Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Strandman: Ilman omaishoitajia sosiaali- ja terveysala kaatuisi

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Garedew: Algoritmit vievät lapsilta lapsuuden – alle 15-vuotiaiden somekielto etenee

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Tuulivoimalat halutaan kauemmaksi asutuksesta – hallitukselta linjaus tuulivoiman vähimmäisetäisyyksistä

Taksilakiuudistus etenee – Taksiliitto kiittää hallitusta luottamusta vahvistavasta ratkaisusta

Trump haluaa lopettaa maahanmuuton kolmansista maista – Rostila: USA näyttää nyt johtajuutta, Suomen ja Euroopan on herättävä

Turvalliset taksit takaisin Suomeen – taksialan korjaussarja etenee keväällä

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

kielivaatimukset

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittää tänään eduskunnassa jättämässään toimenpidealoitteessa, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin peruakseen tuoreen päätöksensä ruotsin kielen opetuksen lisäämisestä yhdellä vuosiviikkotunnilla perusopetuksessa.

Tämän lisäksi eduskuntaryhmä vaatii, että kieltenopiskelun valinnanvapautta lisätään muuttamalla ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi perusopetuksessa ja ryhtyy myös toimenpiteisiin, jotta lukioissa, ammattikouluissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa luovutaan ruotsin kieltä koskevista osaamisen vaatimuksista.
Enemmistö suomenkielisestä väestöstä asuu paikkakunnilla, joissa kahdensadan asukkaan joukossa on vain noin yksi ruotsinkielinen asukas. Suomalaiset puhuvat keskenään suomea, eikä ruotsia käytetä yleensä kanssakäymisen välineenä suomalaisten kesken. Suomessa oli vuonna 2021 ruot­sinkielisiä henkilöitä 5,7 prosenttia väestöstä.
&#8211; On täysin kohtuutonta vaatia ja velvoittaa jokaista suomalaista opiskelemaan ruotsin kieltä pienen vähemmistöryhmän vuoksi. Suomi on ainoa Euroopan maa, jossa opiskelijat joutuvat opiskelemaan toista, pienen vähemmistöryhmän kieltä pakolla, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio huomauttaa.
Pakkoruotsin lisääminen ei lisää ruotsinkielen taitoa
Peruskoulun ruotsin tarvetta perustellaan sillä, että ruotsia tarvitaan peruskoulun jälkeisissä jatko-opinnoissa.
&#8211; Ruotsia ei kuitenkaan tarvita itse opintoihin, vaan kaikkiin suomenkielisiin korkeakoulututkintoihin sisällytetyn niin sanotun virkamiesruotsin suorittamiseen. Korkeakouluissa ruotsin suorittaminen on asetettu valmistumisen ehdoksi. Tämä johtaa joidenkin suomenkielisten opiskelijoiden kohdalla valmistumisaikojen pidentymiseen ja tehottomuuteen jatko-opinnoissa, joskus jopa opintojen keskeytymiseen, kansanedustaja Olli Immonen muistuttaa.
Hallitus on päättänyt tuoreella linjauksellaan lisätä ruotsin opetusta perusopetuksessa. Suomenkielisissä kouluissa ruotsin opetusta ollaan lisäämässä yksi vuosiviikkotunti, mikä tarkoittaa 38 oppitunnin laajuista opetusjaksoa. Ruotsin opetuksen lisäämistä perustellaan aiemman kieliopetusuudistuksen ongelmien ”korjaamisella”.
Ruotsin opetuksen alkua aikaistettiin vuonna 2016 alkamaan aiemman seitsemännen luokan sijasta jo kuudennella luokalla. Uudistuksen tavoitteet paremmasta ruotsin kielen osaamisesta eivät kuitenkaan ole kieltenopettaijien mukaan toteutuneet.
&#8211; Opetuksen varhentaminen ei ole lisännyt oppilaiden motivaatiota ja ruotsin osaamista, päinvastoin kielelliset taidot ovat heikentyneet. Nämä ongelmat tulevat tuskin korjaantumaan sillä, että ruotsin opetusta entisestään lisätään yhdellä vuosiviikkotunnilla, Tavio ja Immonen painottavat.
Motivaatio ei parane pakottamalla
Perussuomalaisten mukaan arvostus ruotsin kieltä kohtaan ei toteudu pakottamalla. Myös vaatimattomat oppimistulokset ruotsin kielessä kertovat suomenkielisten opiskelijoiden motivaation puutteesta ruotsin kielen opiskelua kohtaan.
&#8211; Suomenkielisten opiskelijoiden kielten opiskelu olisi huomattavasti selkeämpää ja helpompaa, mikäli he saisivat itse päättää vieraiden kielten opiskelustaan. Nyt kielten opetuksen ja oppimisen resurssit panostetaan englantiin ja ruotsiin. Tilanne on johtanut suomalaisten kielitaidon yksipuolisuuteen, Tavio sanoo.
Immosen mukaan pakollinen ruotsin kielen opiskelu ei palvele suomalaisen kansantalouden etuja.
&#8211; Pelkkä englanti ja huono ruotsi eivät takaa suomalaisten menestymistä kansainvälisillä markkinoilla. Suomalaisten on kansainvälisessä maailmassa ruotsin kielen sijaan tärkeämpää opiskella sellaisia merkittäviä maailmankieliä kuten saksa, ranska, espanja, italia ja japani.
Kielivaatimukset syrjivät suomenkielisiä
Perussuomalaiset katsovat, että yleiset, koko maata koskevat kielivaatimukset ovat suomenkielisen väestön kannalta epätarkoituksenmukaisia.
&#8211; Vaatimukset eivät useinkaan ole palvelujen järjestämisen tai tehtävien hoidon kannalta välttämättömiä. Vaatimuksia, jotka poikkeavat työtehtävissä tosiasiassa tarvittavasta osaamisesta, voidaan pitää suomenkielisiä syrjivänä, Tavio sanoo.
Kieliolot ovat muuttuneet Suomessa lisääntyneen maahanmuuton seurauksena. Vuonna 2021 Suomessa oli ruot­sinkielisiä henkilöitä 5,7 prosenttia ja vieraskielisten osuus väestöstä oli noin 8,3 prosenttia.
&#8211; Muiden kielivähemmistöjen määrä on saavuttamassa ruotsinkielisten määrän Suomessa. Toiminta ja osallistuminen suomalaisessa yhteiskunnassa edellyttää suomen osaamista. Kotoutumisen keskiöön on nostettava kaikkia maahanmuuttajia koskeva suomen kielen osaaminen, Immonen toteaa.
Kielipolitiikka on epäonnistunut
Tavion mukaan Suomen nykyinen kielipolitiikka on epäonnistunut jo pelkästään siitä syystä, ettei kielilainsäädäntö vastaa kansan todellista tahtoa.
&#8211; Valtion kielipolitiikka ei saa olla enemmistölle kohtuuton. Pakollisesta ruotsin kielen opetuksesta on luovuttava, ja pakottamisen sijaan kielten opiskelussa on suosittava valinnanvapautta, Tavio toteaa.
&#8211; Ruotsin kielen asettaminen pakolliseksi on ollut puhtaasti poliittinen valinta, jota tehtäessä ei ole otettu huomioon aitoja kasvatuksellisia ja koulutuspoliittisia näkökulmia. Suomeen on saatava toimiva kielipolitiikka, joka perustuu kansalaisten enemmistön tahtoon, ei tunteisiin tai epärationaalisiin mielipiteisiin, perussuomalaiset painottavat.
&nbsp;

