

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Uusi-Seelanti pyrkii ensimmäisten joukossa ilmastoneutraaliksi – karjatilat lahtipölkylle
Uuden-Seelannin karjatilalliset vastustavat hallituksen suunnitelmaa, jonka mukaan tilallisten pitäisi maksaa karjansa tuottamista kasvihuonepäästöistä. Viljelijät pelkäävät, että ilmastovero tuhoaisi maatalouselinkeinon ja maaseudun elinvoiman.
Uuden-Seelannin karjatilalliset vastustavat hallituksen suunnitelmaa, jonka mukaan tilallisten pitäisi maksaa ilmastoveroa karjansa tuottamista kasvihuonepäästöistä, eli esimerkiksi lehmien pieruista ja röyhtäyksistä. Maassa on jo nähty ensimmäinen traktoriprotesti, jossa maanviljelijät olivat liikkeellä ”hallitus vihaa maataloutta” -kylttien kera.
Maan hallitus julkaisi äskettäin kunnianhimoisen suunnitelman, jonka mukaan Uudesta-Seelannista tulisi hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Suunnitelmaan sisältyy maatalouden metaanipäästöjen leikkaaminen lähes puoleen.
Naudoille probioottia vähentämään metaaniröyhtäyksiä
Liha on Uudelle-Seelannille merkittävä vientituote. Väestöltään Suomen kokoisessa Uudessa-Seelannissa on 26 miljoonaa lammasta ja kymmenen miljoonaa nautaa, joten niiden märehtimisestä kertyy melkoisesti metaania.
Metaaniröyhtäysten vähentämiseksi lehmille kehitellään lisäravinteeksi probioottia, joka vähentää metaanin syntymistä ruuansulatuskanavassa. Tämä ei kuitenkaan hallitukselle riitä, vaan hallitus haluaa ottaa käyttöön ilmastoveron, jota viljelijät pitävät rangaistuksen luonteisena.
Ilmastotavoitteet tuhoavat maaseudun elinkeinot
Maanviljelijöiden liitto pelkää hallituksen ilmastotavoitteiden tuhoavan Uuden-Seelannin maaseudun elinkeinot. Liiton mukaan maatilat jouduttaisiin istuttamaan täyteen puita.
Maanviljelijöiden liiton puheenjohtaja Andrew Hoggard kertoo, että etujärjestö on yrittänyt jo kahden vuoden ajan neuvotella hallituksen kanssa päästöjen vähentämisestä sellaisella tavalla, joka ei rajoittaisi ruuantuotantoa. Nyt hän pelkää, että hallituksen ilmastotavoitteet pakottavat viljelijät myymään tilansa.
Saattaa johtaa jopa globaalien päästöjen kasvuun
Opposition mukaan hallituksen toimet saattavat johtaa jopa globaalien päästöjen kasvuun, jos Uuden-Seelannin ruuantuotanto siirtyy sellaisiin maihin, joissa luonnosta ja ilmastosta ei juurikaan välitetä.
Pääministeri Jacinda Ardern seisoo jämäkästi hallituksensa ilmastotavoitteiden takana, mutta ensi vuosi on vaalivuosi, joten jonkinlaiseen sopuratkaisuun hänen olisi hyvä viljelijöiden kanssa päästä.
Karjatilat uhattuina myös Hollannissa
Viime kesänä traktoriprotesteja nähtiin Hollannissa, jossa maan hallitus haluaa leikata typpi- ja ammoniakkipäästöt puoleen. Natura 2000 -luonnonsuojelualueiden lähellä leikkaustavoite olisi jopa 70 prosenttia.
Käytännössä Hollannin hallituksen tavoite tarkoittaa sitä, että joka kolmas karjatila joutuisi lopettamaan. Viljelijät eivät tästä ilahtuneet, vaan kokoontuivat laajoihin traktorimielenosoituksiin. Pahimmillaan tilanne meni niin pahaksi, että poliisi ampui mielenosoittajien traktoria kohti.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- maatalouden päästöt Andrew Hoggard karjatilat metaani kasvihuonekaasut Jacinda Ardern Uusi-Seelanti ilmastovero Traktorimarssi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: Hallitus vaarantaa maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset

Uusi-Seelanti haluaa pistää lehmien pierut verolle ilmastonmuutosta estääkseen

Hollannin maajussit nousivat kapinaan vihreää siirtymää vastaan – poliisi ampui traktoria

”Sota on alkanut ja me sen voitamme” – hallituksen ilmastotavoitteet ajavat karjatilat kurjuuteen ja maatalousväestön barrikadeille Hollannissa

Moni maataloustuottaja tuottaa ruokaa ilman palkkaa

Maataloustukien maksupäivien siirrosta ei saa koitua tuottajille kohtuutonta haittaa – ”Maatalous on edelleen syvässä kriisissä”

Viljelijän kurimus – kimpussa hanhet ja hallitus

Saksassa valmistaudutaan protestiviikkoon: Tuhannet traktorit tukkivat ensi viikolla keskustoja ja moottoriteitä – talousministeri joutui pakenemaan vihaisia viljelijöitä, turvamiehet turvautuivat käsirysyssä pippurikaasuun
Viikon suosituimmat

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”
Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.

