Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

Hallitus esittää Ylen rahoitusta vuosittain nostavan indeksin jäädyttämistä

Tynkkynen: Tuleviin kriiseihin ja varautumiseen EU:ssa ei tarvita uutta yhteisvelkaa, on nojattava kansallisvaltioiden budjetteihin – ”Esimerkkiä varautumiseen voi ottaa Suomesta”

Kolumni: Poliittinen ilmiö nimeltä Trump

Vigelius tyrmää Arto Nybergin ohjelman lopettamisen Ylellä: ”Lypsävätkin lehmät viedään teuraaksi”

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

Eerola: Avointen pohjoismaisten rajojen ei pitäisi tarkoittaa rikollisten liikkumisen helpottamista

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri valitsi lisää aluevaaliehdokkaita – kolmannes ehdokaslistasta täytetty

Keskustan riveistä perussuomalaisiin siirtynyt Pekka Aittakumpu: ”Perussuomalaiset on Suomen rohkein puolue”

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Visegradin uutisdokumentti järjestäytyneestä poliittisesta islamista: Poliittinen islam ei kuulu uskonnonvapauden piiriin

Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön

Ruotsissa vietettiin hiljainen hetki Hamasin terroristi Yahya Sinwarin muistolle – tuhannet huusivat suosionosoituksia Malmössä

Eurooppaan vyöryi 10 vuodessa 4,5 miljoonaa Syyrian pakolaista – nyt kielteisen turvapaikkapäätökseen saaneet halutaan palauttaa turvalliseen kotimaahansa

Trumpin suosio kasvaa ja demokraattien epätoivo syvenee – on aika kaivaa taas esiin Hitler-kortti

maito

Inflaation reipas eteneminen saa naamat vakavaksi Ruotsissa ja lompsa huutaakin monella jo tyhjyyttään. Kauppiaat ovat kohdanneet somekansan raivon, kun elintarvikkeet kallistuvat vauhdilla, jollainen on viimeksi koettu 1950-luvun alussa.

Sähkön hinta tuli huipustaan alaspäin, mutta siitä huolimatta inflaatio nousi helmikuussa Ruotsin tilastokeskus SCB:n <a href="https://www.scb.se/en/finding-statistics/statistics-by-subject-area/prices-and-consumption/consumer-price-index/consumer-price-index-cpi/pong/statistical-news/consumer-price-index-cpi-february-2023/">mukaan</a> 12 prosenttiin (CPI). Pohjainflaatio oli samaan aikaan 9,4 prosenttia (CPIF).
Suurena syynä synkeään kehitykseen on ruoka, joka on vuodessa kallistunut 22,1 prosenttia. Eniten nousivat maidon, juuston, kananmunien sekä vihannesten hinnat, <a href="https://www.expressen.se/ekonomi/nya-inflationssiffror-i-dag-/">kertoo</a> Expressen.
Viimeksi elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet tätä vauhtia 1950-luvun alussa.
”Mihin tämä yhteiskunta on menossa?”
Ruotsin suurin elintarvikeketju ICA on varoittanut kauppiaitaan mahdollisista hyökkäyksistä liikkeitä tai niiden henkilökuntaa vastaan. Yhtiön turvallisuuspäällikkö Anders Jonasson <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/vast/ica-varnar-for-hot-mot-handlare-efter-skenande-matpriser">kirjoittaa</a> SVT:n haltuunsa saamassa yhtiön viestissä, että ”todennäköisyys uhkan toteutumiselle on alhainen mutta sitä ei voida sulkea pois”.
Somessa ja saiteilla kauppiaita on uhkailtu eri tavoin. Heitä on aiottu muun muassa hirttää tai ampua. Uhkaukset saattavat heijastaa myös Ruotsin yleistä yhteiskunnallista ilmapiiriä ja somelle tyypillistä kahlitsematonta raivoa. Joka tapauksessa kauppiaat ovat huolissaan itsensä ja läheistensä puolesta.
&#8211; Meillähän on perheet ja kaikki, mihin tämä yhteiskunta oikein on menossa? kysyy muiden muassa ICA-kauppias Christian Palmén.

