Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Antikainen: Vasemmistonuoret radikalisoituvat – Minja Koskelan hiljaisuus on jo kannanotto

Dosentti Arto Selkälä: Feministiseen politiikkaan siirtyminen oli virhe Suomelle

Ilmastopaniikista realismiin – ilmastopolitiikkaa ei enää tehdä pelkän hyveposeerauksen vuoksi

Ministeri Lulu Ranne palkittiin Kolamies-patsaalla merkittävästä työstä asfalttialan eteen – ”Korjausvelan kasvu saatiin pysäytettyä”

The Telegraph: BBC:n trans-myönteinen uutisointi on vahingoittanut lapsia

JSN:lta langettava päätös Kalevalle jutussa, jossa lehti väitti PS-kansanedustajien olevan läheisessä suhteessa

Kommentti: Työpaikoille tarvitaan luottamusta, ei pelottelua

Yle vieraili Al Jazeeran mediainstituutissa – matka toteutettiin Ylen hakemalla apurahalla

Garedew: Sähköverotuen poistaminen ei vähennä Suomen elinvoimaa

Strandman vaatii valtakunnallisia kriteereitä koulujen turvallisuustyöhön

He päättivät Ylen johdon ökypalkkioista

Ylen selvitys: Turvapaikanhakijaperheen ateriakustannukset jopa 36 000 euroa vuodessa – Lehtinen: Miten joku voi pitää tätä reiluna?

Vigeliukselta rajua kritiikkiä Tampereen säästöistä pormestari Nurmiselle: ’’Tämäkö on sitä SDP:n reilummin leikkaamista?’’

Vasemmistonuorten johtajalta synkkiä vihjauksia väkivallasta – vaatii israelilaisia pois Lapista

PS:n Simo Grönroos luettelee vielä kerran ne syyt, miksi Tilastokeskuksen ex-pomon tekemä maahanmuuttotutkimus johtaa harhaan

PS-Nuoriso: Muut matkustavat Lappiin lomailemaan, Vasemmistonuoret vastustamaan juutalaisia

Kohu oudosta tuomiosta levisi maailmalle: 16-vuotiaan raiskaajaa ei karkotettu Ruotsista, koska rikos oli ”lyhytkestoinen”

Suomi säästää yli sata miljoonaa euroa Afrikkaan suuntautuvasta kehitysavusta – Tavio: Yhteensä kehitysapu pienenee tällä vaalikaudella 1 305 miljoonaa euroa

Leipäjono

Mika ja Sami Niikko kertovat Vantaan kaupungin käsittämättömästä päätöksestä, jolla viedään mahdollisuudet antaa ruoka-apua. Meillä on asiaa -sarjassa kuullaan tuen antajia ja niiden saajia. Myös kansanedustaja Mauri Peltokangas (ps.) kommentoi tilannetta paikan päällä. 

Leipäjonossa odottava 93-vuotias Vieno puolestaan muistelee sota-aikoja ja vuoden 1956 suurlakkoa.
– Silloin me haimme silliä ja kauraryynejä Korson työväentalolta. Ja nyt haen ruokaa täältä kuten muutkin eläkeläiset, jotka eivät tule toimeen eläkkeellään.
– Viime viikolla ruokakassissa oli lohifilee ja todella maukkaita leivonnaisia, iloitsee vantaalainen Tuulikki leipäjonossa.
– Olen todella kiitollinen kaikesta, sanoo Tuija kyynelet silmissään ja kertoo elämästään neljän lapsen yksinhuoltajaäitinä ruoka-avun varassa sen jälkeen, kun hänet oli irtisanottu arvostetusta työpaikasta.
Tuulikki, Tuija ja Vieno vastaanottavat <a href="https://takaisinelamaan.fi/ruoka-aputyo/">ruoka-apua</a> Vantaan Koivukylässä ja Korsossa, aivan kuten sadat muutkin alueen asukkaat joka viikko.
Nyt tämä toiminta on uhattuna. Vantaan kaupunki on tehnyt käsittämättömän päätöksen ottaa pois varastotilat, jotka se itse on antanut ilmaiseksi hyväntekeväisyyttä tekeville järjestöille.
Katso ”Meillä on asiaa”-videoreportaasi Vantaan ruoka-avun kohtalosta (juttu jatkuu kuvan alla): 
<iframe loading="lazy" title="Vantaa häätää ruoka-avun – miksi?" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/dAmC0s8rKZQ?start=3&#038;feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;
Youtube, 15 min 10 sek. 
Kaupunki vie ruokavaraston, vuokravaatimus posketon 
 
