KUVAKAAPPAUS/YLE
Tynkkynen: Tuleviin kriiseihin ja varautumiseen EU:ssa ei tarvita uutta yhteisvelkaa, on nojattava kansallisvaltioiden budjetteihin – ”Esimerkkiä varautumiseen voi ottaa Suomesta”
Presidentti Sauli Niinistö katsoo tuoreessa raportissaan, että jatkossa EU:n täytyy investoida huomattavasti nykyistä enemmän turvallisuuteen ja varautumiseen. Niinistön mukaan EU:n tulisi käyttää budjetistaan jopa viidennes puolustuksen ja kokonaisturvallisuuden vahvistamiseen. Perussuomalaisten EU-parlamentaarikko Sebastian Tynkkynen toteaa, että EU-tason varautumisessa ei varsinaisesti ole puutetta lisärahasta, vaan jo olemassa olevia varoja tulee kohdentaa uudelleen.
Presidentti Sauli Niinistö luovutti eilen keskiviikkona virallisesti raporttinsa Euroopan kriisivalmiuden vahvistamisesta EU-komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille. Niinistöä pyydettiin raportin kirjoittajaksi viime keväänä.
Raportissa herätellään eri tavoilla EU-maita ja koko unionia varautumaan mannerta uhkaaviin vaaroihin, kuten sotilaalliseen uhkaan ja ilmastonmuutokseen. Raportissa käsitellään myös huoltovarmuusasioita.
Omavaraisuuteen totuttu Suomessa
Ylen aamuohjelmissa torstaina vieraillut perussuomalaisten EU-parlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kiittelee Niinistön raportissa olevia monille suomalaisille jo vanhastaan tuttuja elementtejä.
– Suomessa ollaan totuttu ajatukseen omavaraisuudesta. Kuten raportissakin mainitaan, Euroopassa kansalaisten tulisi olla valmistautuneita jopa 72 tunnin omavaraisuuteen. Olenkin tyytyväinen, että varautumista tehdään nimenomaan suomalaisten mallien ja suomalaisen ajattelun pohjalta.
Tynkkynen mainitsee, että toisin kuin Suomessa, useissa EU-maissa puolustusvoimien kykyä on ajettu alas.
– Olemme siksikin erittäin varautuneita. Suomessa asevelvollisuus voisi kuitenkin koskea molempia sukupuolia. Se olisi erittäin iso varautumisteko. Voitaisiin ajatella asepalvelusta tai jonkinlaista kansalaispalvelusta, jonka jokainen suomalainen kävisi läpi.
Itänaapuria ei enää tarvitse miellyttää
Suomi on äskettäin takavarikoinut runsaasti Venäjän valtion kiinteistöomaisuutta Suomessa. Takavarikkojen taustalla on Haagin välitystuomioistuimen päätös, jonka mukaan Venäjän on maksettava ukrainalaisyhtiö Naftogazille korvauksia yli viiden miljardin euron edestä. Tarkoitus on estää Venäjää myymästä tai luovuttamasta omaisuuttaan eteenpäin.
Tynkkynen tuntee tyytyväisyyttä kaikista Suomen Ukrainaa tukevista toimista.
– Kyse ei ole pelkästään siitä, että Venäjä on hyökännyt Ukrainaan, vaan Ukrainalla on myös saatavia Venäjältä, joita ei ole maksettu. Siksi operaatioita hoidetaan myös ulkomaiden kautta. Venäjältä voi tulla joitakin vastatoimia, mutta Suomi on jo tottunut Venäjän uhkailuun. Siinä ei ole mitään uutta. Suomessa on varauduttu erilaisiin tilanteisiin. Meillä ei ole hätää.
Suomi on myös päässyt irti pyrkimyksestä miellyttää itänaapuria.
– Olimme vuosikymmeniä rähmällään Neuvostoliiton edessä, ehkä hieman pelokkainakin. Nyt olemme kuitenkin ensimmäisten joukossa tekemässä tällaista ratkaisua. Nato-jäsenyyskin tuo Suomelle itsevarmuutta, Tynkkynen sanoo.
Uutta lainsäädäntöä Venäjän vaikutusyrityksiä vastaan
Vuosikymmenien aikana Suomessa on totuttu erilaisiin Venäjän konnankoukkuihin. Tynkkynen mainitsee Venäjän ilmatilaloukkaukset sekä äskettäin Suomenlahdella olleet GPS-häiriöt.
Suomeen on äskettäin saatu uutta lainsäädäntöä Venäjän vaikutusyritysten varalta. Kesällä eduskunta hyväksyi niin sanotun käännytyslain, joka tuli voimaan heinäkuussa.
