Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Purra: Opposition kädenojennus on suurta teatteria – ”Heillä ei ole mitään vaihtoehtoa”

Garedew tyrmää Diakin raportin: Propagandaa tutkimuksen kaavussa

Keskusta lisäisi merkittävästi ulkomaalaisten pysyviä oleskelulupia – Vigelius: ”Keskustan ohituskaista halpamaahanmuutolle”

Hallitus avaa tien suden kannanhoidolliselle metsästykselle – Koponen: ”Päätöksiä, joihin keskusta ei hallituksessa kyennyt”

Ministeri Kaisa Juuso: Omalääkärimalli etenee ja hoitoon pääsy paranee – ”Kyseessä on suomalaisille valtavan iso muutos”

Seppänen: Sosiaalihuollon on parannettava lasten kuulemista huostaanottotilanteissa

Vuonna 2026 yli 11 miljardin panostukset lapsiin ja lapsiperheisiin – Garedew: ”Lapset ovat lahja, eivät taakka ilmastolle”

VTV:n raportti paljastaa valheet – Antikainen: Marinin hallitus oli tuhlausjallitus

Onni Rostilan kolumni: Feministi toivotti miestenpäivää

Koskela ja Reijonen: Ruuan arvonlisävero laskee – hallituksen veropolitiikka vahvistaa kansalaisten ostovoimaa entisestään

Päivän Pointti: Vasemmistonuorilta putosi antisemitistinen somepommi, josta Helsingin Sanomat ja Yle eivät suostu kertomaan mitään

JSN:lta langettava päätös Kalevalle jutussa, jossa lehti väitti PS-kansanedustajien olevan läheisessä suhteessa

Yhdysvallat luokitteli Li Anderssonin tukeman Antifa-ryhmän terroristijärjestöksi

Kolumni: Mikä hävettää, demarit?

Antikainen: Vasemmistonuoret radikalisoituvat – Minja Koskelan hiljaisuus on jo kannanotto

Yle vieraili Al Jazeeran mediainstituutissa – matka toteutettiin Ylen hakemalla apurahalla

Dosentti Arto Selkälä: Feministiseen politiikkaan siirtyminen oli virhe Suomelle

Vihreiden kunta- ja aluevaaliehdokas maahanmuuttotutkimuksen takana – Lehtinen ja valtiovarainministeriön finanssineuvos lyttäävät tutkimuksen

Bensan hinta laskee taas – eduskunta hyväksyi polttoaineiden verotuksen keventämisen

Antikainen: Marinin hallitus toi ISIS-äidit Suomeen – perussuomalaiset laittaa heidät vastuuseen

Ipsos

Ruotsidemokraattien nousu gallupeissa jatkuu – vain runsas viikko ennen valtiopäivävaaleja. Puolueen kasvava kannatus on nostanut koko oikeistoblokin ohi pitkään hallitusvaltaa pitäneen vihervasemmiston. Ruotsidemokraatit saattaa nyt viimeinkin murtautua poliittisestä eristyksestä kansankodin mahtipuolueeksi.

Jo viime viikolla DN/Ipsos-tutkimuslaitos noteerasi selvän hyppäyksen ylöspäin ruotsidemokraattien kannatuksessa. Uusimmassa tutkimuksessa puolueen kannatus onkin noussut 1,4 prosenttiyksikköä ja ruotsidemokraatteja äänestäisi nyt 22,2 prosenttia valitsijoista.
Puolueen kannatus on viimeksi ollut näin korkealla helmikuussa vuonna 2020. Vuoden 2018 valtiopäivävaaleissa puolue sai 17,5 prosentin kannatuksen. Runsas viikko ennen vaaleja puoluetta kannatti tuolloin 16 prosenttia äänioikeutetuista.
Kokoomuksen vaalikone yskii
Erityisen mielenkiintoinen galluptulos on kokoomuksen kannalta. Oikeiston perinteinen keulapuolue on lähes hävinnyt horisonttiin ruotsidemokraattien taakse. Puolueelle mitattiin nyt 16,8 prosentin kannatus. Ruotsidemokraattien kaula on siis jo 5,4 prosenttiyksikköä.
Tosin kokoomuskin paransi selkeästi tulostaan varsinaisena vaalipäivänä vuonna 2018.
Sosiaalidemokraateille DN/Ipsos mittasi 28,3 prosentin kannatuksen, jolla puolue on toki edelleen mittauksen ykkönen. Tulos on kuitenkin huonoin koko pääministeri Magdalena Anderssonin viime vuoden syyskuulla alkaneella kaudella.
Puolue on menettänyt kannattajia ruotsidemokraateille ja joitakin äänestäjiä on siirtynyt kokoomuksesta sekä kristillisistä demareihin. Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama kannatuspiikki on sekin sulanut pois.
Verrattuna viime valtiopäivävaaleja edeltäneisiin viikkoihin demarien kannatuksen suunta on nyt päinvastainen eli alaspäin.
Ruotsi menossa väärään suuntaan
Jos mittaustuloksia katsoo vaalien jälkeisen hallitusratkaisun kannalta, tilanne on olennaisesti muuttunut. Oikeistopuolueet eli ruotsidemokraatit, kokoomus, kristillisdemokraatit ja liberaalit saavat mittauksessa nyt enemmistön eli 49,8 prosentin kannatuksen. Sosialidemokraattisen blokin kannatus jää 48,9 prosenttiin.
DN/Ipsos selittää tutkimuksen tuloksia sillä, että äänestäjät kokevat Ruotsin olevan menossa väärään suuntaan. Jopa 57 prosenttia äänestäjistä näkee maan tilanteen nyt pessimistisenä, kun vielä maaliskuussa synkeissä mietteissä oli 39 prosenttia kyselyyn vastanneista.
&#8211; Meidän täytyy tehdä lisää mittauksia, jotta voisimme olla varma asiasta mutta nyt näyttää kuitenkin siltä, että pessimismi on yhteydessä jatkuviin ammuskeluihin. Näinhän tapahtui viimeksi Eskilstunassa, jossa lapsi ja nainen haavoittuivat tulituksessa, <a href="https://www.dn.se/sverige/dn-ipsos-sd-okar-annu-mer-hogersidan-i-knapp-ledning/">sanoo</a> Ipsoksen tutkija Nicklas Källebring Dagens Nyheterissä.