Ruoka-avun alasajon keskiössä on ruokavarasto, jonka Vantaan kaupunki antoi vuosia sitten <a href="https://takaisinelamaan.fi/">Takaisin Elämään ry:n</a> käyttöön. Tilaa käyttivät muutkin ruoka-apua tarjoavat järjestöt.
Yhtäkkiä vapaa-ajan lautakunta ilmoitti, että ei vaiskaan, – me otammekin teiltä tilat pois.
Virkamiesesityksen mukaisesti yhdistyksellä olisi ollut aikaa hankkia korvaava tila vuoden 2022 loppuun mennessä. Jostakin syystä Vantaan päättäjät halusivat kiirehtiä. He puuttuivat poliittisesti virkamiesten esitykseen ja tiputtivat siirtymäajasta pois yhden kokonaisen kalenterivuoden.
– Meidät on pakotettu löytämään korvaavat tilat koronakriisin keskellä joulukuun loppuun mennessä. Kaluston säilyttäminen ei onnistu muualla tällä hetkellä, sanoo Takaisin Elämään ry:n toiminnanjohtaja Sami Niikko.
Toki yhdistys voisi vuokrata tilan, joka aiemmin oli ilmainen. Se maksaisi 1 000–2 000 euroa kuukaudessa. Vuokran päälle tulisi vielä sähkölasku. Hinta on posketon suhteessa 6 000 euron vuosiavustukseen, jonka yhdistys saa kaupungilta ruoka-avun järjestämiseen. Avustusta leikattiin 40 prosenttia vuonna 2018.
Kaiken huipuksi neliöhinta olisi suurempi kuin mitä moni muu maksaa vuokraa samasta rakennuksesta.
Poliitikot levittävät hyväntekijöistä kummallisia vihjauksia 
 
Tieto ruoka-avun alasajosta asiasta levisi laajalle Vantaan kaupunginvaltuutetun ja kansanedustajan (ps.) Mika Niikon <a href="https://fb.watch/4lDJ2MngNA/">somevideon</a> kautta.
Sen jälkeen Helsingin Sanomat kirjoitti <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007898556.html?share=abc6570ce2b31182b4120db8123ca24e&amp;fbclid=IwAR2nTzp0dsgNiflJTJ40w4FXkCp3WjI2n5lraAlKZi3P2R4fnG3YUcgPTuI">jutun</a>, jonka otsikosta saa käsityksen, että ruoka-apua tarjonneet yhdistykset olisivat jättäneet vuokrat tilittämättä. Tosiasiassa ruokavarastosta ei ole edes olemassa vuokrasopimusta, vaan kaupunki itse osoitti aikoinaan tilat hyväntekeväisyystyöhön ja jakoi avaimia toimijoille.
Muutoinkin HS-jutussa esitetään väitteitä, joiden perusteella voisi epäillä yhdistysten tehneen jotakin ”hämärää”. Väärä on myös väite siitä, että ilmainen varastotila olisi ollut vain muutaman hyväntekeväisyysjärjestön etuoikeus. Sami Niikko tietää, että kaupunki on antanut useille muillekin ruoanjakelijoille tiloja osittain tai kokonaan ilmaiseksi.
– Tämä systeemi on ollut toimiva. Nyt kaikki on romutettava, perusteena ”yhdenvertaisuus”, Niikko ihmettelee.
<h4>Demarit ja kokoomus toimivat kaikkien edun vastaisesti</h4>
Kiistan ymmärtäisi, jos kyseessä olisi luksusvarasto arvokiinteistössä meren rannalla. Varasto on kuitenkin kaikkea muuta. Kyseessä on 200:n neliömetrin tila purku-uhan alla olevassa rakennuksessa Vantaan Korsossa.
Tila olisi jo käyttökelvoton, mikäli hyväntekeväisyysyhdistysten aktiivit eivät olisi pitäneet huolta varastosta. Talkoilla on rakennettu yhtä ja toista, kuten suuri pihakatos, jonka suojassa on miellyttävää tarjota ja hakea ruokaa.
Oleellista on ymmärtää se, että varasto on palvellut monia järjestöjä mutta ennen kaikkien vantaalaisten etua. Sen kautta jaetaan vuosittain  jopa 250 000 kiloa järjestöjen itsensä hankkimaa ruokaa. Osa ruuasta tulee kaupungilta, osa muilta toimijoita. Joskus työtä on tehty aamuyön pikkutunneille asti, mikä sekin nostettiin HS-jutussa esiin epäilyttävässä valossa.
– Fakta on se, ettei Vantaan kaupunki itse pystyisi toimittamaan kolmella kylmäautollaan näin valtavaa ruokamäärää avun tarvitsijoille, huomauttaa Sami Niikko.
Kysymys kuuluukin, miksi ihmeessä vaatimattomasta varastotilasta tuli yhtäkkiä päättäjille niin merkittävä asia, että se päätettiin kiireellä puhdistaa köyhien ihmisten auttajista. Sami Niikko pitää päätöstä poliittisena.
– Rivien väleistä käy varsin selväksi, että demarit ja kokoomus ovat ärsyyntyneet, koska hyväntekeväisyystyössä on perussuomalaisia ja kristillisiä toimijoita. 
 
Niikko pitää häpeällisenä sitä, että kuntapäättäjät tulevat kyllä vähävaraisten joulujuhlaan puhumaan, mutta heti sen jälkeen he leikkaavat vähävaraisten työhön tarkoitettuja avustuksia.
Ruoka-apuun paljon vähemmän avustuksia kuin monikulttuuripuuhiin 
Vantaan kaupungin oma ruoka-apupalvelu on nimeltään Yhteinen pöytä. Se toimittaa ruokaa jakajille, joita kaupungissa on yli 70. Ruoka-avusta vastaavat pääasiassa kristilliset tahot kuten kirkko ja eri seurakunnat sekä hengelliset yhteisöt.
Takaisin Elämään ry on asiakasmäärältään Vantaan toiseksi suurin ruoka-apua järjestävä yhdistys. Toiminta on vakiintunutta, sillä se on tehnyt viikoittaista ruuanjakelu- ja <a href="https://takaisinelamaan.fi/nuorisotyo/">nuorisotyötä</a> jo yli 20 vuoden ajan.
Tammi-elokuussa 2020 kaikki Vantaan ruoka-aputoimijat saivat vapaa-ajanlautakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tarkoitettuja toiminta-avustuksia yhteensä 10 000 euroa.
Samalla ajanjaksolla kaupunki myönsi maahanmuuttajajärjestöille kohdeavustuksina yli 66 000 euroa. Kaikille muille järjestöille, mukaan lukien venäjän- ja ruotsinkieliset järjestöt, kyseisiä avustuksia myönnettiin yhteensä alle 44 000 euroa.
Maahanmuuttajajärjestöt saavat avustuksia useasta muustakin lähteestä. He saivat ison osan esimerkiksi kaupunginjohtajan suoraan ilman lautakuntakäsittelyä antamasta 200 000 euron myönteisen erityiskohtelun avustuksesta, joka oli tarkoitettu kotouttamistoimintaan ja eriarvoistumisen torjuntaan.
– Meidän järjestö sai tästä tukipotista nolla euroa, Sami Niikko sanoo.
– Toisen alan toimijalle taas myönnettiin noin 30 000 euroa, jotta se voi perustaa vastaavanlaisen toimipisteen meitä vastapäätä. Mitä järkeä on rakentaa tyhjän päälle, kun meillä toiminta on ollut aktiivista vuodesta 2000, Niikko kysyy.
Tukipotista 46 000 euroa saaneella monikulttuurijärjestöllä oli peräkkäiset liikuntavuorot Takaisin elämään ry:n kanssa.
– Siellä ei käynyt juuri ketään, vaikka jopa työntekijäpalkkaukseen saivat tukea, Niikko kertoo.
<h4> ”Auttaminen ei saisi politisoitua!”</h4>
Monikulttuuria siis tuetaan auliisti ilman kunnollista vaikuttavuusarviointia, mutta oikeudesta jakaa leipää köyhille saa näemmä jo taistella.