Käännytyslaki mahdollistaa välineellistetyn maahantulon torjumisen aina kuukaudeksi kerrallaan esimerkiksi tilanteessa, jossa Venäjä ryhtyisi ohjaamaan turvapaikanhakijoita Suomen rajalle, kuten kävi syksyllä 2023.
Nyt samaan on herätty muissakin EU-maissa. Esimerkiksi Puola ilmoitti jo äskettäin aikovansa asettaa väliaikaisen kiellon turvapaikan hakemiselle. Puolan pääministeri Donald Tusk samassa yhteydessä syytti Valko-Venäjää, Venäjää ja ihmissalakuljettajia turvapaikkajärjestelmän hyväksikäytöstä.
– Puola käyttää suoraan Suomen lainsäädäntömallia. Sama varautuminen ja valmistautuminen hybridivaikuttamiseen lainsäädännöllä tarvitaan vähintään kaikkiin EU:n rajavaltioihin, Tynkkynen sanoo.
Niinistön raportti on toteuttamiskelpoinen
Ehdotusten toteutukseen tarvitaan tietenkin rahaa. Niinistö katsookin raportissaan, että EU:n täytyy myös investoida paljon nykyistä enemmän turvallisuuteen ja varautumiseen. Niinistö ehdottaa, että EU:n tulisi käyttää budjetistaan viidennes puolustuksen ja kokonaisturvallisuuden vahvistamiseen.
Tynkkynen kieltää, että varautumisessa olisi puutetta rahasta taikka uudesta EU-yhteisvelasta.
– Olen tyytyväinen, että Niinistö esittelee raportin täynnä toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä. Näin seurauksena tuskin myöskään on massiivista vastustusta. Näkisin myös, että kun puhutaan Euroopan turvallisuudesta tässä ajassa, jossa käynnissä on jo iso sota ja Lähi-idässäkin on vaara eskalaatiosta, on tärkeää, että esitetään sellaisia asioita, jotka myös voidaan saada toteutetuksi.
– Yhteistä EU-velkaa ei tarvita varautumiseen, vaan on nojattava kansallisvaltioiden budjetteihin. Esimerkkiä voi ottaa Suomesta, joka on varautunut erittäin hyvin, ja meillä on myös vahvat puolustusvoimat. Jos muilla EU-valtioilla on vain tahtoa panostaa varautumiseen ja turvallisuuteen, se voidaan tehdä samoin kuin Suomikin on tehnyt. EU-maissa tarvitaan suunnanmuutosta, ja niiden on priorisoitava asioihin, joilla on oikeasti väliä.
EU:lle ei voi antaa verotusoikeutta
Tynkkynen korostaa, että EU:lle ei myöskään voida antaa verotusoikeutta.
– Ne toimet, mitä EU:n kautta tehdään, niiden pitää olla varojen uudelleenkohdentamista. Meillä on jo nyt valtavasti EU:n kautta käytettävää rahaa, jota voitaisiin kohdentaa uudelleen.
Tynkkynen nostaa sille myös surullisenkuuluisan EU-elvytyspaketin, jonka rahoja on käytetty esimerkiksi italialaisten ikkunaremontteihin.
– On siis paljon erilaisia instrumentteja, joita voidaan käyttää rahoitukseen. Esimerkiksi elvytyspaketin kaikkia rahoja ei ole edes vielä jaettu.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- käännytyslaki EU-elvytyspaketit EU-vero kokonaisturvallisuus kriisivarautuminen yhteisvelka omavaraisuus hybridivaikuttaminen kansallisvaltiot Ursula von der Leyen Euroopan unioni Sauli Niinistö Donald Tusk Ukraina Sebastian Tynkkynen Venäjä Huoltovarmuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Turvapaikkajärjestelmästä on tullut elintasosiirtolaisuuden kanava – ”Vanhentuneita sopimuksia ja kansainvälistä lainsäädäntöä pakko uudistaa radikaalisti”
Purra: “Suomi ei tarvitse lisää EU:n yhteisvelkaa eikä suunnitelmataloutta”
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra korosti Ylen Ykkösaamussa, että Suomi ei tarvitse lisää EU:n yhteisvelkaa eikä Mario Draghin esittämää "suunnitelmataloutta". Perussuomalaiset haluaisivat, että sosiaaliturva muutettaisiin kansalaisuusperusteiseksi.
