Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Nieminen vaatii ikääntyville oikeutta kuntoutukseen ja hyvään elämään: ”Kun toimintakyky säilyy, tarve raskaammille palveluille vähenee”

Toimeentulotuen ongelmat usein kärjistyvät monilapsisissa maahanmuuttajaperheissä

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä

Ruotsidemokraattien nuorisojärjestö: Islamille ei ole sijaa maassamme

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”   

Kansanedustaja lyttää komission ja Henna Virkkusen jättisakot X-alustalle

Kolumni: Itsenäisyysjuhlista on selvitty – ja selvitään tulevaisuudessakin

PS-tunnelmia Linnan juhlista

Sisäministeri Mari Rantanen: Suomi on meidän maamme – ja tätä maata me haluamme puolustaa

Strandman: Itsenäisyys rakentuu vahvasta ja yhtenäisestä kansasta

Suomalaisten veronmaksajien ei tarvitse jatkossa enää rahoittaa kiinalaisten opiskelijoiden toisen asteen opintoja – keskusta närkästyi

Vihreistä kovaa kritiikkiä Ylelle – Vigelius: ”Nytkö Ylen politisoiminen sopiikin oppositiolle?”

Hamasia ylistänyt palestiinalaismies menettää Saksan kansalaisuuden rikottuaan uskollisuusvalansa

Maahanmuuttovirasto toteuttaa operaation somalien asuttamilla alueilla – Trump haluaa valheellisilla perusteilla maahan tulleet ulos

Suomessa saa yhä sosiaaliturvaa pelkän asumisen perusteella – malli alkaa olla jo aikansa elänyt

Antikainen: Savo-Karjalan demarikansanedustajat paljastivat todellisen linjansa – äänestivät sudenmetsästystä vastaan

Jean Monnet

The Economist-lehden numerossa 30.10 – 5.11 <a href="https://www.economist.com/europe/2021/10/30/nuclear-energy-united-europe-now-it-is-dividing-the-club">Charlemagne-kolumnissa</a> ”Going nuclear” todetaan terävästi ydinvoiman käytön hajottavan Euroopan unionia nykyisin. VTT Heikki Koskenkylä referoi kolumnia. 

