Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Keskustan maahanmuuttopolitiikka hämärtyy: Vielä viime vuonna kepu vaati 40 000 uutta maahanmuuttajaa Suomeen vuosittain, nyt numeroita peitellään

Nieminen: Kela-lain uudistus suojaa henkilöstön ja turvaa työrauhan

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Kolumni: Vaihtoehtobudjetit – demokratian pakollinen teatteri vai politiikan totuuden hetki?

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Saksan vasemmistopuolue vaatii äänioikeutta myös pakolaisille

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Tuulivoima jakaa saksalaisia ja sen riskejä vähätellään

Kolumni: Mikä hävettää, demarit?

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Vihreiden kunta- ja aluevaaliehdokas maahanmuuttotutkimuksen takana – Lehtinen ja valtiovarainministeriön finanssineuvos lyttäävät tutkimuksen

Antikainen: Marinin hallitus toi ISIS-äidit Suomeen – perussuomalaiset laittaa heidät vastuuseen

Bensan hinta laskee taas – eduskunta hyväksyi polttoaineiden verotuksen keventämisen

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Purra: On syytä varautua siihen, että Suomi joutuu liiallisen alijäämän menettelyyn heti alkuvuodesta

Karvi

Vanhempi polvi on jo pitkään epäillyt, että suomalaisessa koulussa saa hyviä arvosanoja helpommin kuin aiemmin. Nyt ei enää tarvitse olla pelkän luulon varassa. Asiasta on myös tuoretta tutkittua tietoa, josta käy ilmi, että arvosanainflaatio on täyttä totta.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) tutkimusten mukaan peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten osaamisen taso matematiikassa on laskenut vuodesta 2000 lähtien jatkuvasti, mutta samaan aikaan arvosanan 10 saaneiden oppilaiden määrä on kolminkertaistunut.
Vitosen saaneiden oppilaiden määrä sen sijaan on pudonnut kolmasosaan vuosituhannen vaihteeseen verrattuna.
&#8211; Jos arvosana kertoisi osaamisesta, osaamisen laskun tulisi näkyä myös arvosanoissa. Arvosanoissa on kuitenkin tapahtunut muutos, jossa keskiarvosana on noussut 7,4:stä 7,8:aan, kertoo johtava arviointiasiantuntija Juha Metsämuuronen KARVIsta. Asiaa käsiteltiin KARVIn webinaarissa hiukan ennen joulua.
Tilanne ei ole kenenkään etu
Joulukuun alussa julkaistiin myös Suomea paljon puhuttaneet kansainvälisen PISA-tutkimuksen tulokset, jotka paljastivat suomalaisten osaamisen suorastaan romahtaneen sekä edelliseen PISA-mittaukseen että muihin OECD-maihin verrattuna.
Kansalliset koulutuksen arvioinnin raportit jäävät usein PISA-uutisoinnin varjoon. KARVI arvioi nimenomaan Suomessa noudatettavan opetussuunnitelman toteutumista ja tuloksia. PISA-testit on laadittu yleisluontoisemmiksi siten, että ne eivät suoranaisesti liity minkään tietyn maan opetussuunnitelmiin.
PISA-tulokset ja KARVIn tutkimukset näyttävät kuitenkin samaan suuntaan: osaaminen heikkenee, varsinkin matematiikan ja lukutaidon kaltaisissa ydintaidoissa.
Metsämuuronen kertoo, ettei syitä havaitulle arvosanainflaatiolle ole varsinaisesti tutkittu.
&#8211; Kyllä tästä toivoisi laajempaa keskustelua ja selvitystä. Tämä tilanne ei ole kenenkään etu, hän pohtii.
Suomalainen &#8221;glädjebetyg&#8221;
Useiden opettajien arkihavaintojen ja myös KARVIn tulosten valossa näyttää ilmeiseltä, että suomalaisen peruskoulun päättötodistukset ovat liukumassa niin sanottuun &#8221;glädjebetyg&#8221;-kategoriaan &#8211; elleivät ole siellä jo.
&#8221;Glädjebetyg&#8221;-käsite tulee Ruotsista, jonka peruskoulu on kamppaillut samantapaisissa ongelmissa kuin Suomen koululaitos. Heikkoja arvosanoja ei uskalleta tai haluta antaa eikä luokalle jättää. Taustalla lienee ajatus &#8221;kaikkien mukana pitämisestä&#8221; tai siitä, että tasa-arvo edistyy, kun kaikille annetaan kiitettävä numero.
Metsämuuronen muistuttaa, että Ruotsissa arvosanainflaatiosta keskusteltiin kiivaasti 2010-luvulla. Syyn arveltiin löytyvän sikäläisistä yksityiskouluista, joilla ehkä oli tarve miellyttää oppilaittensa vanhempia &#8221;ilotodistuksilla&#8221;. Sama selitys ei sovi Suomeen, koska täällä ei yksityiskouluja ole samassa mielessä kuin Ruotsissa.
Ketä tällä petetään?
Väistämättä herää kysymys, ketä arvosanainflaatiolla petetään &#8211; nuoria itseään vai heidän vanhempiaan? Vai toisen asteen oppilaitoksia, joiden sisäänpääsykeskiarvot nousevat yhdeksän ja kymmenen välille, ja samaan aikaan ensimmäinen lukukausi joudutaan aloittamaan peruskoulun kertauskursseilla?
Arvosanainflaatiolla saattaa olla koko yhteiskuntaa koskevia, kauaskantoisia seurauksia. Lukioiden, ammattikoulujen ja yliopistojen opettajat tietävät kokemuksesta, että vaatimustason lasku siirtyy aina ylemmälle asteelle. Se rapauttaa vähitellen kokonaisten tutkintojen arvoa ja luotettavuutta, mikä taas romuttaa asiantuntijuuden merkitystä ylipäätään.
Opetushallitus on vuodesta 2021 lähtien yrittänyt selventää arvosanojen kriteereitä, mutta useat koulutustutkijat ovat sangen skeptisiä myös uusien kriteerien suhteen.
Yksi keino arvosanainflaation hillitsemiseksi ja arvosanojen vertailukelpoisuuden lisäämiseksi voisi olla valtakunnallinen, kaikille yhteinen päättökoe, jota esimerkiksi tutkija Jari Salminen on usein ehdottanut. Suomalaiset koulutuspoliitikot ja opetusviranomaiset ovat kuitenkin suhtautuneet sangen nihkeästi ajatukseen päättökokeista.
&nbsp;

Peruskoulun arvosanainflaatio syö koko koululaitoksen uskottavuutta

Kansallisen koulutuksen arviointikeskus totesi tuoreessa tutkimuksessaan sen, mistä perussuomalaiset ovat puhuneet pitkään. Maahanmuuttajataustaisilla oppilailla saattaa olla vaikeuksia koulussa ja erot oppilaiden välillä voivat olla isoja. Ruotsin tiellä mennään kaasu pohjassa kohti mahdollisia yhteiskunnallisia ongelmia.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvi julkaisi tiistaina <a href="https://karvi.fi/publication/matematiikan-ja-aidinkielen-taidot-alkuopetuksen-aikana-perusopetuksen-oppimistulosten-pitkittaisarviointi-2018-2020/">dokumentin</a> Matematiikan ja äidinkielen taidot alkuopetuksen aikana &#8211; Perusopetuksen oppimistulosten pitkittäisarviointi 2018–2020. Tutkimuksessa selvitettiin vuoden 2020 syksyllä kolmosluokan aloittaneiden oppilaiden osaamista matematiikassa, äidinkielessä ja kirjallisuudessa.
Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien lasten erot oppimistuloksissa verrattuna kyseisiä kieliä toisena kielenä opiskeleviin S2-oppilaisiin olivat osin todella isot. Kolmosluokilla oli satoja oppilaita, jotka eivät osanneet kunnolla lukea.
Osa jää jälkeen &#8211; kaikki kärsivät
Suomea tai ruotsia toisena kielenä opiskelevat koululaiset ovat paljolti keskittyneet etelän suurten kaupunkien ja kasvukeskusten kouluihin. Lähes 40 prosentissa kouluista ei ollut rehtoreiden mukaan ollenkaan S2-oppilaita. Reilussa kymmenesosassa kouluista S2-oppilaiden osuus oli vähintään 10 prosenttia mutta alle 25 prosenttia. Muutamassa koulussa yli puolet oppilaista opiskeli suomea tai ruotsia toisena kielenä.
&#8211; Kansallisen koulutuksen arviointikeskus totesi tuoreessa tutkimuksessaan sen, mistä perussuomalaiset ovat yrittäneet varoittaa pitkään. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat jäävät muista jälkeen, koulujen ja oppilaiden väliset erot kasvavat ja kaikki oppilaat kärsivät, <a href="https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-kyselytunnilla-oppimistulokset-entista-heikompia-maahanmuuton-vaikutukset-dramaattisia/">sanoi</a> perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto eduskunnan kyselytunnilla torstaina.
Tosiasioiden tunnustaminen hankalaa
Riippuen lausujan maailmankatsomuksesta, arvioinnin tuloksia ja vaadittavia toimenpiteitä on tulkittu hyvinkin eri tavoin. Tosiasioiden tunnustaminen on edelleen erityisen vaikeaa silloin, kun kyse on hallitsemattoman maahanmuuton seurauksista.
&#8211; Koulujen, asuinalueiden ja koko yhteiskunnan eriytyminen huonon maahanmuuton seurauksena ei ole uusi ilmiö, vaikka kaikki teeskentelevät yllättynyttä aina, kun asiaa koskevia raportteja poikkeuksellisesti pääsee julkisuuteen, totesi puolestaan perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho.
&#8211; Ongelmaa pyritään lakaisemaan maton alle, koska sen ratkaisemiseen ei ole muita vaikuttavia keinoja kuin haitallisen maahanmuuton vaikeuttaminen ja vähentäminen – ja se taas ei maahanmuuttohurmoksessa eläville puolueille käy. Mieluummin uhrataan koulut ja niiden oppilaat.
Ruotsin tiellä ollaan
&#8211; Tämä on hälyttävä trendi, että erot koulujen ja hyvien ja huonojen oppilaiden välillä kasvavat. Olemme vauhdilla menossa takaisin kohti luokkayhteiskuntaa, <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009333148.html">varoittaa</a> psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen Ilta-Sanomissa.
&#8211; Meillä on OECD-maiden suurin ero oppimistuloksissa kantaväestön ja maahanmuuttaja­taustaisten välillä. Nämä tulokset ovat jonkun ajan päästä nähtävinä yhteiskunnallisina ongelmina, Keltikangas-Järvinen pelkää.
Karvin tutkimuksessa oppilaan lukuharrastus näkyi parempina oppimistuloksina niin äidinkielessä kuin matematiikassakin. Keltikangas-Järvisen mukaan lukutaidon rapistuminen osalla oppilaista on huolestuttava ja jopa vaarallinen ilmiö.
Kun ihminen ei pysty kriittisesti arvioimaan lukemaansa tai kuulemaansa, hän on altis vaikuttamiselle ja häntä voidaan ohjailla.

Erot pienten koululaisten oppimistuloksissa hälyttäviä – huonoa maahanmuuttoa hyssytellään

Karvi

Peruskoulun arvosanainflaatio syö koko koululaitoksen uskottavuutta

Erot pienten koululaisten oppimistuloksissa hälyttäviä – huonoa maahanmuuttoa hyssytellään

Uusimmat

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Keskustan maahanmuuttopolitiikka hämärtyy: Vielä viime vuonna kepu vaati 40 000 uutta maahanmuuttajaa Suomeen vuosittain, nyt numeroita peitellään

Nieminen: Kela-lain uudistus suojaa henkilöstön ja turvaa työrauhan

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Kolumni: Vaihtoehtobudjetit – demokratian pakollinen teatteri vai politiikan totuuden hetki?

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Saksan vasemmistopuolue vaatii äänioikeutta myös pakolaisille

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Tuulivoima jakaa saksalaisia ja sen riskejä vähätellään

Viikon suosituimmat

Kolumni: Mikä hävettää, demarit?

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Vihreiden kunta- ja aluevaaliehdokas maahanmuuttotutkimuksen takana – Lehtinen ja valtiovarainministeriön finanssineuvos lyttäävät tutkimuksen

Antikainen: Marinin hallitus toi ISIS-äidit Suomeen – perussuomalaiset laittaa heidät vastuuseen

Bensan hinta laskee taas – eduskunta hyväksyi polttoaineiden verotuksen keventämisen

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Purra: On syytä varautua siihen, että Suomi joutuu liiallisen alijäämän menettelyyn heti alkuvuodesta

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Toimitus suosittelee

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Tutkimus: Oikeistolaiset osoittavat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan – epäsymmetriaa selittävät ankarat moraaliset tulkinnat

Vasemmistopuolueet pyrkivät edistämään maahanmuuttoa, koska ne hyötyvät siitä: Tutkimustieto kertoo, että maahanmuutto tuo vasemmistolle lisää äänestäjiä

Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025