

KUVAKAAPPAUS/YLE
Tynkkynen: Tuleviin kriiseihin ja varautumiseen EU:ssa ei tarvita uutta yhteisvelkaa, on nojattava kansallisvaltioiden budjetteihin – ”Esimerkkiä varautumiseen voi ottaa Suomesta”
Presidentti Sauli Niinistö katsoo tuoreessa raportissaan, että jatkossa EU:n täytyy investoida huomattavasti nykyistä enemmän turvallisuuteen ja varautumiseen. Niinistön mukaan EU:n tulisi käyttää budjetistaan jopa viidennes puolustuksen ja kokonaisturvallisuuden vahvistamiseen. Perussuomalaisten EU-parlamentaarikko Sebastian Tynkkynen toteaa, että EU-tason varautumisessa ei varsinaisesti ole puutetta lisärahasta, vaan jo olemassa olevia varoja tulee kohdentaa uudelleen.
Presidentti Sauli Niinistö luovutti eilen keskiviikkona virallisesti raporttinsa Euroopan kriisivalmiuden vahvistamisesta EU-komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille. Niinistöä pyydettiin raportin kirjoittajaksi viime keväänä.
Raportissa herätellään eri tavoilla EU-maita ja koko unionia varautumaan mannerta uhkaaviin vaaroihin, kuten sotilaalliseen uhkaan ja ilmastonmuutokseen. Raportissa käsitellään myös huoltovarmuusasioita.
Omavaraisuuteen totuttu Suomessa
Ylen aamuohjelmissa torstaina vieraillut perussuomalaisten EU-parlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kiittelee Niinistön raportissa olevia monille suomalaisille jo vanhastaan tuttuja elementtejä.
– Suomessa ollaan totuttu ajatukseen omavaraisuudesta. Kuten raportissakin mainitaan, Euroopassa kansalaisten tulisi olla valmistautuneita jopa 72 tunnin omavaraisuuteen. Olenkin tyytyväinen, että varautumista tehdään nimenomaan suomalaisten mallien ja suomalaisen ajattelun pohjalta.
Tynkkynen mainitsee, että toisin kuin Suomessa, useissa EU-maissa puolustusvoimien kykyä on ajettu alas.
– Olemme siksikin erittäin varautuneita. Suomessa asevelvollisuus voisi kuitenkin koskea molempia sukupuolia. Se olisi erittäin iso varautumisteko. Voitaisiin ajatella asepalvelusta tai jonkinlaista kansalaispalvelusta, jonka jokainen suomalainen kävisi läpi.
Itänaapuria ei enää tarvitse miellyttää
Suomi on äskettäin takavarikoinut runsaasti Venäjän valtion kiinteistöomaisuutta Suomessa. Takavarikkojen taustalla on Haagin välitystuomioistuimen päätös, jonka mukaan Venäjän on maksettava ukrainalaisyhtiö Naftogazille korvauksia yli viiden miljardin euron edestä. Tarkoitus on estää Venäjää myymästä tai luovuttamasta omaisuuttaan eteenpäin.
Tynkkynen tuntee tyytyväisyyttä kaikista Suomen Ukrainaa tukevista toimista.
– Kyse ei ole pelkästään siitä, että Venäjä on hyökännyt Ukrainaan, vaan Ukrainalla on myös saatavia Venäjältä, joita ei ole maksettu. Siksi operaatioita hoidetaan myös ulkomaiden kautta. Venäjältä voi tulla joitakin vastatoimia, mutta Suomi on jo tottunut Venäjän uhkailuun. Siinä ei ole mitään uutta. Suomessa on varauduttu erilaisiin tilanteisiin. Meillä ei ole hätää.
Suomi on myös päässyt irti pyrkimyksestä miellyttää itänaapuria.
– Olimme vuosikymmeniä rähmällään Neuvostoliiton edessä, ehkä hieman pelokkainakin. Nyt olemme kuitenkin ensimmäisten joukossa tekemässä tällaista ratkaisua. Nato-jäsenyyskin tuo Suomelle itsevarmuutta, Tynkkynen sanoo.
