Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Purra: Opposition kädenojennus on suurta teatteria – ”Heillä ei ole mitään vaihtoehtoa”

Garedew tyrmää Diakin raportin: Propagandaa tutkimuksen kaavussa

Keskusta lisäisi merkittävästi ulkomaalaisten pysyviä oleskelulupia – Vigelius: ”Keskustan ohituskaista halpamaahanmuutolle”

Hallitus avaa tien suden kannanhoidolliselle metsästykselle – Koponen: ”Päätöksiä, joihin keskusta ei hallituksessa kyennyt”

Ministeri Kaisa Juuso: Omalääkärimalli etenee ja hoitoon pääsy paranee – ”Kyseessä on suomalaisille valtavan iso muutos”

Seppänen: Sosiaalihuollon on parannettava lasten kuulemista huostaanottotilanteissa

Vuonna 2026 yli 11 miljardin panostukset lapsiin ja lapsiperheisiin – Garedew: ”Lapset ovat lahja, eivät taakka ilmastolle”

VTV:n raportti paljastaa valheet – Antikainen: Marinin hallitus oli tuhlausjallitus

Onni Rostilan kolumni: Feministi toivotti miestenpäivää

Koskela ja Reijonen: Ruuan arvonlisävero laskee – hallituksen veropolitiikka vahvistaa kansalaisten ostovoimaa entisestään

Päivän Pointti: Vasemmistonuorilta putosi antisemitistinen somepommi, josta Helsingin Sanomat ja Yle eivät suostu kertomaan mitään

JSN:lta langettava päätös Kalevalle jutussa, jossa lehti väitti PS-kansanedustajien olevan läheisessä suhteessa

Yhdysvallat luokitteli Li Anderssonin tukeman Antifa-ryhmän terroristijärjestöksi

Kolumni: Mikä hävettää, demarit?

Antikainen: Vasemmistonuoret radikalisoituvat – Minja Koskelan hiljaisuus on jo kannanotto

Yle vieraili Al Jazeeran mediainstituutissa – matka toteutettiin Ylen hakemalla apurahalla

Dosentti Arto Selkälä: Feministiseen politiikkaan siirtyminen oli virhe Suomelle

Vihreiden kunta- ja aluevaaliehdokas maahanmuuttotutkimuksen takana – Lehtinen ja valtiovarainministeriön finanssineuvos lyttäävät tutkimuksen

Bensan hinta laskee taas – eduskunta hyväksyi polttoaineiden verotuksen keventämisen

Antikainen: Marinin hallitus toi ISIS-äidit Suomeen – perussuomalaiset laittaa heidät vastuuseen

maaviljely

Perussuomalaisten kansanedustaja, eduskunnan suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Jani Mäkelä puolusti suomalaista työtä ja suomalaisia työmarkkinoita eilen Turun Eurooppa-foorumilla. Mäkelä huomautti myös, ettei EU voi pelastaa ilmastoa sillä, että Suomessa tehdään mahdottomaksi metsäteollisuuden ja maanviljelyn harjoittaminen.
 