Rahat eivät riitä ravintoon Ruotsissa – kauppiaiden henkeäkin jo uhattu

Naudanlihan maailmanlaajuisista päästöistä puhuminen on peittänyt alleen sen, että Suomessa tuotanto lukeutuu maailman vähäpäästöisimpiin, kirjoittaa toimittaja Pasi Jaakkonen <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006263132.html">Ilta-Sanomissa</a>. Nautakarjatalouteen kohdistuva kritiikki on Suomessa kohtuuttoman suurta suhteessa sen vaikutuksiin, tutkija Perttu Virkajärvi Luonnonvarakeskuksesta (Luke) sanoo IS:n jutussa.

Nautakarjan päästöihin syventyneitä tutkijoita harmittaa tapa, millä naudanlihaa on käsitelty viime aikoina suomalaisessa ilmastokeskustelussa, Jaakkonen kirjoittaa.
Keväällä Sitra ohjeisti kansalaisia luopumaan punaisesta lihasta ja maitotuotteista. Elokuussa YK:n alainen Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC korosti naudanlihan syönnin kielteisiä ilmastovaikutuksia. Ennen sitä YK:n elintarvikejärjestön FAO listasi naudanlihantuotannon maailmanlaajuiset ongelmat.
Ilta-Sanomien jutun julkaisun jälkeen on vielä kuultu, että Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistaman Unicafen ravintolat lopettavat naudanlihan tarjoilun helmikuussa. Asiasta kertoi ensimmäisenä <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006273188.html">Helsingin Sanomat</a>.
<h4>Suomen naudat eivät uhkaa sademetsiä</h4>
– Täkäläiseen keskusteluun on kopioitu kansainvälisistä raporteista sellaisia uhkia, joita täällä ei ole. Nautakarjatalouteen kohdistuva kritiikki on Suomessa kohtuuttoman suurta suhteessa sen vaikutuksiin, tutkija Perttu Virkajärvi Luonnonvarakeskuksesta (Luke) sanoo Ilta-Sanomille.
Suomessa lehmiä ei ruokita sademetsistä raivatuilla pelloilla kasvatetulla soijalla. Meillä naudat syövät nurmea, jota täydennetään rehuviljalla ja soijattomilla valkuaisrehuilla.
Suomalaisia on vaadittu vähentämään punaisen lihan syömistä, eikä maito ole enää itsestäänselvyys edes päiväkodissa.
– Jos lihaa aiotaan tulevaisuudessa Suomessa syödä, niin sitä kannattaa ehdottomasti tuottaa Suomen kaltaisissa oloissa tai muilla yhtä kestävillä menetelmillä, Virkajärvi sanoo Ilta-Sanomille.
<h4>Suomi on vähentänyt päästöjä kaikilla rintamilla</h4>
Vaikka julkisuudessa käydystä keskustelusta voisi saada sen käsityksen, että Suomi ei ole tehnyt omaa osuuttaan ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, on esimerkiksi sähköntuotanto muuttunut lähes päästöttömäksi viimeisen puolen vuosisadan aikana. Päästöt vähenevät entisestään, kun kaksi uutta ydinvoimalaa otetaan lähivuosina käyttöön. Suomen metsät ovat samanaikaisesti nielleet valtavan määrän hiiltä ilmakehästä puihin ja maaperään.