USA peruutti Iranin vallankumouskaartin kenraalin sukulaisten oleskeluluvat – luksuselämä Kaliforniassa loppui ja karkotus takaisin Iraniin odottaa
Yhdysvallat on peruuttanut useiden Iranin hallintoon kytköksissä olevien iranilaisten oleskeluluvat. Kyseiset henkilöt olivat nauttineet länsimaisesta vapaudesta ja luksustavaroista, mutta silti kannattaneet Iranin islamistihallintoa ja iloinneet hyökkäyksistä amerikkalaisia sotilaita ja tukikohtia vastaan.

Karkotukset pannaan Ruotsissa yhä useammin toimeen pakolla – ”Lähtö tulee vaikka huutavat ja potkivat”
Viranomaiset karkottavat Ruotsista laittomasti maassa oleskelevat yhä useammin pakkkokeinoja käyttäen. Vuonna 2025 Rikosseuraamuslaitoksen työntekijät saattoivat 2 300 henkilöä lentokoneeseen tai seurasivat lennolla mukana määräänpäähän. Määrä on kaksinkertaistunut parissa vuodessa.

Oulun valtuusto lakkauttaa kouluja rahanpuutteen takia, mutta pitää kiinni kalliista ilmastotavoitteestaan – Aittakumpu: ”Kyllä on arvot pahasti vinossa”
Perussuomalaiset esitti Oulussa hiilineutraalisuustavoitteen siirtoa vuodesta 2035 vuoteen 2050, jotta veronmaksajille ei koituisi tyyristä lisälaskua. Yksikään valtuutettu perussuomalaisten lisäksi ei hyväksynyt siirtoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu ihmettelee Oulun valtuutettujen tärkeysjärjestystä, etenkin kun samaiset puolueet aikovat kesäkuussa lakkauttaa jopa 17 lähikoulua tai kouluyksikköä rahanpuutteen takia.

Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutetun puheet itärajan avaamisesta turvapaikanhakijoille: ”Kenen etua tässä ajetaan?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltusen näkemyksen siitä, että itärajalla tulisi avata ylityspaikkoja turvapaikanhakijoille.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa avata itärajan – Antikainen: Suljetaan koko pulju ja säästetään kolme miljoonaa
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on esittänyt Iltalehden haastattelussa itärajan rajanylityspaikkojen avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevilla turvapaikanhakijoilla olisi mahdollisuus saada turvapaikka Suomesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että itäraja suljettiin Suomessa vuonna 2023 turvallisuussyistä. Jos yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei tässä maailmantilanteessa ole kiinnostunut Suomen kansallisesta turvallisuudesta, olisi Antikaisen mielestä parasta lakkauttaa koko virasto.

Kirkkopalvelut ry:lle yli 11 miljoonaa euroa avustuksia, valtaosa toiminnan kuluista palkkoihin – puheenjohtajana kokoomuksen kansanedustaja
Perusuomalaisten Mika Merano jatkaa kanavillaan tuttua sarjaansa rälsseistä, jossa tarkastelussa on kolmannen sektorin poliittisia hillotolppia. Pääsiäispyhien aikaan käsittelyssä oli Kirkkopalvelut ry, joka vastaanottaa miljoonia veronmaksajilta, vaikka pyörittää jo isoa bisnestä omilla tuloillaan. Yhdistyksellä on vahva kytky kokoomukseen.

Demarivalta murenee Pohjolassa – onko Suomen SDP vain jälkijunassa?
Tanskan tuore vaalitulos vahvistaa, että sosiaalidemokraatit menettävät otettaan perinteisistä kannattajistaan Pohjoismaissa. Vielä Suomessa SDP sinnittelee toistaiseksi gallup-kärjessä.

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön
Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.

”Ei ainakaan tästä!” – Purra ojentaa mediaa leikkauskiistojen lietsomisesta ja haastaa kaikkia laadukkaampaan talouskeskusteluun
Valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että kokonaisvaltainen keskustelu valtiontalouden tilasta on pitkälti jumissa, koska perustavanlaatuisen priorisointiajattelun sijaan julkinen debatti pitkälti pyörii yksittäisissä kiihottavissa julkisen talouden leikkauksissa.















