Perussuomalainen 4/2025

Perussuomalainen 3/2025

Riikka Purra: Sotakorvauslainamalli hyvä vaihtoehto Ukrainan tukemiseksi

Hallitus lopettaa tuetut lomat, lomailuyhdistykset järkyttyivät – Junnila: Puolueiden lomatoiminnan tukeminen ei ole veronmaksajan tehtävä

Krista Kiuru haukkui hallituksen edustajia ”muuleiksi” – Koponen: ”Välillä olisi hyvä katsoa itseään peiliin ja miettiä, miten käyttäytyy”

Tynkkynen tyytyväisenä maahanmuuttopolitiikan kiristyksiin Euroopassa: “Voi pojat mitä siellä saatiinkaan aikaan”

Viestipalvelu X suosituin uutissovellus EU:n alueella – valtamedian ja vastamedian kisa käy jo täysillä kierroksilla

Sisäministeri Mari Rantanen EU:n maahanmuuttopolitiikasta: ”Olemme menossa tiukempaan suuntaan”

Koskela: Kannanhoidollinen metsästys on myös suden etu

Joakim Vigelius missikohusta: Sairasta, takakireää, huumorintajutonta ja ennen kaikkea armotonta

Mäenpää iloitsee metsästyslain muutoksesta: ”Ollaan demokratian ytimessä”

Strandman vaatii koulut liikkeelle: Lakimuutos ei saa jäädä paperille

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”   

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä

PS-tunnelmia Linnan juhlista

Sisäministeri Mari Rantanen: Suomi on meidän maamme – ja tätä maata me haluamme puolustaa

Maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa metsästyslakia – susijahti alkaa ja suurpetopolitiikka kiristyy

Myös Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen haluaa nyt korjata ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lakia

Koponen: Marinin hallitus loi maahanmuuttomonsterin, joka johti ulkomaalaisiin opiskelijoihin ruokajonoissa

Eduskunta hyväksyi lukuvuosimaksut ulkomaisille toisen asteen opiskelijoille – Vigelius: ”Suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle”

Kansanedustaja lyttää komission ja Henna Virkkusen jättisakot X-alustalle

Anarkistiryhmälle potkut Helsingin yliopiston ylioppilaskunnasta – erottamisen taustalla valtiovarainministeriin kohdistuva häirintä ja uhkaava toiminta