Euroopan yhdistymisen tunnetuimpia edistäjiä oli ranskalainen Jean Monnet, joka käytti 1950-luvulla sanontaa ”The peaceful atom” eli rauhanomainen atomi. Monnet katsoi, että ydinenergian rauhanomaisesta käytöstä tulisi ”yhdistyneen Euroopan keihäänkärki”. Euroopan yhdistyminen olikin alun perin 1950-luvulla ja pitkään sen jälkeen pääosin ydinenergian kehittämishanke. Vuonna 1957 perustettiin European Economic Community eli EEC, joka oli EU:n edelläkävijä. Samaan aikaan perustettiin tunnettu organisaatio Euratom, jonka tehtävänä oli edistää ja valvoa ydinenergian käyttöä Euroopassa. Sisämarkkinoista ei silloin juuri puhuttu, mutta ydinenergian kehittäminen olikin keskeinen hanke.
<blockquote>EU:n 27 jäsenmaasta vain 13 tuottaa ydinvoimalla sähköä. Jotkut kieltävät sen käytön kokonaan.</blockquote>
Ydinenergian käytön tilanne on tänä päivänä tyystin päinvastainen. Nyt sen käyttö energian tuotantoon päinvastoin hajottaa Euroopan unionia vakavasti. Euratomin roolista on tullut kymmenessä vuodessa kiistelyn kohde. Monet maat vastustavat Euratomin roolia. Aiemmin lähes kaikki EEC:n jäsenmaat käyttivät ydinvoimaloita sähkön tuotantoon. Nyt EU:n 27 jäsenmaasta vain 13 tuottaa ydinvoimalla sähköä. Jotkut kieltävät sen käytön kokonaan. EU:n jäsenmaat ovat ajautuneet ydinvoiman suhteen vastakkaisiin leireihin. Erityisen hankalaa on se, että kaksi EU:n politiikkaa dominoivaa maata Ranska ja Saksa ovat vastakkaisissa ryhmissä. Ranska tuottaa 70 prosenttia sähköstään ydinvoimalla. Saksa lopettaa ydinvoiman käytön vuonna 2022. Useat maat ovat pysäyttäneet ydinvoimaloiden rakennussuunnitelmat. Myös Suomessa ydinvoiman lisärakentaminen kangertelee.
EU:n parlamentti ja komissio ovat kovan paikan edessä, koska niiden pitäisi päättää eri energiamuotojen taksonomiasta vielä loppusyksyn aikana. Taksonomiassa luokitellaan eri energiamuodot kestäviin ja ei- kestäviin eli vihreisiin ja ei-vihreisiin. Komissio on ehdottanut ydinvoimaa ei-kestäväksi energiamuodoksi erityisesti Saksan vaatimuksesta. Usea muukin jäsenmaa tukee Saksan linjaa. Tällöin ydinvoiman rakentamisen rahoituskustannukset nousisivat huomattavasti ja samoin mahdollisesti myös verotus nousisi.
<blockquote>Vihreät ovat ehdottaneet, että myös bioenergiaa ja vesivoimaa ei luokiteltaisi kestäväksi energialähteeksi.</blockquote>
Vihreät ovat ehdottaneet, että myös bioenergiaa ja vesivoimaa ei luokiteltaisi kestäväksi energialähteeksi. Suomessa ydinvoimalla, vesivoimalla ja bioenergialla on keskeinen merkitys sähkön ja lämmön sekä polttoaineiden tuotannossa.
Vihreät puolueet ajavat tuuli- ja aurinkovoiman voimakasta lisäystä. Tällöin sähkön saanti on suuresti riippuvaista sääoloista. Tämä on saatu karvaasti kokea viime aikoina. Nämä energialähteet vaativat tuekseen runsaasti säätövoimaa, jota parhaiten saadaan ydinvoimasta ja myös maakaasusta. Saksa tarvitsee välttämättä NordStream 2 maakaasuputken käyttöön ja muutenkin maakaasun tuontia lisää, kun ydinvoimasta luovutaan jo ensi vuonna ja kivihiilestä ehkä jo 2030 Olaf Scholzin alustavan hallitusohjelman mukaan.
Saksan energiapolitiikkaa eli ns. Energiewende on vakavassa kriisissä. Sähkön ja maakaasun hinnat ovat nousseet moninkertaiseksi tänä vuonna. Sähkön hinta saattaa nousta edelleen, jos tuleva talvi on kylmä ja luminen. Ilman merkittävää maakaasun käytön lisäystä Saksa ei selviä. Saksa joutuukin turvautumaan entistä enemmän sähkön tuontiin Norjasta ja muualtakin sekä maakaasun tuontiin Venäjältä.
Pitkällä ajalla jotkut uskovat, että vety pelastaa tilanteen. Vedyn tuottaminen vedestä vaatii runsaasti ”hiilivapaasti” tuotettua sähköä. Vedyn avulla tuotetun energian hinta nousisi korkealle. Vety tullee kilpailukykyiseksi vasta kun sitä voidaan valmistaa halvasti tuotetulla sähköllä. Tämä voi viedä vielä vuosikymmeniä.
Näillä näkymin EU-maiden siirtyminen päästöneutraaliin tilanteeseen vie odotettua kauemmin ja voi tulla hyvin kalliiksi. Saksassa Olaf Scholzin vetämissä hallitusneuvotteluissa on alustavasti sovittu, että kivihiilestä luovuttaisiin jo vuonna 2030 eikä 2037 kuten aiemmin oli päätetty. Saksassa sähkön hinta on jo nyt Euroopan kalleinta. Kansalaisten tuki nopealle hiilineutraaliin tilaan siirtymiselle voi vähentyä, kun sähkön hinta nousee pilviin ja hinta alkaisi vaihdella voimakkaasti sääoloista riippuen.