Paikalla olleet kansanedustajat pohtivat muun muassa sitä, tulisiko EU:lle siirtää työperäiseen maahanmuuttoon liittyvää toimivaltaa. Jani Mäkelä totesi, että ensinnäkin EU-jäsenvaltioiden työmarkkinatilanne ja palkkatasot vaihtelevat suuresti jäsenvaltioiden välillä.
&#8211; Suomen ja Romanian työmarkkinoita ei voi verrata keskenään, saati sitä, miten molempiin ehkä otettaisiin sisään työperäistä maahanmuuttoa.
Mäkelä huomautti myös, että EU on jo itsessään 500 miljoonan ihmisen vapaan liikkuvuuden työmarkkina-alue.
&#8211; Voi kysyä, miksei EU-alueen sisältä löytyisi työntekijöitä Suomeen, kun jo nyt työntekijät voivat siirtyä vapaasti maasta toiseen.
Liika on aina liikaa
Mäkelä painotti, että Suomen pitää suojella omaa yhteiskuntaansa ja omia työmarkkinoitaan. Kansanedustaja vertasi maahanmuuttoa veden juontiin, joka lähtökohtaisesti on ihmiselle välttämätöntä, mutta liika on silti liikaa.
&#8211; Vesi on hyvää ja kaikille tarpeellista. Jos kuitenkin juo liikaa vettä, viime kädessä voi jopa menettää henkensä. Maahanmuutto on samankaltainen kysymys. Saattaa olla, että maahanmuutto on jossain tapauksessa hyväksi, jos tulija tuo jotain hyvää vastaanottavaan yhteiskuntaan, haluaa sopeutua paikallisiin tapoihin ja lakeihin sekä elättää itsensä ja perheensä, Mäkelä sanoi.
Hän huomautti, että on tärkeää, että maahanmuuttajia tulee vain sen verran, että vastaanottava yhteiskunta kykenee sulauttamaan tulijat omiin tapoihinsa ja yhteiskuntarakenteeseensa.
&#8211; Mikään yhteiskunta ei voi toimia niin, että ovista ja ikkunoista saapuu sisään porukkaa, joka tulee hakemaan leveämpää leipää siksi, että omassa kotimaassa asioita ei ole saatu kuntoon.
SDP:n kansanedustajalta irtiotto
SDP:n kansanedustaja Eveliina Heinäluoma asettui Mäkelän linjoille. Hän totesi suomalaisen palkkatason ja työehtojen säilyttämisen muuttuvan haastavaksi, jos samaan aikaan edistettäisiin työperäistä maahanmuuttoa EU:n ulkopuolelta.
Hallituspuoluetta edustavan Heinäluoman näkemys on yllättävä, sillä se on ristiriidassa pääministeri Sanna Marinin linjausten kanssa. Marin on <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008194762.html">usein väittänyt</a>, että työperäistä maahanmuuttoa olisi lisättävä reilusti nykyiseen verrattuna. Samoilla linjoilla on valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk), joka myös haluaa helpotuksia työperäiseen maahanmuuttoon. Kumpikaan ministeri ei ole juuri osoittanut kiinnostusta työllistää suomalaisia työttömiä.
Keskustan kansanedustaja Jouni Ovaska sentään asettui Eurooppa-foorumilla hallituksen tueksi.
Rakenteellisen työttömyyden riivaamaan Suomeen tarvitaan Ovaskan mukaan jostain syystä EU:n ulkopuolelta lisää ”osaajia”, joille pitäisi luoda ”väyliä ja prosesseja” saapumiseen.
Suomen erityisolot huomioitava
EU pyrkii eri tasoilla entistä yhtenäisempiin ilmastotoimiin ja jäsenvaltioiden kireisiin päästövähennystavoitteisiin. Suomen kannalta EU:n toimet toteutuessaan tarkoittaisivat pahimmillaan sitä, että EU:lle avautuisi mahdollisuus rajoittaa hakkuita Suomessa.
Mäkelä huomautti, että ilmastoa ei voi pelastaa sillä, että Suomessa metsäteollisuuden ja maanviljelyn harjoittaminen tehdään mahdottomaksi.
&#8211; Jatkossakin on huomioitava Suomen erityisolot, eli se että me olemme pohjoinen, pitkien etäisyyksien maa. Täällä tarvitaan energiaa lämmittämiseen ja liikkumiseen. Suomessa on myös energiaintensiivinen teollisuus.
Mäkelä muistutti Suomen tehneen jo tähän saakka erittäin laajasti ilmastotoimia ja vähentäneen päästöjään.
&#8211; Nyt olisi myös muiden vuoro hoitaa oma osansa kokonaisuudesta. Niin EU:n sisällä kuin ulkopuolellakin.
lmasto ei pelastu moraaliposeerauksella
Mäkelän mukaan EU:n tulisi moraaliposeerauksen, kuten sähköautointoilun sijaan pyrkiä vahvasti painostamaan maailman suuria saastuttajia leikkaamaan päästöjään.
Mäkelä myös huomautti, että pohjimmiltaan kyse on liiallisen väestönkasvun aiheuttamasta ongelmasta, kuten kaikki muutkin isot ongelmat.
&#8211; Siksi tarvitaan toimia myös väestönkasvun taittamiseen. Jos maapallolle tulee koko ajan lisää ihmisiä, jopa miljardeja, mitkään ilmastotoimet eivät riitä. Kivikaudelle emme voi enää palata, koska yhteiskuntamme perustuu talouskasvuun ja teollisuuteen, eli takapakkia emme voi ottaa.