Moderni yhdenvertaisuusajattelu on hämmentävä käsitevyyhti. Tässä tapauksessa herää epäilys siitä, onko auttamisen esteeksi muodostunut se, ettei auttajan pärstä miellytä. Jatkokysymys: Eikö kaikilla ihmisillä olekaan yhdenvertaista oikeutta auttaa muita?
On vaikeaa ymmärtää, miksi hyväntahtoisuuden rattaisiin pannaan kapuloita ja keksitään tekosyitä, jotta lähimmäisten auttaminen olisi mahdollisimman esteellistä. Miten ruoka-avun tarjoajan työn hankaloittaminen palvelee vähävaraista kansalaista?
Eikö kaupungin tulisi pikemminkin parantaa auttamisen edellytyksiä karsimalla byrokratiaa ja tulemalla auttajia vastaan?
Valitettavasti Vantaan kaupungin tahtotila ei vaikuta siltä. Kansanedustaja Mika Niikko uskoo, että syy jatkuvaan ruoka-aputyön alas painamiseen on poliittinen.
– Laupeudentyö näyttäytyy liiaksi perussuomalaisten tekemänä. Kivenä sosialistin kengässä on poikani Samin ja Joosua Mission vetäjän Timo Valtosen ehdokkuus kuntavaaleissa. Tätä he eivät olisi kaivannet, Mika Niikko sanoo.
– Auttaminen politisoituu, vaikka sen pitäisi olla yhteinen asia, Sami Niikko painottaa ja muistuttaa, ettei vähävaraisten huomiointi juhlapuheissa riitä.
<h4>Tilat pois 20-vuotislahjaksi </h4>
Kuntapäättäjiä ei näytä vakuuttavan sekään, että Takaisin Elämään ry on vahvasti kansainvälinen toimija. Yhdistyksen vapaaehtoistyöhön osallistuvat ovat lähtöisin 20:sta eri maasta. Esimerkiksi yksi työntekijöistä on Suomeen pakolaisena saapunut rouva nimeltään Sefika. Avunsaajat edustavat yli 50:ttä eri kansallisuutta.
– Aika apeissa merkeissä tässä eletään yhdistyksen 20-vuotisjuhlan jälkimainingeissa. Kymmenen vuotta sitten kaupunki lähetti kunniakirjan, mutta nyt viedään tilat alta.
Takaisin Elämään ry:n perusti aikoinaan Samin isä Mika Niikko. Mikan <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005741773.html">oma elämäntaival</a> osoittaa, että Korson katujen kasvatti voi päätyä jopa kansanedustajaksi.
– Isällä oli menestyvä yritys, jonka hän ajoi alas perustaakseen tämän järjestön. Olen saanut esimerkin siitä, ettei oma menestyminen ole tärkeintä elämässä, Sami Niikko sanoo.

Miten tämä voi olla mahdollista? Videoreportaasi Vantaalta, jossa kaupunki on häätämässä leipäjonon ruoka-avun toimittajat

&#8211; Olen ollut 26 vuota eduskunnassa, mutta vasta ensi kertaa olen tällaisessa tilaisuudessa, perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi myhäili eduskunnan Pikkuparlamentissa tiistaina. Tämä kuvasi tilaisuuden ainutkertaisuutta, joka toisaalta hämmästyttää. Nimittäin tämä oli ensimmäinen kerta, kun eduskunta myönsi rahoitusta kansalaisjärjestöjen ruoka-apuun kaikkein köyhimmille.

Valtiovarainvaliokunta myönsi 1 100 000 euroa. Siitä 765 000 euroa annetaan ruoka-apuun 20 eri toimijalle ympäri maata. Tuella hankitaan mm. uusia kylmäkuljetusajoneuvoja, joilla ruoka-apu menee perille terveellisessä ja lakien säätämässä muodossa. Saajayhdistyksistä yksi, Samaria ry, toimii hallinnoijana. Järjestelyllä pyritään vähentämään byrokratiaa.
Ruoka-apua saavat pääosin pitkäaikaistyöttömät ja heidän perheensä, päihde- ja mielenterveysongelmaiset, asunnottomat, koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret sekä maahanmuuttajat. Ruoka-avun lisäksi osa järjestöistä tarjoaa lapsille ja nuorille leirejä.
Loput rahoista myönnetään harrastusmahdollisuuksien tarjoamiseen kaikkein köyhimmille lapsille, joita uhkaa syrjäytyminen yhteiskunnasta.
<h4>Niikko: Halusimme tehdä jotain käytännössä</h4>
Hankkeen puuhamies, kansanedustaja Mika Niikko (ps.) perusteli eduskunnan ja valtiovarainvaliokunnan havahtumista halulla auttaa oikeasti ruokaa jakavia järjestöjä eikä vain valokuvissa juhlapäivinä.
&#8211; Me poliitikot puhumme paljon tiedän tilaisuuksissanne, kuten työttömien joulujuhlissa ja ruoka-avun jakotilaisuuksissa. Joskus on hävettänyt, että tulemme puhumaan kauniisiin tilaisuuksiimme, mutta emme välttämättä pyri vaikuttamaan työhönne ruohonjuuritasolla siten, että se olisi helpompaa ja tuloksellisempaa, Niikko perusteli.
Hän kiitti etenkin Heikki Hurstia, jonka kanssa hän on mennyt joka itsenäisyyspäivänä kirkon jälkeen Hakaniemen torille köyhien juhlaan.
&#8211; Siellä on realisoitunut meidän juhlapuheemme ja teidän tekonne! Olemme Heikin kanssa puhuneet, että jotain pientä elettä pitäisi tälle asialle tehdä myös. Ymmärrämme, että tällä ei köyhyys poistu, mutta haluamme osoittaa, että teette niin tärkeää työtä, että se huomioidaan eduskunnassa, Niikko jatkoi.
Työ on entistä tarpeellisempaa, koska ruoka-avun saajien määrä on vain kasvanut vuosien vieriessä.
<h4>Kattojärjestö opastaa ja kokoaa apua</h4>
Niina Havia perusti Suomen Ruoka-apuyhdistysten Liitto Ry:n viime joulukuussa kattojärjestöksi, jonka kautta kymmeniä järjestöjä voidaan avustaa jatkossa.
&#8211; Jäsenhakemuksia saapui pian 30 järjestöltä, yhteydenottoja tulee koko ajan. Nyt on jäsenjärjestöjä 25 kappaletta, Havia kertoo.
Avun jakaminen perustuu Havian mukaan diakonia-aatteeseen ja YK:n ihmisoikeuksien julistukseen. Yhdistys palkkaa tuella henkilön, joka auttaa järjestöjä käytännön neuvoilla ja koulutuksella siitä, miten ruoka-apua kannattaa järjestää. Hän voi kouluttaa yhdistysten vapaaehtoista henkilökuntaa.
&#8211; Suomessa ruoka-apu tapahtuu usein ilman mitään tukea. Apua jakavat henkilöt ovat vapaaehtoisia ja monet maksavat kulut osittain ja jopa kokonaan itse, Havia kertoo ja kertoo yhdistyksen tarjoamasta koulutuksesta.
<h4>Uraauurtavaa työtä</h4>
&#8211; Tämä työ on uraauurtavaa ja vaikuttaa suoraan ruokajaon hygieniaan ja turvaan. Kokemuksemme mukaan tällaista apua tarvitaan paljon. Tätä apua olisi lähes mahdoton toteuttaa ilman sitä tahtotilaa, joka STM:llä, valtiovarainvaliokunnalla ja perussuomalaisten keskuudessa on. Nyt tehtävä päätös on historiallinen: koskaan ei ole vastaavaa tukea myönnetty ruoka-apua jakaville toimijoille. Sydämellinen kiitos STM:lle, valtiovarainvaliokunnalle ja perussuomalaisten kansanedustajille Ville Vähämäelle, Toimi Kankaanniemelle ja Mika Niikolle tahtotilastanne avun antamiseksi. Moni sanoo, että puhuu kuin poliitikko. Te siirryitte sanoista tekoihin, Havia tiivisti.
<h4>Kylmäkuljetusautoja avustusjärjestöille</h4>
Niikko kiitti Haviaa hyvästä ja lämpimästä puheesta ja kiitti häntä kattojärjestön perustamisesta, jonka kautta apua voidaan jakaa jatkossa. Hän kummastelikin, kuinka ei tällaista yhdistystä ole ennen ollut, kun apua jakavia yhdistyksiä on yli 300. Jokaista ei voi avustaa erikseen.
Niikko korostaa samalla, ettei tulevaa tukea voi laskea valtiovarainvaliokunnan varaan: kyse on erityistapauksesta, eikä tällaista tukea voi hakea. He aikovat kuitenkin vaikuttaa ensi vuoden budjettiin muuta kautta normaalissa eduskuntatyössä niin, että yhdistykset voisivat saada tukea myös jatkossa.
Apu kulki nyt Samaria ry:n kautta, joka perustettiin vuonna 1909 ja joka avustaa ihmisiä Suomessa ja Baltiassa. Suurta yhdistystä pyydettiin auttamaan STM:ää, kun he tuntevat avustusjärjestöjen kokonaisuuden.
Apua tarvittiin isoja summia: kylmäkuljetusautoja hankitaan elintarvikekuljetuksia varten 365 000 eurolla eli lähes puolella koko summasta. Hankinnat kilpailutetaan ensi kuun aikana ja Samaria raportoi rahojen käytöstä STM:lle.
<h4>Hursti: Avunsaajia jo kymmenkertaisesti</h4>
Tukea tarvitaan, todistaa Heikki Hursti, joka jatkaa Hurstien laupeudentyötä jo kolmannessa polvessa. Hänen ukkinsa aloitti avun jo vuonna 1916 ja tytär jatkaa työtä jo varatoimitusjohtajana.
&#8211; Valtavat kiitokset teille perussuomalaisille, jotka olette vääntäneet tätä asiaa! Niin kauan olemme tätä odottaneet ja niin monet lupaukset kuunnelleet ja on selkään taputeltu joulujuhlissa, että nyt lähdemme viemään asiaanne eteenpäin, tarvitsette tuota ja tätä. Sinne ne ovat jääneet &#8211; mutta nyt te olette tehneet miehen työn, Jumala teitä siunatkoon, Hursti kiitti.
&#8211; Työhän on tärkeää ja paitsi ottavaa myös antavaa. Kun aloitin tätä työtä 11 vuotta sitten, kun isäni kuoli, ruokajonossamme oli noin 300 ihmistä. Nyt heitä on 3000 – eli se on kymmenkertaistunut! On lohduton näky, kun he saapuvat pitkässä jonossa, vaikka olemme yrittäneet aikaistaa jakoamme, ettei jonoa olisi. Valitettavaa on, että nykypäivän leikkauksien vuoksi jonot tulevat vielä kasvamaan, Hursti pelkäsi.
Mutta hän valoi toivoa yöhön. Hän on antanut konsulttineuvoja ympäri Suomea Rovaniemeä myöten, aina joku aktivoituu auttamaan muita.
&#8211; Hienoa on, että talvisodan henki säilyy eikä kaveria jätetä – Hurstiakaan ei jätetä, Hursti iloitsi.
Juha Marin Espoon kertoi hakeneensa apua kylmäjakeluauton hankintaan. Uusi auto helpottaa työtä merkittävästi. Hän korosti, etttei Espoo ole vain hyvinvoivaa aluetta, vaan moni elää vaikeissa olosuhteissa vastoinkäymisten, kuten erojen, yksinhuoltamisen ja vastaavien parissa.
&#8211; Tämä oli hieno arvostuksen osoitus. Olemme pystyneet auttamaan merkittävästi Espoon lähiöissä. Olemme saaneet palautetta, kuten ”ette arvaa, kuinka paljon tämä meidän ruokapöydässämme merkitsee”. Olemme siis oikeilla jäljillä, Marin totesi.
<h4>Nuorten harrastukset estävät syrjäytymistä</h4>
Avusta 355 000 euroa menee köyhimpien nuorten harrastusmahdollisuuksien parantamiseen niin, että jokaisella nuorella olisi ainakin yksi harrastus.
Allan ja Sanna Lindberg Romanifoorumista kiittivät saamastaan tuesta. Heillä on Parempi huominen –harrastushanke. Romanifoorumi perustettiin vuonna 2007 noin 20 järjestön kattojärjestöksi.
Nuorille on voimaannuttava kokemus, kun he lähtevät yhteisiin harrastuksiin muiden nuorten kanssa.
&#8211; On paljon köyhiä perheitä, mutta harrastukset ovat usein kalliita joukkuelajeja, kuten jääkiekko. Oli hienoa nähdä, että romanipoika oli osa logoa rinnassa. Se varmasti lähensi häntä yhteiskuntaan, Allan Lindberg iloitsi.
<h4>Jääkiekko vie ikäkaudesta toiseen</h4>
Vantaalainen Ville Turkki Ice Hearts –yhdistyksestä sai tukea syrjäytymisvaarassa olevien nuorten joukkueurheilulajeihin, joista suurimpana on ollut jääkiekko.
Turkki huomasi 20 vuotta sitten työskennellessään Vantaan lastensuojelutyössä, että tällaista toimintaa tarvitaan.
Huomasin lastensuojelussa, että heillä ei ole usein mitään harrastuksia. Perustin ensimmäisen joukkueen ja nyt meillä on jo 27 eri joukkuetta, Turkki kertoo.
Hän kertoo tuntevansa Niikonkin yhteisistä töistä Vantaalta, jossa Niikko johti perustamaansa Takaisin elämään -ry:tä 2000-2011.
Turkki kertoo, kuinka joukkueharrastus on pitkäjänteistä: siihen kootaan saman ikäisiä nuoria ja ensimmäinen, vuonna 1996 perustettu kiekkojoukkue lopetettiin aivan hiljattain. Harrastus vie nuoria yhteisen toiminnan kautta ikävaiheesta toiseen.
<h4>Harrastus auttaa vaikean vaiheen yli</h4>
Harrastus auttaa nuoria pitämään elämäänsä kunnossa muutenkin. Heitä autetaan saavuttamaan ensimmäisen koulutusvaiheen peruskoulun jälkeen.
&#8211; Puolet pelaajistamme tulee perheistä, jotka saavat toimeentulotukea. On myös maahanmuuttajia, yksinhuoltajien lapsia ja sellaisia, joilla on tunne-elämän häiriöitä.
&#8211; Kiitämme hallitusta, STM:ää ja ystävääni Mika Niikkoa ja muita kansanedustajia tästä avusta, Turkki kiitti lämpimästi.
<h4>Apu meni parhaaseen ja turvalliseen kohteeseen</h4>
Toimi Kankaanniemi toimii valtiovarainvaliokunnassa kunta- ja terveysjaoston valiokuntavastaavana. Hän kiitti valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtaja Ville Vähämäkeä sekä valiokunnan varajäsenenä toimivaa Niikkoa hyvästä valmistelusta niin, että hänen oli hyvä nuijia hanke eteenpäin.
&#8211; Ylimääräistä rahaahan meillä ei ole, mutta velkaa oli hyviin tarkoituksiin. Mika teki tässä valtavan työn ja Ville toimi valiokuntavastaavana eduskuntaryhmässä. Tämä apu meni parhaaseen tarkoitukseen mihin valtio voi laittaa, Kankaanniemi kiitti ja korosti samalla, ettei ole helppoa kamppailla valtioin niukoista määrärahoista.
&#8211; Koetamme saada tuelle jatkoa esimerkiksi talousarvioon, koska jatkuvuus olisi tärkeää. Teille on turvallista antaa rahaa, sillä se ei mene hukkaan. Mutta älkää kovin paljon rakentako tämän tuen varaan, Kankaanniemi toivoi ja kertoi, kuinka oli itse jakanut leipomotarvikkeita Uuraisissa nelisen vuotta viikoittain.
&#8211; Kiitos teille, jotka teette hienoa työtä. Tämä on tunnustus teille, kun olette jakaneet leipä- ja lihalaatikoita viimassa ja pakkasessa. Ihmisen kohtaaminen on tärkeintä ja te teette sitä joka päivä, Ville Vähämäki kiitti järjestöjen edustajia.
Korjaus 14.10.2016 klo 23:09 &#8211; sanamuotoja täsmennetty Samaria ry:n roolin osalta.

Eduskunta antaa ainutkertaista tukea kaikkein köyhimmille – takana perussuomalaiset

Leipäjono

Miten tämä voi olla mahdollista? Videoreportaasi Vantaalta, jossa kaupunki on häätämässä leipäjonon ruoka-avun toimittajat

Eduskunta antaa ainutkertaista tukea kaikkein köyhimmille – takana perussuomalaiset

Uusimmat

Antikainen: Vasemmistonuoret radikalisoituvat – Minja Koskelan hiljaisuus on jo kannanotto

Dosentti Arto Selkälä: Feministiseen politiikkaan siirtyminen oli virhe Suomelle

Ilmastopaniikista realismiin – ilmastopolitiikkaa ei enää tehdä pelkän hyveposeerauksen vuoksi

Ministeri Lulu Ranne palkittiin Kolamies-patsaalla merkittävästä työstä asfalttialan eteen – ”Korjausvelan kasvu saatiin pysäytettyä”

The Telegraph: BBC:n trans-myönteinen uutisointi on vahingoittanut lapsia

JSN:lta langettava päätös Kalevalle jutussa, jossa lehti väitti PS-kansanedustajien olevan läheisessä suhteessa

Kommentti: Työpaikoille tarvitaan luottamusta, ei pelottelua

Yle vieraili Al Jazeeran mediainstituutissa – matka toteutettiin Ylen hakemalla apurahalla

Garedew: Sähköverotuen poistaminen ei vähennä Suomen elinvoimaa

Strandman vaatii valtakunnallisia kriteereitä koulujen turvallisuustyöhön

Viikon suosituimmat

He päättivät Ylen johdon ökypalkkioista

Ylen selvitys: Turvapaikanhakijaperheen ateriakustannukset jopa 36 000 euroa vuodessa – Lehtinen: Miten joku voi pitää tätä reiluna?

Vigeliukselta rajua kritiikkiä Tampereen säästöistä pormestari Nurmiselle: ’’Tämäkö on sitä SDP:n reilummin leikkaamista?’’

JSN:lta langettava päätös Kalevalle jutussa, jossa lehti väitti PS-kansanedustajien olevan läheisessä suhteessa

Vasemmistonuorten johtajalta synkkiä vihjauksia väkivallasta – vaatii israelilaisia pois Lapista

PS:n Simo Grönroos luettelee vielä kerran ne syyt, miksi Tilastokeskuksen ex-pomon tekemä maahanmuuttotutkimus johtaa harhaan

Yle vieraili Al Jazeeran mediainstituutissa – matka toteutettiin Ylen hakemalla apurahalla

PS-Nuoriso: Muut matkustavat Lappiin lomailemaan, Vasemmistonuoret vastustamaan juutalaisia

Kohu oudosta tuomiosta levisi maailmalle: 16-vuotiaan raiskaajaa ei karkotettu Ruotsista, koska rikos oli ”lyhytkestoinen”

Suomi säästää yli sata miljoonaa euroa Afrikkaan suuntautuvasta kehitysavusta – Tavio: Yhteensä kehitysapu pienenee tällä vaalikaudella 1 305 miljoonaa euroa

Toimitus suosittelee

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Tutkimus: Oikeistolaiset osoittavat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan – epäsymmetriaa selittävät ankarat moraaliset tulkinnat

Vasemmistopuolueet pyrkivät edistämään maahanmuuttoa, koska ne hyötyvät siitä: Tutkimustieto kertoo, että maahanmuutto tuo vasemmistolle lisää äänestäjiä

Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025