Ruotsin vaaleissa muhii jättiyllätys: Ruotsidemokraattien nousu jatkuu – oikeistoblokki jo vihervasemmistoa suurempi

Ilmastomuutoksen vastaiset toimet ovat tärkeitä. Myös taistelu köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan on kannatettavaa. Näin ajattelee enemmistö EU:n kansalaisista. Suomalaiset pistävät asiat toiseen järjestykseen, kertoo Euroopan parlamentin selvitys.

Suomalaisten mielestä EU:n tärkein tehtävä on kamppailla järjestäytynyttä rikollisuutta ja terrorismia vastaan. Suomalaiset pitävät erityisenä huolenaiheena myös maahanmuuttoa ja pakolaisuutta. Saman huolen jakavat lähes poikkeuksetta kaikki EU:n reunavaltiot sekä ymmärrettävistä syistä myös ruotsalaiset.
Suurin yhteinen huoli EU:n kansalaisilla on ilmasto, sitä pitää tärkeimpänä 43 prosenttia vastaajista. Toiseksi tärkeintä olisi estää syrjäytymistä ja poistaa köyhyyttä, näin ajattelee 32 prosenttia unionin asukkaista. Kolmanneksi tärkeintä olisi luoda työpaikkoja ja taistella terrorismia vastaan, kannattajia kummallakin 31 prosenttia mielipiteensä ilmaisseista.
Köyhyys ja syrjäytyminen huolettavat
Markkinatutkimusyhtiö Ipsos <a href="https://www.europarl.europa.eu/at-your-service/files/be-heard/eurobarometer/2021/soteu-flash-survey/soteu-2021-report-en.pdf">selvitti</a> 17.–25. elokuuta Euroopan parlamentin toimeksiannosta 27 unionin jäsenmaassa sitä, mitkä olisivat tärkeimmät asiat, joihin europarlamentaarikkojen tulisi keskittyä työssään. Vastaajia oli kaikkiaan 26 500.
Suomalaisten 1 000 kyselyyn vastanneen tärkeysjärjestyksessä rikollisuuden ehkäisemisen jälkeen ovat ilmastokysymykset, sitten seuraavat köyhyyden ja syrjäytymisen poistaminen, maahanmuuton ja pakolaisuuden ongelmat sekä talouden vahvistaminen ja työpaikkojen luominen.
Euroopan tulevaisuus kiinnostaa niukalti
Haastattelututkimuksessa paljastui selkeitä eroja eri maiden asukkaiden välillä ja ne liittyivät useimmiten selkeisiin syy-seuraussuhteisiin. Kuten maan sijainnin ja hallitsemattoman maahanmuuton seurausten muodostamaan yhtälöön. Toisaalta vaikkapa ihmisoikeuksia arvostettiin aika lailla samalla tavalla kaikkialla.
Demokratia ja lainkuuliaisuus kiinnostavat enemmälti ainoastaan unkarilaisia ja puolalaisia. Toisaalta irlantilaiset eivät voisi asiasta juuri vähempää välittää. Euroopan tulevaisuus kiinnostaa keskimäärin vain 19 prosenttia kyselyyn vastaneista. Kyproksen asukkaista enää 8 prosenttia pitää sitä tärkeänä asiana.
Virolaiset kestävän maatalouden puolella
Reilu ja kestävä maatalous kiinnostaa vähiten Euroopan unionin asukkaita. Sitä pitää tärkeänä 15 prosenttia EU:n parlamentin kyselyyn vastaajista. Toisaalta lähes neljännes slovakeista ja virolaisista piti sitä tärkeänä EU:n panostusten kohteena.
EU-parlamentin kyselyssä selvitettiin monia muitakin asioita, liittyen muun muassa pandemia-avustusten jakoon oikeusvaltion perusteiden mukaisesti sekä kansalaisten luottamukseen oman maansa hallitukseen.
&nbsp;

Europarlamentti selvitti kansalaisille tärkeitä asioita: Suomalaiset haluavat rikolliset kuriin – muualla Euroopassa vallitsee ilmastoahdistus