PS Naiset 1/2025

Perussuomalainen 1/2025

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu

Hallitus korjaa yrittäjien eläkejärjestelmän vikoja: Eläkemaksu tulee jatkossa määräytymään nykyistä selkeämmin todellisten tulojen mukaan

Rakennusteollisuus: Hallituksen verolinjaukset ja rahoitussääntelyn keventäminen auttavat asuntomarkkinoita elpymään

Hallitus madaltaa kynnystä uudelle talouskasvulle: Yhteisövero laskee 18 prosenttiin

Kasvuriihen energiapoliittista antia: turve määritellään strategisesti tärkeäksi raaka-aineeksi, ydinvoiman lisäkapasiteetti selvitykseen, hiilinielujen tutkimukseen kohdistetaan lisämääräraha

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen

Kaupan liitto kiittelee hallituksen kasvuriihen tuloksia: Vahvistaa suomalaisten ostovoimaa

Kansanedustaja Miko Bergbom iloitsee duunareiden veronalennuksesta ja esittää vetoomuksen suuryrityksille

Kasvuriihen tiedotustilaisuus – suora lähetys

Tutkimus: Veroprogression alentaminen kannattaa

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”

Taloustieteen emeritusprofessori: Työn verotusta kannattaa keventää myös ylimmissä tuloluokissa – ”Yhteiskunnalle käy kalliiksi pitää kaikkein tuottavimpia ihmisiä vajaakäytöllä”

Jacinda Ardern

Uuden-Seelannin karjatilalliset vastustavat hallituksen suunnitelmaa, jonka mukaan tilallisten pitäisi maksaa karjansa tuottamista kasvihuonepäästöistä. Viljelijät pelkäävät, että ilmastovero tuhoaisi maatalouselinkeinon ja maaseudun elinvoiman. 
Uuden-Seelannin karjatilalliset <a href="https://www.dw.com/en/new-zealand-farmers-protest-plan-to-tax-cow-burps/a-63500976">vastustavat</a> hallituksen suunnitelmaa, jonka mukaan tilallisten pitäisi maksaa ilmastoveroa karjansa tuottamista kasvihuonepäästöistä, eli esimerkiksi lehmien pieruista ja röyhtäyksistä. Maassa on jo nähty ensimmäinen traktoriprotesti, jossa maanviljelijät olivat liikkeellä &#8220;hallitus vihaa maataloutta&#8221; -kylttien kera.
Maan hallitus julkaisi äskettäin kunnianhimoisen <a href="https://www.dw.com/en/new-zealand-plan-to-tax-cow-burps-angers-farmers/a-63400653">suunnitelman</a>, jonka mukaan Uudesta-Seelannista tulisi hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Suunnitelmaan sisältyy maatalouden metaanipäästöjen leikkaaminen lähes puoleen.
Naudoille probioottia vähentämään metaaniröyhtäyksiä
Liha on Uudelle-Seelannille merkittävä vientituote. Väestöltään Suomen kokoisessa Uudessa-Seelannissa on 26 miljoonaa lammasta ja kymmenen miljoonaa nautaa, joten niiden märehtimisestä kertyy melkoisesti metaania.
Metaaniröyhtäysten vähentämiseksi lehmille kehitellään lisäravinteeksi probioottia, joka vähentää metaanin syntymistä ruuansulatuskanavassa. Tämä ei kuitenkaan hallitukselle riitä, vaan hallitus haluaa ottaa käyttöön ilmastoveron, jota viljelijät pitävät rangaistuksen luonteisena.
Ilmastotavoitteet tuhoavat maaseudun elinkeinot
Maanviljelijöiden liitto pelkää hallituksen ilmastotavoitteiden tuhoavan Uuden-Seelannin maaseudun elinkeinot. Liiton mukaan maatilat jouduttaisiin istuttamaan täyteen puita.
Maanviljelijöiden liiton puheenjohtaja Andrew Hoggard kertoo, että etujärjestö on yrittänyt jo kahden vuoden ajan neuvotella hallituksen kanssa päästöjen vähentämisestä sellaisella tavalla, joka ei rajoittaisi ruuantuotantoa. Nyt hän pelkää, että hallituksen ilmastotavoitteet pakottavat viljelijät myymään tilansa.
Saattaa johtaa jopa globaalien päästöjen kasvuun
Opposition mukaan hallituksen toimet saattavat johtaa jopa globaalien päästöjen kasvuun, jos Uuden-Seelannin ruuantuotanto siirtyy sellaisiin maihin, joissa luonnosta ja ilmastosta ei juurikaan välitetä.
Pääministeri Jacinda Ardern seisoo jämäkästi hallituksensa ilmastotavoitteiden takana, mutta ensi vuosi on vaalivuosi, joten jonkinlaiseen sopuratkaisuun hänen olisi hyvä viljelijöiden kanssa päästä.
Karjatilat uhattuina myös Hollannissa
Viime kesänä <a href="https://hallinta.suomenuutiset.fi/hollannin-maajussit-nousivat-kapinaan-vihreaa-siirtymaa-vastaan-poliisi-ampui-traktoria/">traktoriprotesteja</a> nähtiin Hollannissa, jossa maan hallitus haluaa leikata typpi- ja ammoniakkipäästöt puoleen. Natura 2000 -luonnonsuojelualueiden lähellä leikkaustavoite olisi jopa 70 prosenttia.
Käytännössä Hollannin hallituksen tavoite tarkoittaa sitä, että joka kolmas karjatila joutuisi lopettamaan. Viljelijät eivät tästä ilahtuneet, vaan kokoontuivat laajoihin traktorimielenosoituksiin. Pahimmillaan tilanne meni niin pahaksi, että poliisi ampui mielenosoittajien traktoria kohti.