Kirpputorit

Hyvälaatuinen käytet­ty tavara tekee hyvin kaup­pansa tällä hetkellä. Kirppu­toritavaroiden suosikkilistalle kuuluvat vanhat astiat, lelut, kirjat sekä lastenvaatteet. Sen huomaa, jos kiertää kirppu­toreilla. Maria Rajala on saa­punut Jyväskylässä sijaitse­vaan Kirpputori Silinteriin kahden lapsen kanssa
&#8211; En myy itse, mutta annan pieneksi jääneet lasten vaat­teet sukulaisille tai tuttavil­le. Välillä täällä tekee löytöjä. Pääasia on, että vaatteet ovat ehjiä sekä puhtaita ja niiden hinta ei ole liian korkea, Ra­jala sanoo.
Yrittäjä Timo Jäkkö pe­rusti Silinterin yhdessä serk­kunsa Joonatan Kuosmasen kanssa Jyväskylään vuon­na 2010. Kirpputorin paik­ka on vaihtunut Laajavuoren kaupunginosasta Kirrin oma­kotitaloalueelle. Kaikki 190 myyntipöytää on täynnä ta­varaa.
&#8211; Tulijoita on ollut alusta al­kaen koko ajan. Talouden ylä-ja alamäet eivät ole vaikutta­neet myyjien määrään, vaan kierrättäminen on ollut tren­dinä jo pidempään, Jäkkö sa­noo.
Jyväskylän lisäksi Jäkkö on avannut serkkunsa kanssa kirpputorin myös Tampereel­le. Käytetyn tavaran kauppa ei ole Jäkön mielestä elinta­somittari.
&#8211; Tämä on vaatteiden ja ta­varoiden suhteen perhekirp­putori. Tämä ei ole suinkaan vähävaraisten harrastus, vaan asiakkaita on laidasta laitaan, Jäkkö tietää.
Kirpputori säästää ympäristöä ja lompakkoa 
Pöytämäärällä mitattuna Jyväskylän suurin kirpputo­ri sijaitsee Seppälän kaupun­ginosassa. Kirpparilla.fi -ni­meä kantavalla kirpputorilla on noin 390 myyntipöytää. Jyväskyläläinen Mervi Pyl­väläinen on vuokrannut pöy­dän viikoksi.
&#8211; Kaapit ja varasto pi­tää tyhjentää, sillä meillä on muutto edessä. Tästä saa myös hieman rahaa, joka tu­lee lapsiperheelle tarpeeseen, Pylvänäinen kertoo.
Pylvänäinen ostaa kirpputo­reilta kirjoja, leluja ja lasten juhlavaatteita. Myymättä jää­neet vaatteet hän vie SPR:n kierrätyskonttiin. SPR:llä ei ole vuokrapöytiä, mutta se ottaa vastaan lahjoituksi­na puhdasta ja ehjää tavaraa. Suomalaiset ostavat entistä enemmän toisiltaan ja säästä­vät siten lompakkoaan ja ym­päristöä.
&#8211; Ostan usein tavaraa kirp­putorilta, koska vaatteiden ja tavaroiden hintataso on edul­linen kauppaan verrattuna.
Tässä säästää rahaa ja kier­rättäminen on myös ympä­ristöystävällistä, Pylvänäinen sanoo.
Pasi Nieminen on yksi vii­destä Kirpparilla.fi -kirppu­torin yrittäjistä. Jyväskylän lisäksi yrityksellä on toinen myymälä Kuopiossa.
&#8211; Meidän keskimääräinen tilitys on viikossa noin 160 euroa asiakasta kohden. Jo­notusaika on noin viikon, mutta se pitenee kun men­nään pyhiä. Täälläkin on myyntisesongit kuten kau­poissa. Kesävaatteet eivät oi­kein tahdo mennä kaupaksi enää syksyllä, Nieminen ker­too.
Niemisen mukaan tavaroi­den tai vaatteiden hinnoitte­lu saattaa olla aluksi vaikeaa, mutta sopiva hintataso löy­tyy kun kiertää ja katsoo mil­lä hinnalla muut myyvät ta­varoitaan. Huonokuntoiset vaatteet eivät kiinnosta ke­tään, vaan Nieminen neu­voo laittamaan käytetyimmät vaatteet suoraan kierrätys­konttiin.
Kirpputoreilta häviää tava­raa yllättävän vähän. Niemi­sen mukaan suurempi riesa aiheutuu siivouksesta, sil­lä asiakkaat kuljettavat usein vaatteita ympäriinsä ja jät­tävät ne toisiin pöytiin, kun löytävät mielestään vielä pa­remman ja edullisemman pu­seron tai muun vaatteen.
Jyväskylässä rekillisen myyntipaikan viikkovuokra vaihtelee keskimäärin 20-30 euron välillä. Tämän lisäksi osa yrittäjistä veloittaa muu­taman prosentin myyntipro­vision.
Nettikauppa kiinnostaa verottajaa 
Perinteisten kirpputorien määrän lisäksi vanhojen ta­varoiden verkkokauppa on kasvanut voimakkaasti muu­taman viime vuoden aika­na. Suosittuja sivustoja ovat muun muassa Huuto.net ja Tori.fi. Esimerkiksi Tori.fi -palvelussa julkaistiin vuon­na 2012 yhteensä 1,7 miljoo­naa ostetaan-, myydään- tai annetaan -ilmoitusta. Niiden kokonaisarvo oli 5,9 miljar­dia euroa.
Verontarkastusyksikön oh­jaus- ja kehittämisyksikön ylitarkastaja Timo Puiro kertoo, että verohallinto val­voo käytetyn tavaran kaup­paa olemassa olevien resurs­sien puitteissa.
&#8211; Verohallinto seuraa aktii­visesti uusia ilmiöitä ja esi­merkiksi internet kauppa­paikkoja. Sähköisen kaupan lisääntyessä ja monimuotois­tuessa myös valvontaresurs­seja pyritään lisäämään ja kohdentamaan tarpeen mu­kaan eri sähköisen kaupan osa-alueille, Puiro toteaa.
Yrittäjä Pasi Nieminen ker­too, että verottaja on pyytä­nyt tietoja paljon kauppaa tehneestä myyjästä vain yh­den kerran. Tuloverolais­sa on säädetty verovapaaksi omassa tai perheen käytös­sä olleen tavanomaisen ko­ti-irtaimiston luovutuksista saadut luovutusvoitot, jos nii­den määrä on yhteensä enin­tään 5 000 euroa vuodessa.
&#8211; Käytännössä tällaisen käy­tetyn tavaran myynnistä ei yleensä luovutusvoittoa syn­ny, koska hankintameno on suurempi kuin myyntihinta, sanoo johtava veroasiantun­tija Tero Määttä, Henkilö­verotusyksikön ohjaus- ja ke­hittämisyksiköstä.
Määttä muistuttaa, että muun omaisuuden kirpputo­rimyynnistä saadut luovutus­voitot ovat veronalaista tu­loa, jos tällaisen omaisuuden yhteenlasketut luovutushin­nat ovat yli tuhat euroa. Tu­loa verotetaan pääomatulon veroprosentin mukaan.
Kirjoitus on julkaistu <a href="https://www.suomenuutiset.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-12014/">Perussuomalainen 1/2014</a> -lehdessä.

Käytetyn tavaran kauppa kasvaa