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittää: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kouluihin

Perussuomalaiset laajentaa keskustelua pakollisesta ruotsin kielestä aiheutuvien haittojen ja epäkohtien korjaamiseksi. Perussuomalaiset muun muassa vaatii pakollisen ruotsin kielen opiskelun poistamista peruskoulussa ja mahdollisuutta suorittaa myöhemmät opinnot ilman ruotsin kielen opintoja tai osaamisen osoittamista.

Tänään julkaistussa <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/ajankohtaista/psn-suomalaisuusohjelma-2022-on-julkaistu/">suomalaisuusohjelmassa</a> perussuomalaiset tarkastelee laajasti suomalaisia kielioloja ja vaatii täsmennystä väitteelle ”Suomi on kaksikielinen maa”. Vaikka suomalaiset voivat olla suomenkielisiä tai ruotsinkielisiä, tosiasia on, että harva suomalainen kuitenkaan tarvitsee ruotsia arkielämässään.
Perustuslain mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Tämä tarkoittaa, että Suomen kansaan kuuluu suomenkielinen osa ja ruotsinkielinen osa – olemme siis äidinkieleltämme suomenkielisiä tai ruotsinkielisiä. Perussuomalaisten mielestä ei kuitenkaan ole oikein, että ruotsi on pakollista kaikilla kouluasteilla ja että ruotsin osaamista vaaditaan yleisesti julkisen sektorin tehtävissä.
Perussuomalaiset katsoo, että Suomen kieli on historian ja nykyhetken kannalta kansan ja kansakunnan olemassaolon perusta, ja että suomen kieli yhdistää suomalaisia ja suomalaisiksi haluavia.
Pakollisesta ruotsin kielestä seuraa monia haittoja. Ruotsin pakollisuus muun muassa häiritsee suomenkielisten kielellistä samastumista ja minäkuvaa, vähättelee suomen merkitystä yhteiskunnan yhteisenä kielenä sekä aiheuttaa koulun kielipainotteisen raskauden ja huonoja oppimistuloksia.
Lisäksi voidaan katsoa pakollisen ruotsin kahlitsevan kielivalintoja ja yksipuolistavan kieliosaamista. Pakkoruotsi myös haittaa monien etenemistä työuralla.
Kouluihin joustavammat kielivalinnat
Perussuomalaisten mukaan ruotsin pakollisuudesta aiheutuvien haittojen ja epäkohtien korjaamiseksi tulisi avata yhteiskunnallinen keskustelu perustuslain takaamista kielellisistä oikeuksista. Samalla tulee jatkossa luopua ruotsin kieltä koskevista osaamisvaatimuksista lukioissa, ammattikouluissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa.
Perussuomalaiset haluaa lisätä kielivalintojen joustavuutta tekemällä ruotsista valinnaisen kielen peruskoulussa. Näin voidaan monipuolistaa kielivalintoja ja kielten osaamista, saada lisää tunteja äidinkielen opetukseen ja edistää myös muuta oppilaiden kiinnostuksesta ja tarpeista lähtevää opetusta. Tarkoituksenmukaista olisi, että jokainen saavuttaisi koulussa vähintään kohtuulliset taidot äidinkielessä ja englannissa.
Suomenkielisiä oppilaita tulee perussuomalaisten mielestä ohjata ottamaan ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi englanti, sillä englannin osaaminen on kansainväliseen kanssakäymiseen kuuluvaa yleissivistystä.
Kielikiintiöt pois korkeakouluista
Jatkossa perussuomalaiset järjestäisi ruotsinkieliset julkiset palvelut ilman yleisiä ruotsin osaamisvaatimuksia. Tämä edellyttää ongelmakohtien selvittämistä. Palveluja ruotsinkielisille tulisi kehittää huolehtien siitä, että ruotsin osaajia on palvelutehtävissä ja asiakasrajapinnassa riittävästi.
Pakkoruotsista luopumisen osana tulee perussuomalaisten mukaan luopua kielitaitolain mukaisesta vaatimuksesta ymmärtää tyydyttävästi ruotsia hyvinvointialueilla, joiden asukkaista selvä enemmistö on suomenkielisiä. Tämä vaatimus on nyt voimassa korkeakoulututkintoa edellyttävissä tehtävissä yksikielisissä suomenkielisissä kunnissa. Tässä yhteydessä muutetaan julkisen sektorin kielitaitovaatimukset tehtäväkohtaisiksi. Jatkossa työtehtävässä tulisi vaatia vain sitä kielitaitoa, mitä tehtävän hoito todellisuudessa edellyttää.
Perussuomalaiset haluaa poistaa ruotsinkielisten kielikiintiöt yliopistoista sekä huolehtia suomenkielisten näkökulman esille pääsystä julkisen vallan harjoittamassa kielipolitiikan valmistelussa ja toteutuksessa. Perussuomalaiset esittää, että hylätään voimassa oleva kansalliskielistrategia kokonaisuudessaan ja korvataan se ohjelmalla, joka huolehtii suomenkielisten ja ruotsinkielisten ihmisten yhteiskunnallisista ja kielellisistä tarpeista.
Ruotsin taitotasossa ei hurraamista pakosta huolimatta
Vaikka perussuomalaiset vaatiikin pakkoruotsista luopumista, perussuomalaiset ei kuitenkaan esitä suomen kieltä vapaaehtoiseksi ruotsinkielisiin kouluihin. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra korostaa, että Suomessa suomen kieli on kaikkia yhdistävä kieli, ja sitä välttämättä tarvitaan.
Samalla on huomattava, että pakollisesta ruotsin kielen opiskelusta huolimatta ruotsin kielen osaaminen suomenkielisten keskuudessa ei ole kovin hyvällä tasolla. Monet koululaitoksen ruotsiputken käyneet eivät yleensä ilman muuta panostusta osaakaan kommunikoida ruotsiksi.
&#8211; Varsin harvat pakkoruotsin lukeneet kykenevät kommunikoimaan ruotsiksi, ellei heillä ole jotain muuta koulun ulkopuolista motivaatiota harjoittaa kielen käyttöä. Koulun vähäisistä ruotsin kielen tunneista ei osaamista paljoa synny, Purra sanoo.
Hän huomauttaa, että on itse aikoinaan opiskellut pakkoruotsin hyvillä mielin.
&#8211; Sama asia ei päde kaikkiin. Kun ihminen pakotetaan tekemään jotain, eikä hän edes näe, mitä hyötyä opiskelusta tulisi myöhemmin olemaan, ja mikäli hän ei saavuta kielessä sellaista taitotasoa, millä voisi kommunikoida, sillä on omat vaikutuksensa myös ihmisen minäkuvaan.
&#8211; Lisäksi, jos kysellään esimerkiksi nuorilta miehiltä tai pojilta heidän näkemyksiään ja mielipiteitään ruotsin opiskelusta, niin keskimäärin vastaukset ovat hyvin negatiivisia.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 26.09.2022" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/A7UjfgHAfWo?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Perussuomalaiset vaatii pakkoruotsista luopumista – ehdoton ja aukoton ruotsin pakollisuus ei vastaa suomenkielisten tarpeita

Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavion mielestä Suomen tulee Itävallan tavoin alkaa vaatia maahanmuuttajilta kielen osaamista vastineeksi sosiaaliturvasta.

Tavion mielestä myös vuoden työhistorian vaatiminen ulkomaalaiselta ennen oikeutta sosiaaliturvaan olisi perusteltua, jotta sosiaaliturva ei ole vastikkeeton ulkomaiden kansalaisille.
Vastikkeeton sosiaaliturva vetovoimatekijänä
Tavio on esittänyt aiemmin lakialoitteella perustuslain muutosta, jotta ulkomaalaisen sosiaaliturvan ei olisi oltava samalla tasolla Suomen kansalaisen kanssa.
&#8211; Korkea vastikkeeton sosiaaliturva on Suomen suurin vetovoimatekijä parempaa elintasoa etsiville siirtolaisille. Tänne saapuvat turvapaikanhakijat luulevat Suomea satumaisen rikkaaksi, enkä yhtään ihmettele.
&#8211; Kun seuraa muiden Pohjoismaiden ja muiden EU-maiden kiristyvää maahanmuuttopolitiikkaa, niin ihmettelen, kuinka pitkään Suomi aikoo olla Pohjolan Hölmölä? Tavio kysyy.

Tavio: Suomen tulee vaatia maahanmuuttajilta kielen osaamista vastineeksi sosiaaliturvasta

kielivaatimukset

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittää: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kouluihin

Perussuomalaiset vaatii pakkoruotsista luopumista – ehdoton ja aukoton ruotsin pakollisuus ei vastaa suomenkielisten tarpeita

Tavio: Suomen tulee vaatia maahanmuuttajilta kielen osaamista vastineeksi sosiaaliturvasta

Uusimmat

Strandman: Ilman omaishoitajia sosiaali- ja terveysala kaatuisi

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Garedew: Algoritmit vievät lapsilta lapsuuden – alle 15-vuotiaiden somekielto etenee

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Tuulivoimalat halutaan kauemmaksi asutuksesta – hallitukselta linjaus tuulivoiman vähimmäisetäisyyksistä

Taksilakiuudistus etenee – Taksiliitto kiittää hallitusta luottamusta vahvistavasta ratkaisusta

Trump haluaa lopettaa maahanmuuton kolmansista maista – Rostila: USA näyttää nyt johtajuutta, Suomen ja Euroopan on herättävä

Turvalliset taksit takaisin Suomeen – taksialan korjaussarja etenee keväällä

Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

Toimitus suosittelee

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Tutkimus: Oikeistolaiset osoittavat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan – epäsymmetriaa selittävät ankarat moraaliset tulkinnat

Vasemmistopuolueet pyrkivät edistämään maahanmuuttoa, koska ne hyötyvät siitä: Tutkimustieto kertoo, että maahanmuutto tuo vasemmistolle lisää äänestäjiä

Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025