Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Perussuomalaiset: Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti on palkansaajaa kurittavaa sosialismia

Peltokangas tyrmää opposition vaihtoehtobudjetit: SDP kurittaa autoilijoita ja keskusta eksyy linjauksissaan

Rantanen tapasi Pohjoismaiden ministerikollegansa – velvoittavuus kotoutumisessa nousee pohjoismaiseksi linjaksi

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Afganistanilainen ampui kahta kansalliskaartilaista Washingtonissa

Pirkanmaan uusi vankila nousee Lempäälään – valmistuu 2030-luvun alussa

Opposition pakolaishuutokauppa toisi jopa 1,75 miljardin lisälaskun veronmaksajille

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

levottomuus

Kehittyvissä maissa monilukuinen lapsijoukko on edelleen rikkaus ja mahdollinen vanhuuden turva. Valtiollekin väestömäärä ja kansantalouden koko ovat merkittäviä seikkoja. Intiasta tulee keväällä maailman väkirikkain maa ja tähtäin on nousta supervallaksi. Tavoite on haasteellinen.

Vuodenvaihteessa Intiassa ja Kiinassa oli kummassakin 1,4 miljardia asukasta. Kiinan väestö vanhenee ja väkiluku alkaa pikkuhiljaa laskea. Huhtikuussa Intia ohittaa <a href="https://www.unfpa.org/data/world-population/IN">YK:n laskujen</a> mukaan Kiinan maailman väkirikkaimpana maana. Intian väkiluku nousee ilman katastrofeja ja sotia 1,7 miljardiin vuoteen 2064 mennessä.
Intiassa <a href="https://www.worldometers.info/world-population/india-population/">syntyy</a> joka päivä 75 000 lasta. Luku on todennäköisesti rankasti alakanttiin, sillä Intian maaseudulla väestökirjanpito on puutteellinen. Intian asukkaista lähes puolet on alle 25-vuotiaita. Heitä on 650 miljoonaa. Maapallon joka viides nuori on intialainen.
”Intiasta tulee supervalta”
Intian hallituksen mukaan nuori väestö on tulevina vuosina ja vuosikymmeninä suuri etu. Jos nuorten sukupolvi saa riittävän koulutuksen ja sijoittuu työelämään, niin sillä on merkitystä maailmantaloudenkin kannalta.
&#8211; Minun ikäpolveni on nyt kehityksen kärjessä, <a href="https://www.dn.se/varlden/indien-gar-om-kina-som-folkrikaste-landet/">toteaa</a> 20-vuotias Mansi Virani Dagens Nyheterille.
&#8211; Meidän aikanamme Intiasta tulee supervalta. Olemme jatkuvasti verkossa ja pystymme hankkimaan nopeasti tietoa aivan mistä haluamme.
Tarve miljoona uutta työpaikkaa kuukaudessa
Joka kuukausi Intiaan täytyisi syntyä ainakin miljoona uutta työpaikkaa, jotta maan nouseva nuoriso voisi toteuttaa haaveensa ja päästä kuluttamaan sekä muuttamaan maailmaa. Tällä hetkellä tuo <a href="https://timesofindia.indiatimes.com/blogs/developing-contemporary-india/whats-the-future-of-employment-for-indias-youth/">tavoite</a> on epärealistinen. Myös nuorison koulutustasoa pitäisi nostaa.
&#8211; Jos tässä epäonnistumme, olemmekin luoneet hirviön. Epätoivoiset ihmiset eivät pysty elättämään itseään, mikä taasen johtaa levottomuuksiin ja turvattomuuteen, sanoo taloustieteilijä ja yhteiskunnallinen keskustelija Sunil Kadam.
Intian talous on kooltaan maailman viidenneksi suurin ja talouskasvun odotetaan yltävän 7 prosenttiin vuonna 2023.

Maapallon resurssit koetuksella: Intia ohittaa huhtikuussa Kiinan maailman väkirikkaimpana maana ja intialaisia on pian 1,7 miljardia

Lounais-Suomen poliisilaitos tutkii Turussa vanhuspalveluyksikössä tiistaina tapahtunutta väkivallantekoa. Yksi asukkaista kuoli saamiinsa vammoihin, ja toisen vammat vaativat sairaalahoitoa. Teosta epäilty on hoivayksikön asukas. Kansanedustaja Arja Juvosen mukaan myös vanhusten hoivayksiköissä on haasteellisia asukkaita, joiden kanssa ei pelkällä &#8221;puhejudolla&#8221; pärjää, vaan tarvitaan muita keinoja.

&#8211; Hoitohenkilöstön osaamisella tilanteissa, joissa potilas on aggressiivinen, on suuri merkitys. On kuitenkin tilanteita, joissa ”puhejudolla” ei aina pärjää, ja näihin tilanteisiin on saatava muita resursseja. Näissä tilanteissa hoivayksikössä tulisi olla selkeä ja toimiva suunnitelma ja hoitopolku, sanoo perussuomalainen kansanedustaja ja geronomi Arja Juvonen.
&#8211; Joskus se voi olla esimerkiksi ensihoito ja päivystys. Päivystyksessä voi olla kuitenkin rajoitutut resurssit psykogeriatrisen potilaan hoitoon. Potilas saatetaan palauttaa takaisin hoivayksikköön. Kyseessä on työsuojelullinen riski henkilöstölle ja potilasturvallisuusriski muille potilaille.
Ongelmana vanhustenhoidon tasapäistäminen
Hoivayksiköissä tapahtuvat väkivallan uhat tai teot ovat vakavia. Hoivayksiköiden asukkaat tulisi Juvosen mukaan sijoittaa diagnoosinsa mukaisiin hoivapaikkoihin. Ikääntymiseen liittyy erilaisia muistisairauksia ja oireita. Psykogeriatrisessa hoivayksikössä voidaan hoitaa käyttäytymiseltään haasteellisia muistisairaita ikääntyneitä.
&#8211; Ongelma on kuitenkin se, että vanhustenhoitoa tasapäistetään Suomessa ja ihmisiä sijoitetaan ympärivuorokautiseen hoivaan, jossa resurssit eivät riitä haasteellisten ja jopa aggressiivisten vanhuspotilaiden hoitoon, Juvonen sanoo.
Yksikössä voi olla hyvinkin vaativaa hoitoa tarvitsevia ja niitä, jotka tarvitsevat vähemmän hoivaa. Potilasta sijoitettaessa Juvonen pitää tärkeänä, että tämän tausta käydään läpi. Taustaan voi liittyä myös elämänmittainen alkoholin tai muiden päihteiden käyttö ja siihen liittyvät ongelmat.
Myös rauhoittavia lääkkeitä on käytettävä
Vanhustenhoidossa on kiitettävästi tehty lääkehoidon arviointia ja rauhoittavien lääkkeiden käytön varjopuolet, esimerkiksi vanhusten kaatumiset, on huomioitu. Vanhustenhoidossa tarvitaan kuitenkin edelleenkin hyvää lääkehoidon osaamista. Vanhuksen levottomuuteen ja väkivaltaisuuteen voi liittyä myös kipu tai jokin puhjennut sairaus, kuten vaikkapa virtsatieinfektio. Juvonen pitää tärkeänä, että vanhustenhoivayksiköllä on käytettävissään lääkärin palvelut välittömästi näissä tilanteissa.
&#8211; Lääkkeetön hoito ei ole itseisarvo, vaan joudumme vanhustenhoidossa tilanteisiin, että myös rauhoittavia lääkkeitä on käytettävä. Sillä suojellaan paitsi potilasta itseään, myös muita lähellä olevia ihmisiä, Juvonen toteaa.
Henkilöstöä tarvitaan lisää
Vanhusten huoneiden ovia ei saa lukita vanhustenhoivayksiköissä. Hoitohenkilöstö on vaikeassa tilanteessa silloin, kun hoivayksikössä ilmenee potilaiden levottomuutta, mutta henkilökuntaa ei riitä vastaamaan tilanteeseen.
&#8211; Miten esimerkiksi yöaikaan yksin työvuorossa oleva yöhoitaja voi pärjätä näissä tilanteissa? Siinä olisi sosiaali- ja terveysministeriölle mietittävää. Kyseessä on paitsi työntekijöiden työsuojelu, myös potilasturvallisuus, Juvonen toteaa.

Juvonen: Puhejudo ei aina riitä vanhustenhoidossa – tarvitaan suunnitelma vaarallisten tilanteiden varalle