Puhemies Halla-aho Ruotsissa: Ympyrä sulkeutuu – ja olemme taas sotilaallisia liittolaisia
Itämeren energiaturvallisuus on keskeinen osa Suomen turvallisuutta – ”Tiiviimpi yhteistyö alueen maiden kanssa parantaa kriisivalmiuttamme ja varautumistamme”
Demaripomo Lindtman kehui surullisenkuuluisaa 750 miljardin EU-elvytyspakettia – Riikka Purra puisteli epäuskoisena päätään: ”Voi veronmaksajaa”
EU-taloutta on korjattava kestävällä tavalla, ei enää uusilla yhteisvelkapaketeilla – Purra kehottaa kaikkia ottamaan mallia Suomen hallituksen toimista
Italialaiset ilakoivat EU:n tukemilla taloremonteilla – Koponen: ”Suomalaiset veronmaksajat ovat rahoittaneet korruptiota ja Italian mafiaa”
Viikon suosituimmat
Halla-aho tylyttää liberaalia wokemediaa – “Trumpin voitto on työväenluokan kapina”
Puhemies Jussi Halla-aho naulasi keskiviikkona someen omat teesinsä syistä, jotka avittivat Donald Trumpin Yhdysvaltain 47. presidentiksi. Trump voitti vaalit siitä huolimatta, että liberaalit ja media nimittelivät Trumpia toistuvasti "pelleksi, huijariksi, fasistiksi, rikolliseksi, epäpäteväksi ja ties miksi”.
HS, IS, Aamulehti päiväkausia poissa Twitteristä
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Selitykset alkavat Donald Trumpin ja republikaanien marssiessa kohti vaalivoittoa
Trump voitti itselleen Pohjois-Carolinan vaa’ankieliosavaltion ja on menossa voittoon myös Georgiassa. Harrisin oljenkorsi on voittaa Pennsylvaniassa, Michiganissa Wisconsinissa, mutta Trump on niskan päällä niissäkin.
Museovirasto sulki suositut museokohteet reaktiona hallituksen leikkauspäätökseen – Louhisaaren kartanon omistaja Taito Ylhäinen: ”Pelkkää vedätystä”
Hallitus päätti kevään kehysriihessä leikata Museovirastolta 872 000 euroa ensi vuoden määrärahoista. Museovirasto reagoi leikkauksiin sulkemalla Seurasaaren ulkomuseon, Kirkkonummen Hvitträskin, Askaisten Louhisaaren ja Kotkan Langinkosken. Louhisaaren kartanon omistaja, perussuomaisten toiminnantarkastaja ja Maskun kunnanvaltuuston puheenjohtaja Taito Ylhäinen pitää päätöstä silkkana vedätyksenä ja kiristyksenä.
Rocklegenda USA:n vaaleista: Faneilleen äänestysohjeita jakavat muusikot käyttävät vaikutusvaltaansa väärin – ”Se ei edusta vapautta”
Rokkari Alice Cooper on yksi viihdemaailman suurnimistä, joka pidättäytyy ottamasta puolia Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa. Cooper totesi jo edellisten presidentinvaalien alla, että hän mielellään osallistuu erilaisiin hyväntekeväisyystempauksiin, mutta äänestysohjeita hän ei ryhdy jakamaan.
Iranin islamistinen hallinto pidätti yliopisto-opiskelijan – nuori nainen vastusti siveyspoliisin voimakeinoja riisuutumalla
Viikonloppuna viestipalvelu X:ssä levisi kuvia ja video nuoresta naisesta, joka kulkee alusvaatteet yllään rakennuksen pihalla. Hänen kerrotaan riisuutuneen protestiksi, koska siveyspoliisi oli käyttänyt häneen voimakeinoja väärin puetun hijabin vuoksi. Hänen vaatteitaan oli esimerkiksi revennyt siveyspoliisin kiinniotossa.
Yrittäjät ovat erittäin pettyneitä Helsingin päättäjien viherkokeiluihin – ydinkeskusta näivettyy ja yritykset kärsivät
Helsingin päättäjien Esplanadi-kokeilu lisäsi kävely- ja pyöräilyalueiden määrää ja muutti autoilijoiden väylät yksikaistaisiksi. Nyt ydinkeskustan liikenne on sekaisin ja yritykset menettävät asiakkaita.
Mari Rantanen palaa sisäministeriksi perjantaina
Perussuomalaisten Mari Rantanen palaa sisäministerin tehtäviin hieman arvioitua aikaisemmin. Alun perin Rantasen piti olla väliaikaisesti poissa sisäministerin tehtävistä vuoden loppuun saakka. - Vakavasti sairaana ollut tyttäreni on toipunut ennakoitua nopeammin, kertoo Rantanen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää