

Päätoimittajalta: Elokapina on radikalisoituneen median ikioma luomus

EU:n käsi kurottaa nyt kohti suomalaisten eläkevaroja – Jani Mäkelä varoittaa vakavasti: “Torjuttava suoralta kädeltä”

Ravintoloitsija muutti Ruotsista takaisin Irakiin jengiväkivallan tieltä: ”Paljon turvallisempi maa”

Tieteen puolesta perussuomalaisten ehdokkaana – elektroniikka-asentajasta tuli tiedeaktivisti

Yritykset jättävät turvattoman lähiön – työntekijät saatettava iltaisin metrolle Tukholmassa

Kymmenvuotiaasta brittilapsesta löydettiin 71 vammaa – kidutusjälkiä peiteltiin hijabilla

Akateeminen hollantilaistutkimus osoittaa: Maahanmuutosta veronmaksajille vuosittain jopa miljardien lasku

Bergbom: Miksi demarit nauroivat investointien puutteelle?

Toimitus suosittelee

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Demarien toimittajaliitolla ja Journalistiliitolla kaksoisroolit: Ovat Yleisradion osakkaita, samalla lobbaavat Yle-leikkauksia vastaan

Väestö muuttuu, ongelmat kasaantuvat – Riikka Purra ja Mari Rantanen suuressa maahanmuuttokeskustelussa keskiviikkona (suora lähetys)

Korporaatiomaailma löi jarrut wokelle – identiteettipolitiikka katosi kymmenien suuryritysten vuosikertomuksista