Metsien lisäksi edistysaskeleita on otettu pelloilla, mutta niistä ei ole juuri puhuttu. Ilta-Sanomien mukaan tuotannon tehostumisen vuoksi lehmät tuottavat saman maitomäärän aiempaa vähäisemmällä rehulla, joten niiden päästöt maitokiloa kohti ovat laskeneet.
<h4>Lehmänmaidon hiilijalanjälki soijamaidon luokkaa</h4>
YK:n elintarvikejärjestön FAO:n mukaan hiilidioksidiekvivalenteiksi muunnettuna maailmassa tuotetun maitokilon päästöjen keskiarvo on 2,5 kiloa hiilidioksidia. Suomessa luku on noin 1,1 kiloa, lähes sama kuin ympäristöystävällisenä vaihtoehtona tarjotun soijamaidon 1 kg:n hiilijalanjälki, Jaakkonen kirjoittaa.
Suomalaisen naudanlihan vahvuus on myös se, että 80 prosenttia siitä syntyy maidontuotannon sivutuotteena. Maidontuotannon ohessa syntyvän lihan ilmastokuorma on olennaisesti pienempi kuin pelkän pihvikarjan tuottamisessa. Suomalainen tapa tuottaa lihaa on kansainvälisesti poikkeuksellinen.
– Märehtijä ei tarvitse soijaa ollenkaan, ja se on suomalaisessa naudanlihantuotannossa suuri etu. Lypsylehmät voivat hyödyntää täällä kasvavaa rypsiä ja viljaa ja elintarviketeollisuuden sivujakeita tehokkaasti, Virkajärvi muistuttaa.
<h4>Nurmi sitoo hyvin hiiltä, toisin kuin viljapelto</h4>
Vielä yksi asia pienentää maidon ja naudanlihan hiilijalanjälkeä. Nurmi voi sitoa maahan helposti 800 kiloa hiiltä vuodessa. Se laskee maidon hiilijanlanjälkeä 30-40 prosenttia.
Nurmipellon muuttaminen yksivuotisten kasvien viljan tai vihannesten viljelyyn johtaa siihen, että pelto ei toimi enää entisen kaltaisena tehokkaana hiilinieluna ja hiilivarastona. Peitteisyytensä talven yli pitävät nurmet kuormittavat vesistöjä vähemmän ravinnekuormituksen muodossa kuin kasvisruuan viljelyssä olevat pellot, Jaakkonen kirjoittaa.
<h4>Lannasta biokaasua</h4>
Yksi lehmä tuottaa lantaa vuorokaudessa määrän, joka vastaa energiasisällöltään yhtä litraa öljyä, jos lanta muutettaisiin biokaasuksi.
Nykyaikainen 150 lehmän navetta, jossa on lehmiä ja nuorta karjaa, tuottaa vuorokaudessa 10 000 kiloa lantaa. Vuodessa siitä voidaan jalostaa 63 000 kuutiometriä uusiutuvaa nurmipohjaista metaania, joka vastaa noin 63 000:ta litraa öljyä. Jos lantapohjaiseen biokaasutuotantoon lisätään biomassaa viljelyskäytön ulkopuolella olevilta heinäpelloilta noin 50 hehtaarin alalta, kasvaa biokaasun määrä 148 000 kuutiometriin, Jaakkonen laskee jutussaan.
&#8211; Silloin yhden nautakarjatilan ympärille rakentuva biokaasutuotanto kattaisi noin sadan auton vuosittaisen polttoaineen kulutuksen. Se korvaisi fossiilisia polttoaineita siellä, missä autoilla ajetaan pitkiä taipaleita, Jaakkonen kirjoittaa Ilta-Sanomissa.