Aikaisemmin ydinenergia yhdisti Eurooppaa, tänään se hajottaa – erityisen hankalaa on se, että Ranska ja Saksa ovat vastakkaisissa ryhmissä

Amerikkalainen taloushistorioitsija on sitä mieltä, että Britannian EU-ero tarkoittaa erään aikakauden loppua. Globalistinen kehitys kohti yhtä maailmanvaltiota on saavuttanut huippunsa. Nyt suunta kääntyy takaisin kohti vallan hajauttamista ja yhä useammat jäsenmaat tulevat eroamaan EU:sta. 
Konservatiivinen taloushistorioitsija Gary North <a href="https://www.garynorth.com/public/20481.cfm">ennustaa</a>, että Britannian ero EU:sta tulee jäämään historiaan yhtenä tämän vuosisadan merkittävimmistä tapahtumista. Hänen mukaansa brexit symboloi sitä, että globalismin huippuhetket on nähty.
&#8211; Globalismin nousua kesti 101 vuotta, North kirjoittaa. Sen nousu alkoi vuonna 1919 ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa.
Versaillesin rauhansopimuksessa nähtiin ensimmäiset pyrkimykset siihen, mitä myöhemmin alettaisiin kutsua nimellä uusi maailmanjärjestys (New World Order). Silloin syntyi Yhdistyneiden kansakuntien edeltäjä Kansainliitto, jonka YK korvasi toisen maailmansodan jälkeen.
YK oli Northin mukaan kuitenkin enemmänkin globalismin symboli kuin aito maailmanhallitus, koska siltä puuttui verotusoikeus, oma keskuspankki ja omat asevoimat. Neuvostoliiton kaaduttua vuonna 1991 EU jäi ainoaksi valtioiden yläpuolella olevaksi, toimivaksi hallintokoneistoksi maailmassa. Mutta nyt brexitin myötä EU:n alasajo on alkanut.
Monnet pystytti, Farage hajotti
Historioitsijat kertovat usein tapahtumista tiettyjen merkkihenkilöiden kautta. Gary Northille globalismin historia kiteytyy kahteen mieheen: Jean Monnet ja Nigel Farage. EU:n isänä pidetty Jean Monnet oli mukana jo Versaillesin rauhanneuvotteluissa ja Kansainliiton perustamisessa. Hän piti esillä ajatusta yhteisestä maailmanhallituksesta.
Toisen maailmansodan jälkeen Monnet oli keskeisessä asemassa, kun Euroopassa poistettiin kaupan esteitä mutta samalla lisättiin kansalliset rajat ylittävää yhteistyötä ja säätelyä. Tämä kehityskulku johti Euroopan hiili- ja teräsyhteisön kautta Euroopan unionin perustamissopimuksen allekirjoittamiseen vuonna 1992 Maastrichtissa.
Vuonna 1979 kuollut Monnet ei itse enää ehtinyt nähdä EU:n syntyä, mutta hänen nimensä elää yhä Euroopan komission hallintorakennusten nimissä ja monien yliopistojen laitoksissa. Monissa <a href="https://www.oph.fi/fi/ohjelmat/jean-monnet-toiminnot">suomalaisissakin yliopistoissa</a> on Jean Monnet -osaamiskeskus tai -professuuri.
&#8211; Globalistit haluavat pitää hänen perintönsä elossa, North kirjoittaa. He haluavat kouluttaa globalistien seuraavan sukupolven laajentamaan hänen saavutuksiaan.
Faragen puhetaidot repivät EU:n hajalle
Jean Monnet toimi enimmäkseen huomaamattomana taustavaikuttajana poliittisen päätöksenteon kabineteissa, kun taas Nigel Farage on aina ollut äänekkäästi ja näkyvästi etulinjassa. Farage antoi äänen miljoonille heikompiosaisille briteille. North kuvailee, että Monnet&#8217;n roolin olisi voinut vetää joku toinenkin, mutta Farage oli omassa roolissaan korvaamaton.
Faragen tärkeimmät työkalut ovat hänen ainutlaatuiset puhujanlahjansa ja kyky puhua spontaanisti. Winston Churchill vietti tuntikausia valmistellen puheitaan ja harjoitellen niitä etukäteen. Farage sen sijaan kykenee pitämään vaikuttavan puheen lähes kylmiltään. Faragen provosoiva puhetyyli pohjautuu brittiparlamentin retoriseen perinteeseen, mutta sopii erinomaisesti myös YouTuben aikakauteen. Faragen europarlamentissa pitämä jäähyväispuhe on malliesimerkki hänen tyylistään. Puhe löytyy <a href="https://www.suomenuutiset.fi/brexit-farage-tykittaa-sydamensa-kyllyydesta-katso-hirmuiset-katsojaluvut-kerannyt-riemukas-puhe-suomenkielisin-tekstein/">tästä linkistä</a> suomeksi tekstitettynä.
Pörssistä politiikkaan
Nigel Faragen tausta on poliitikolle poikkeuksellinen, sillä hän on varsinaiselta ammatiltaan pörssimeklari. North pitää pörssivälittäjän työtä loistavana koulutuksena politiikan mittelöihin, sillä pörssikeinottelulla elantonsa tienaavalla on oltava valtavasti itseluottamusta, riskinottokykyä ja kykyä selviytyä vastoinkäymisistä lannistumatta.
Faragen poliittisen uran varsinainen alku koitti vuonna 1992, kun Britannia liittyi Euroopan unioniin konservatiivien John Mayorin pääministerikaudella. Farage erosi konservatiivipuolueesta protestiksi ja lähti mukaan perustamaan Britannian itsenäisyyspuoluetta (UKIP) vuonna 1993. Alussa vaalimenestystä ei tullut, mutta vuonna 1999 Farage pääsi europarlamenttiin. Sen jälkeen hänet valittiin uudelleen kaikissa eurovaaleissa. UKIP-puolueen puheenjohtajaksi Farage nousi vuonna 2006.
&#8211; Ilman Faragea Britanniassa ei olisi ikinä tullut EU-kansanäänestystä, North kirjoittaa. Kansanäänestys saatiin vain siksi, että Farage oli jaksanut taistella politiikan juoksuhaudoissa jo neljännesvuosisadan ajan.
YouTube teki Nigel Faragesta ylivoimaisesti tärkeimmän brittimepin, North kirjoittaa. Jos Faragea ei olisi ollut, pääministeri David Cameron ei olisi ikinä erehtynyt lupaamaan, että hän järjestää EU-kansanäänestyksen, jos hänet valitaan uudelleen. Cameron teki lupauksensa vain siksi, että hän oli aivan varma, että brittien enemmistö ei äänestäisi eroamisen puolesta. Northin mielestä David Cameron on tyypillinen nykyisen brittieliitin edustaja, eli vannoutunut globalisti, kuten länsimaiden eliitti ylipäätään.
Kansan tahto oli eliitille sokki
Britannian EU-kansanäänestyksen tulos tuli eliitille sokkina: 52 prosenttia äänestäneistä oli EU-eron kannalla. Donald Trumpin valinta vuonna 2016 oli samanlainen isku vasten USA:n eliitin kasvoja. Pääministeri Cameron erosi EU-kansanäänestyksen tuloksen kuultuaan ja hänen tilalleen tuli Theresa May, joka ei ollut eron kannalla. May teki parhaansa välttääkseen selkeän EU-eron toteutumisen.
Farage erosi UKIP-puolueen johdosta heti kansanäänestyksen jälkeen <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2016-07-04/farage-resigns-as-ukip-leader-adding-to-brexit-political-turmoil">sanoen</a>, että ei ole koskaan halunnut poliittista uraa.
&#8211; Sanoin kansanäänestyskampanjan aikana, että haluan maani takaisin. Nyt sanon, että haluan oman elämäni takaisin, Farage kertoi kannattajilleen.
Kolmisen vuotta myöhemmin Farage kuitenkin kyllästyi Mayn vitkutteluun ja perusti tammikuussa 2019 aivan uuden puolueen, jolla oli vain yksi teema: EU-eron toteuttaminen. Brexit-puolue sai toukokuun 2019 eurovaaleissa 29 paikkaa, eli ylivoimaisesti enemmän kuin mikään muu puolue. Kansan viesti oli selvä. Vaalien jälkeen Theresa May erosi ja hänen tilalleen pääministeriksi nousi Boris Johnson, joka runnoi brexitin lopullisesti läpi. Britannian EU-eron lopulliset ehdot neuvotellaan tämän vuoden loppuun mennessä, mutta siirtymäajasta huolimatta Britannian lähtö EU:sta on nyt varma.
Globalismin huippu on ohi
North kirjoittaa, että tutkijat ennustivat jo vuosituhannen vaihteessa, että maailman poliittinen kehitys alkaa pian kulkea poispäin sellaisesta vallan keskittämisestä, jota muun muassa EU edustaa.
&#8211; Britannian onnistunut EU-ero ei ole vain symbolinen asia, vaan se tarkoittaa rikkaan valtion juridisen itsemääräämisoikeuden konkreettista palauttamista.
&#8211; Jean Monnet&#8217;n rakentama sumppu on rikki ja britit uiskentelevat vapauteen. Tästä tulee voitonmerkki EU-eroa ajaville puolueille kaikissa jäsenmaissa. Yhä useampi maa tulee eroamaan. Ja se on yhden miehen ansiota.
&#8211; Tätä ei olisi ikinä tapahtunut ilman Faragea. Ja tätä ei olisi ikinä tapahtunut ilman YouTubea, North kirjoittaa.