Uusi-Seelanti pyrkii ensimmäisten joukossa ilmastoneutraaliksi – karjatilat lahtipölkylle

Uudessa-Seelannissa koronaviruksen leviäminen on pystytty käytännössä tukahduttamaan ainakin toistaiseksi. Tiukkoja rajoituksia aletaan asteittain purkaa. Miljoonan uusiseelantilaisen odotetaan palaavan työhön tiistaina. 
Pääministeri Jacinda Ardern ilmoitti maanantaina, että Uusi-Seelanti on onnistunut pysäyttämään Covid-19-viruksen laajan leviämisen, joten rajoitustoimia voidaan lähteä purkamaan, kertoo brittilehti <a href="https://www.theguardian.com/world/2020/apr/27/new-zealand-prepares-to-lift-strict-lockdown-after-eliminating-coronavirus">Guardian</a>. Ardern kuitenkin muistutti, että vaikka pahin on vältetty, taistelu virusta vastaan jatkuu yhä.
Koronaviruksen tarttuvuutta kuvaava R-luku on Uudessa-Seelannissa nyt 0,4. Tämä tarkoittaa, että jokainen tartunnan saanut ei enää välttämättä levitä tartuntaa eteenpäin, joten epidemia tukahtuu. Ilman vastatoimia R-luku on luokkaa 2,5 eli jokainen tartunnan saanut tartuttaa kaksi tai kolme muuta ihmistä.
Maanantain ja tiistain välisenä yönä Uusi-Seelanti siirtyi rajoituksissa tasolta neljä tasolle kolme. Nelostason rajoitukset ovat olleet voimassa yli kuukauden. Koulut ja lähes kaikki yritykset ovat olleet suljettuina ja ihmisiä on kehotettu pysymään kotona kaupassakäyntejä ja lyhyitä ulkoiluja lukuun ottamatta.
Kolmostasolla kaupat, ravintolat ja koulut avataan, mutta rajoitetusti. Ihmiset voivat palata työhön, kunhan varotoimista huolehditaan. Kolmostasolla on tarkoitus pysyä ainakin kaksi viikkoa, ennen kuin hallitus päättää rajoitusten laajemmasta purkamisesta. Pääministeri Jacinda Ardern varoitti ihmisiä avaamasta sosiaalista elämäänsä liikaa, koska siihen liittyy riskejä.
Uusin koronakuolema maanantaina
Lääkintöhallituksen ylijohtaja Ashley Bloomfield totesi, että viruksen leviämisen eliminointi ei tarkoita, että uusia tartuntoja olisi nolla, vaan sitä, että tartuntojen lähteet ovat viranomaisten tiedossa.
Maanantaina todettiin ainakin yksi uusi tartunta ja neljä mahdollista. Lisäksi yksi yli 90-vuotias nainen menehtyi. Hänestä tuli maan 19. koronauhri.
Laumaimmuniteetin hankkimista ei edes harkittu
Pääministeri Ardern <a href="https://www.tvnz.co.nz/one-news/new-zealand/herd-immunity-through-contracting-coronavirus-never-ever-option-new-zealand-ardern-says">totesi</a> heti koronakriisin alkuvaiheessa, että laumaimmuniteetin hankkiminen antamalla viruksen tarttua laajasti väestöön ei ole vaihtoehto Uudelle-Seelannille. Pääministeri sanoi selkeästi, että hän ei suostu siihen, että kymmenet tuhannet ihmiset sairastuisivat ja mahdollisesti kuolisivat laumaimmuniteetin hankkimiseksi rokotetta odotettaessa.
Laumaimmuniteetin tavoittelun sijasta Uudessa-Seelannissa päätettiin pyrkiä epidemian tukahduttamiseen tiukoilla rajoituksilla, testauksella, karanteeneilla ja tartuntaketjujen jäljittämisellä. Ja epidemian tukahduttamisessa myös onnistuttiin. Suomessa hallitus sen sijaan otti eri linjan pyrkien laumasuojaan.
&#8211; Emme pysty pysäyttämään tautia, emmekä pyri siihen, sanoi pääministeri Sanna Marin Iltalehden <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/37f83701-3390-4f8e-9af1-823d8b338b52">haastattelussa</a>.
Rajat pysyvät kiinni
Maan rajat suljettiin 19. maaliskuuta. Vakituisesti maassa asuvat saivat palata Uuteen-Seelantiin, mutta kaikki tulijat joutuivat kahden viikon karanteeniin valtion kustannuksella.
