

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaiset: Hallitus vaarantaa maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset
Eduskunta keskusteli tänään maankäytön ilmastosuunnitelmasta. Hallitusohjelman mukaan Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Tämä saavutetaan hallitusohjelman mukaan nopeuttamalla muiden muassa päästövähennystoimia. Perussuomalaiset pitää tavoitteita älyttöminä.
– Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ei voi allekirjoittaa hallituksen harjoittamaa ilmasto- ja energiapolitiikkaa, koska ylikireä ilmastopolitiikka on tuonut mukanaan sekä maatalouden alasajon että elämisen, asumisen ja liikkumisen kallistumisen, perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen totesi ryhmäpuheessaan.
– Tällä kaikella toiminnalla on ollut keskustapuolueen siunaus, Reijonen ihmetteli.
Maankäyttöä lisättävä
Reijonen korosti, että Ukrainan sodan vuoksi huoltovarmuuden ylläpito ja kansantalouden tasapainotus edellyttävät lähivuosina metsävarojen ja peltoresurssien käytön kasvattamista.
– Vihervasemmistohallituksen toimet ovat lähes edesvastuuttomia maankäyttösektorilla. Se kiristää ruuvia päästöjen suhteen edelleen maataloudessa ja metsäsektorilla. Hallitus on tulkinnut maatalousalan tutkimustuloksia Suomelle haitallisesti, Reijonen huomautti.
– Maa- ja metsätaloussektorin toimintaa maassamme ei liian kunnianhimoisilla päästövähennystavoitteilla vaikeuteta entisestään. Suomen pitäisi muuttaa turve virallisesti uusiutuvaksi ja käyttää sitä paikallisesti lämmitykseen ja sähköntuotantoon enemmän.
Metsäpolitiikka ei kuulu EU:n päätösvaltaan
EU:ssa on parhaillaan käsittelyssä useita komission esityksiä, jotka liittyvät Suomen metsiin ja metsätalouteen. Perussuomalaiset vastustaa metsäsektorin altistamista EU-esitysten sisältämälle sääntelylle, sillä metsäteollisuudella on suuri merkitys sekä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa että talouden ja työllisyyden vahvistamisessa.
– Puunjalostuksesta huolehtiminen on tärkeää sinivalkoiselle siirtymälle, taloudelle ja työllisyydelle, mutta se on myös tehokas keino huolehtia huoltovarmuudesta ja energiaomavaraisuudesta. Suomen metsäpolitiikan tavoitteet määritellään kansallisessa metsästrategiassa, Reijonen korosti.
– On pidettävä huoli, että metsäsektori pysyy kansallisessa päätäntävallassa. Suomen päästövähennystavoitteet ovat ylimitoitettuja ja jo nykyisellään vaikeita saavuttaa.
Puuston kasvu kiihtyy
Suomen teollisuus on jo viestittänyt, että liialliset ilmastotavoitteet voivat vaikeuttaa metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä Suomessa. Perussuomalaiset korostaa, että Suomen linjan tulisi olla kaikessa teollisuuden toimintaedellytyksiä varmistava.
– Suomalainen tehtaanpiippu on ilmastoteko. Tätä istuva hallitus ei ole huomioinut päätöksenteossaan, kuten edellä on todettu. Ei edes, vaikka puuston vuotuinen kasvu on lisääntynyt Suomessa aina vuodesta 1990 lähtien, Reijonen huomautti.
– Lisäksi on outoa, että ojittamattomien soiden sitomaa hiilidioksidia ei huomioida LULUCF-asetuksen mukaisessa hiilinielulaskelmassa, ja se tulisikin sisällyttää mukaan siihen.
– Perussuomalaisten eduskuntaryhmä vaatii, että jatkossa kansallisesta edusta tulee huolehtia huomattavasti tiukemmin, Reijonen vaati.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ilmastosuunnitelma hiilineutraalisuustavoite 2035 hiilinegatiivisuus Ukrainan sota maatalouden alasajo metsäpolitiikka maankäyttö kansantalous metsäsektori päästövähennykset ryhmäpuheenvuoro Liikkumisen hinta Lulucf Minna Reijonen Asumisen hinta Hallitusohjelma Turve ilmastopolitiikka Energiapolitiikka Huoltovarmuus Maatalous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomen tulee vastustaa EU:n ennallistamisasetusta – ”Osaamme itse hoitaa metsämme”

Hallitus sekoilee EU:n maa- ja metsätalouden ennallistamisvaatimusten kanssa – vievätkö punavihreät keskustaa jälleen?

EU:n maa- ja metsätalouteen liittyvien asetusten yhteisvaikutus selvitettävä

Tilat joutuvat koville tukimaksuaikataulujen muuttuessa

Uusi-Seelanti pyrkii ensimmäisten joukossa ilmastoneutraaliksi – karjatilat lahtipölkylle

Huhtasaari pettyi EU:n kolmikantaneuvottelujen lopputulokseen: Suomelle kallista vihreyttä

Oppositiolta välikysymys maatalouden kriisistä: Hallitus on laiminlyönyt huoltovarmuuden, ruuan hinta valtavassa kasvussa

Hallitus keskittyy ideologiseen puuhasteluun ja keskinäiseen riitelyyn – Meri: Hallituksen toimintakyky ja asioiden priorisointikyky ovat täysin hukassa

PS kyselytunnilla: Ruoantuotantoa rusikoidaan monesta suunnasta – tätä menoa kukaan ei ole tuottamassa suomalaista ruokaa
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.