Suomalainen naudanliha ja lehmänmaito on maailman vähäpäästöisintä – soijamaidon jalanjälki samaa luokkaa

Ylen ilmastotentissä kävi selväksi, että perussuomalaisia lukuun ottamatta lähes kaikki puolueet ovat valmiita nostamaan ruuan hintaa.

Demarit, vihreät ja vasemmistoliitto esittävät julkisten ruokailujen muuttamista siten, että jatkossa tarjolla olisi lähinnä kasvisruokaa.
Ylen ilmastotentissä torstai-iltana eduskuntavaaliehdokkaalta kysyttiin näkemyksiä ruuan hinnasta sekä tiedusteltiin pitäisikö julkisissa ruokailuissa jatkossa tarjota enimmäkseen kasvisruokaa.
Luontojärjestö WWF julkaisi viime viikolla suosituksen, jonka mukaan punaista lihaa saisi syödä vain kerran viikossa, maitoa saisi juoda lasillisen päivässä. Kananmunia olisi lupa syödä kuusi kappaletta kuukauden aikana.
Sdp haluaa ohjata kansalaisia verotuksella
Sdp:n Sanna Marin, vihreiden Emma Kari ja vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen vastasivat myöntävästi kysymykseen, pitäisikö julkisissa ruokailuissa, kuten päiväkodeissa, kouluissa ja armeijassa siirtyä suosituksen mukaiseen ruokailuun seuraavien neljän vuoden aikana.
Sarkkisen mukaan ruokasektorin ja maatalouden päästöjä pitäisi vähentää. Kasvisruokavalioon siirtyminen olisi Sarkkisen mukaan ilmastoteko. Naudanlihan syöntiä pitäisi vähentää.
Marinin mielestä julkisten ruokailujen siirtäminen kasvispainotteiseen suuntaan olisi järkevää. Sdp myös esittää kestävän kehityksen arvonlisäveroa, jolla olisi tarkoitus ”ohjata kuluttamista&#8221;.
Käytännössä sdp:n veroesitys tarkoittaisi ruuan hinnan kallistumista.
&#8211; Kulutusta voidaan ohjata verotuksella, Marin sanoi.
Vaihtaako Musti lihan nyhtökauraan?
Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen ei ollut innostunut demarien suunnitelmista korottaa ruuan hintaa.
&#8211; Demarien kestävän kehityksen arvonlisävero vie duunareilta lauantaimakkaran suusta. Ja samalla lemmikkien, kuten kissojen ja koirien, ruuan hinta tulee kallistumaan jopa 20-40 prosenttia.
Marinin mukaan kestävän kehityksen arvonlisäverossa on kysymys ”kokonaisesta ajattelutavasta.”
&#8211; Oppivatko Musti ja Mirri vaihtamaan lihan nyhtökauraan? Putkonen heitti takaisin.

Putkonen: Demareiden kestävän kehityksen arvonlisävero vie duunareilta lauantaimakkaran suusta

maito

Rahat eivät riitä ravintoon Ruotsissa – kauppiaiden henkeäkin jo uhattu

Suomalainen naudanliha ja lehmänmaito on maailman vähäpäästöisintä – soijamaidon jalanjälki samaa luokkaa

Putkonen: Demareiden kestävän kehityksen arvonlisävero vie duunareilta lauantaimakkaran suusta

Uusimmat

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

Hallitus esittää Ylen rahoitusta vuosittain nostavan indeksin jäädyttämistä

Tynkkynen: Tuleviin kriiseihin ja varautumiseen EU:ssa ei tarvita uutta yhteisvelkaa, on nojattava kansallisvaltioiden budjetteihin – ”Esimerkkiä varautumiseen voi ottaa Suomesta”

Kolumni: Poliittinen ilmiö nimeltä Trump

Vigelius tyrmää Arto Nybergin ohjelman lopettamisen Ylellä: ”Lypsävätkin lehmät viedään teuraaksi”

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

Eerola: Avointen pohjoismaisten rajojen ei pitäisi tarkoittaa rikollisten liikkumisen helpottamista

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri valitsi lisää aluevaaliehdokkaita – kolmannes ehdokaslistasta täytetty

Viikon suosituimmat

Keskustan riveistä perussuomalaisiin siirtynyt Pekka Aittakumpu: ”Perussuomalaiset on Suomen rohkein puolue”

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Visegradin uutisdokumentti järjestäytyneestä poliittisesta islamista: Poliittinen islam ei kuulu uskonnonvapauden piiriin

Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

Ruotsissa vietettiin hiljainen hetki Hamasin terroristi Yahya Sinwarin muistolle – tuhannet huusivat suosionosoituksia Malmössä

Eurooppaan vyöryi 10 vuodessa 4,5 miljoonaa Syyrian pakolaista – nyt kielteisen turvapaikkapäätökseen saaneet halutaan palauttaa turvalliseen kotimaahansa

Trumpin suosio kasvaa ja demokraattien epätoivo syvenee – on aika kaivaa taas esiin Hitler-kortti

Toimitus suosittelee

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Demarien toimittajaliitolla ja Journalistiliitolla kaksoisroolit: Ovat Yleisradion osakkaita, samalla lobbaavat Yle-leikkauksia vastaan

Väestö muuttuu, ongelmat kasaantuvat – Riikka Purra ja Mari Rantanen suuressa maahanmuuttokeskustelussa keskiviikkona (suora lähetys)

Korporaatiomaailma löi jarrut wokelle – identiteettipolitiikka katosi kymmenien suuryritysten vuosikertomuksista