Globalismin huippu on jo nähty – Farage päihitti federalistit

Jean Monnet

Aikaisemmin ydinenergia yhdisti Eurooppaa, tänään se hajottaa – erityisen hankalaa on se, että Ranska ja Saksa ovat vastakkaisissa ryhmissä

Globalismin huippu on jo nähty – Farage päihitti federalistit

Uusimmat

Nieminen vaatii ikääntyville oikeutta kuntoutukseen ja hyvään elämään: ”Kun toimintakyky säilyy, tarve raskaammille palveluille vähenee”

Toimeentulotuen ongelmat usein kärjistyvät monilapsisissa maahanmuuttajaperheissä

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä

Ruotsidemokraattien nuorisojärjestö: Islamille ei ole sijaa maassamme

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”

Kansanedustaja lyttää komission ja Henna Virkkusen jättisakot X-alustalle

Kolumni: Itsenäisyysjuhlista on selvitty – ja selvitään tulevaisuudessakin

PS-tunnelmia Linnan juhlista

Sisäministeri Mari Rantanen: Suomi on meidän maamme – ja tätä maata me haluamme puolustaa

Strandman: Itsenäisyys rakentuu vahvasta ja yhtenäisestä kansasta

Viikon suosituimmat

Suomalaisten veronmaksajien ei tarvitse jatkossa enää rahoittaa kiinalaisten opiskelijoiden toisen asteen opintoja – keskusta närkästyi

Vihreistä kovaa kritiikkiä Ylelle – Vigelius: ”Nytkö Ylen politisoiminen sopiikin oppositiolle?”

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”

Hamasia ylistänyt palestiinalaismies menettää Saksan kansalaisuuden rikottuaan uskollisuusvalansa

Maahanmuuttovirasto toteuttaa operaation somalien asuttamilla alueilla – Trump haluaa valheellisilla perusteilla maahan tulleet ulos

Suomessa saa yhä sosiaaliturvaa pelkän asumisen perusteella – malli alkaa olla jo aikansa elänyt

Antikainen: Savo-Karjalan demarikansanedustajat paljastivat todellisen linjansa – äänestivät sudenmetsästystä vastaan

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä

Sisäministeri Mari Rantanen: Suomi on meidän maamme – ja tätä maata me haluamme puolustaa

PS-tunnelmia Linnan juhlista

Toimitus suosittelee

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Tutkimus: Oikeistolaiset osoittavat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan – epäsymmetriaa selittävät ankarat moraaliset tulkinnat

Vasemmistopuolueet pyrkivät edistämään maahanmuuttoa, koska ne hyötyvät siitä: Tutkimustieto kertoo, että maahanmuutto tuo vasemmistolle lisää äänestäjiä

Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025