Keskusta hinkuu Suomeen lisää halpatyövoimaa –  perussuomalaisten Mäkelältä tyrmäys: ”Suomen tulee suojella omia työmarkkinoitaan”

Valkoposkihanhien vuotuisen kevätmuuton alkaessa myös muuttoreittien varrella sijaitsevien maatilojen jokakeväinen ja -syksyinen piina alkaa. Venäjän tundralla pesivät hanhet levähtävät muuttomatkallaan Itä-Suomessa aiheuttaen samalla satojen tuhansien eurojen edestä satovahinkoja. Linnuille kelpaavat syötäväksi sekä viljan että heinän oraat, joten myös karjatilojen laitumet ja rehuksi aiotut niityt ovat vaarassa.

Joillakin alueilla syyskylvöstä on jouduttu luopumaan kokonaan oraiden päätyessä hanhien suihin. Menetetystä sadosta voi hakea korvausta ELY-keskukselta, mutta monet maanviljelijät kokevat, että korvaukset ovat liian alhaisia suhteessa hanhien aiheuttamiin vahinkoihin. Korvauksia on maksettu vuodesta 2009 ja ne ovat nousseet vuosi vuodelta. Vuonna 2018 pelkästään valkoposkihanhien aiheuttamista satovahingoista maksettiin korvauksia 1,1 miljoonaa euroa, valtaosa siitä Pohjois-Karjalan alueelle.
&#8211; Valkoposkihanhien satovahinkoja korvataan jo yli miljoonalla eurolla vuosittain, hukkaan valuneista työtunneista puhumattakaan. Sadon menetys ei uhkaa pelkästään viljelijöiden toimeentuloa vaan myös kotimaista ruuantuotantoa, mikäli hanhia ei saada häädettyä pelloilta. Maanviljely on näillä leveysasteilla alkujaankin haastavaa lyhyen kasvukauden vuoksi ja sadat tuhannet pelloilla ruokailevat hanhet voivat pahimmillaan pilata koko sadon, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen huomauttaa.
Kanta ollut kasvussa jo vuosia
Valkoposkihanhi on suojeltu EU-tasolla, mutta useat maat myöntävät poikkeuslupia sen metsästykseen satovahinkojen torjumiseksi ja lentoliikenteen turvaamiseksi. Suomessa poikkeuslupia on tänä vuonna myönnetty 12 tohmajärveläiselle viljelijälle, joilla on lupa ampua 20-40 lintua syysmuuton aikana vuosina 2020-2021. Laji on luokiteltu elinvoimaiseksi ja sen kannan arvioidaan kasvavan noin 10 prosentin vuosivauhtia.
Suomessa pesiviä hanhia on BirdLife Suomen vuonna 2019 tehdyn laskennan mukaan noin 33 700, mutta Suomen läpi muuttavia lintuja on arvioitu olevan jopa puoli miljoonaa. Valtaosa Itä-Suomen satovahingoista onkin tundralle muuttavien lintujen tekosia, sillä Suomessa hanhet pesivät enimmäkseen rannikkoalueilla.
&#8211; Syysmuuton ajaksi myönnetyt muutamat poikkeusluvat ovat yhtä tyhjän kanssa, kun hanhet syövät oraat kevätmuuton aikana. Laji on elinvoimainen ja kanta on ollut kasvussa jo vuosia, joten metsästyksen sallivia poikkeuslupia tarvitaan huomattavasti enemmän, kun muut karkotuskeinot eivät näytä olevan riittävän tehokkaita. Monien maanviljelijöiden mitta on jo täynnä tätä jokavuotista riesaa. Näin asiat eivät voi enää jatkua, Antikainen toteaa.
Antikainen on jättänyt toimenpidealoitteen koskien valkoposkihanhien metsästyksen sallivien poikkeuslupien aiempaa laajempaa myöntämistä sekä satovahinkokorvausten nostamista todellisia kuluja vastaavalle tasolle.

Antikainen: Lisää poikkeuslupia valkoposkihanhien metsästykseen