Rajat tulevat pysymään suljettuina <a href="https://www.stuff.co.nz/national/health/coronavirus/121239533/why-coronavirus-emerges-in-clusters-how-nz-plans-to-eliminate-outbreaks-after-lockdown">jatkossakin</a>, jotta toisen aallon tulemiselta ulkomailta vältyttäisiin. Viruksen tukahduttamista tullaan jatkamaan, ja tärkeimmät työkalut siihen ovat testit ja tartuntaketjujen huolellinen jäljittäminen, jonka teho on jatkuvasti parantunut.
Avointa tiedotusta alusta asti
Yksi Uuden-Seelannin koronataistelun silmiinpistävä piirre oli tiedottamisen avoimuus heti alusta asti. Tartunnoista pyrittiin keräämään mahdollisimman tarkkaa tietoa, ja tieto julkistettiin avoimesti kaikkien kansalaisten nähtäväksi.
Suomen Uutiset <a href="https://hallinta.suomenuutiset.fi/uusi-seelanti-ei-pihtaile-koronatartuntojen-tietoja-jopa-lennon-numero-nahtavilla-netissa/">kertoi</a> kuukausi sitten, että Uusi-Seelanti ei todellakaan pihtaile koronatartuntojen tietoja, vaan netissä on nähtävillä kaikkien koronapotilaiden ikä, sukupuoli ja asuinpaikka. Myös tartunnan todennäköinen lähde kerrotaan, jos se on tiedossa. Ulkomailta tulleiden tartuntojen osalta kerrotaan esimerkiksi lennon numero, jotta muut samalla lennolla olleet osaavat mennä testiin.
Maassa on tällä hetkellä 16 &#8220;tartuntarypästä&#8221;, joihin liittyvät ihmiset kuuluvat eri perheisiin, mutta ovat saaneet tartunnan samasta lähteestä. Näistäkin kerrotaan hyvin tarkat tiedot välittämättä siitä, &#8220;leimautuuko&#8221; katolinen tyttökoulu, jos viranomaiset <a href="https://www.health.govt.nz/our-work/diseases-and-conditions/covid-19-novel-coronavirus/covid-19-current-situation/covid-19-current-cases/covid-19-significant-clusters">tiedottavat</a>, että siellä on ollut 93 koronatartuntaa.
HS vertasi Jacinda Ardernia Sanna Mariniin
Helsingin Sanomat <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006482626.html">kirjoittaa</a>, että &#8220;koronakriisin hoitaminen Uudessa-Seelannissa henkilöityy vahvasti maan pääministeriin Jacinda Arderniin, joka muistuttaa julkikuvaltaan Suomen pääministeri Sanna Marinia&#8221;.
HS:n mukaan Ardernin johtamistyyli on saanut kehuja useissa kansainvälisissä medioissa, ja pienen lapsen äitinä Jacinda Ardern osasi pääsiäisen aikaan lohduttaa Uuden-Seelannin lapsia kertomalla, että suklaamunia piilottava pääsiäispupu kuuluu niihin &#8220;välttämättömiin työntekijöihin&#8221;, jotka pääsevät töihin liikkumisrajoituksista huolimatta.
Suurin ero näiden kahden naispääministerin välillä on kuitenkin se, että vain toinen heistä on kyennyt tukahduttamaan koronaviruksen leviämisen maassaan. Toinen ei edes yrittänyt.
Virusta vasaralla päähän
Pääministeri Ardernin selkeä tiedotustyyli on varmasti auttanut maata selviämään koronakriisistä, mutta suurin vaikutus on ollut tiukoilla ja nopeasti käyttöön otetuilla rajoituksilla. Uuden-Seelannin menettely on itse asiassa malliesimerkki siitä, miten virus pystytään tukahduttamaan lyömällä sitä &#8220;vasaralla päähän&#8221;.
Vasara viittaa tässä Tomas Pueyon esittämään <a href="https://hallinta.suomenuutiset.fi/voidaanko-korona-nujertaa-vasara-ja-tanssi-strategialla/">Vasara ja tanssi &#8211; strategiaan</a>, joka perustuu siihen, että heti kärkeen tehdään kovia toimenpiteitä: koronavirusta isketään kuin vasaralla. Sen jälkeen alkaa tanssi: tarkka tasapainottelu normaalin arjen ja välttämättömien viruksen torjuntatoimien välillä.
Uudessa-Seelannissa on nyt alkanut tanssi, jossa rajoituksia puretaan vaiheittain. Monet Kaukoidän maat ovat saman tyyppisessä vaiheessa tasapainottelemassa normaalin arjen ja rajoitusten välillä, kuten Tomas Pueyo kertoo kirjoituksensa <a href="https://medium.com/@tomaspueyo/coronavirus-learning-how-to-dance-b8420170203e">jatko-osassa</a>.

Uusi-Seelanti tukahdutti koronan leviämisen – mutta taistelu jatkuu