Uutta lainsäädäntöä Venäjän vaikutusyrityksiä vastaan
Vuosikymmenien aikana Suomessa on totuttu erilaisiin Venäjän konnankoukkuihin. Tynkkynen mainitsee Venäjän ilmatilaloukkaukset sekä äskettäin Suomenlahdella olleet GPS-häiriöt.
Suomeen on äskettäin saatu uutta lainsäädäntöä Venäjän vaikutusyritysten varalta. Kesällä eduskunta hyväksyi niin sanotun käännytyslain, joka tuli voimaan heinäkuussa.
Käännytyslaki mahdollistaa välineellistetyn maahantulon torjumisen aina kuukaudeksi kerrallaan esimerkiksi tilanteessa, jossa Venäjä ryhtyisi ohjaamaan turvapaikanhakijoita Suomen rajalle, kuten kävi syksyllä 2023.
Nyt samaan on herätty muissakin EU-maissa. Esimerkiksi Puola ilmoitti jo äskettäin aikovansa asettaa väliaikaisen kiellon turvapaikan hakemiselle. Puolan pääministeri Donald Tusk samassa yhteydessä syytti Valko-Venäjää, Venäjää ja ihmissalakuljettajia turvapaikkajärjestelmän hyväksikäytöstä.
– Puola käyttää suoraan Suomen lainsäädäntömallia. Sama varautuminen ja valmistautuminen hybridivaikuttamiseen lainsäädännöllä tarvitaan vähintään kaikkiin EU:n rajavaltioihin, Tynkkynen sanoo.
Niinistön raportti on toteuttamiskelpoinen
Ehdotusten toteutukseen tarvitaan tietenkin rahaa. Niinistö katsookin raportissaan, että EU:n täytyy myös investoida paljon nykyistä enemmän turvallisuuteen ja varautumiseen. Niinistö ehdottaa, että EU:n tulisi käyttää budjetistaan viidennes puolustuksen ja kokonaisturvallisuuden vahvistamiseen.
Tynkkynen kieltää, että varautumisessa olisi puutetta rahasta taikka uudesta EU-yhteisvelasta.
– Olen tyytyväinen, että Niinistö esittelee raportin täynnä toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä. Näin seurauksena tuskin myöskään on massiivista vastustusta. Näkisin myös, että kun puhutaan Euroopan turvallisuudesta tässä ajassa, jossa käynnissä on jo iso sota ja Lähi-idässäkin on vaara eskalaatiosta, on tärkeää, että esitetään sellaisia asioita, jotka myös voidaan saada toteutetuksi.
– Yhteistä EU-velkaa ei tarvita varautumiseen, vaan on nojattava kansallisvaltioiden budjetteihin. Esimerkkiä voi ottaa Suomesta, joka on varautunut erittäin hyvin, ja meillä on myös vahvat puolustusvoimat. Jos muilla EU-valtioilla on vain tahtoa panostaa varautumiseen ja turvallisuuteen, se voidaan tehdä samoin kuin Suomikin on tehnyt. EU-maissa tarvitaan suunnanmuutosta, ja niiden on priorisoitava asioihin, joilla on oikeasti väliä.
EU:lle ei voi antaa verotusoikeutta
Tynkkynen korostaa, että EU:lle ei myöskään voida antaa verotusoikeutta.
– Ne toimet, mitä EU:n kautta tehdään, niiden pitää olla varojen uudelleenkohdentamista. Meillä on jo nyt valtavasti EU:n kautta käytettävää rahaa, jota voitaisiin kohdentaa uudelleen.
Tynkkynen nostaa sille myös surullisenkuuluisan EU-elvytyspaketin, jonka rahoja on käytetty esimerkiksi italialaisten ikkunaremontteihin.
– On siis paljon erilaisia instrumentteja, joita voidaan käyttää rahoitukseen. Esimerkiksi elvytyspaketin kaikkia rahoja ei ole edes vielä jaettu.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- käännytyslaki EU-elvytyspaketit EU-vero kokonaisturvallisuus kriisivarautuminen yhteisvelka omavaraisuus hybridivaikuttaminen kansallisvaltiot Ursula von der Leyen Euroopan unioni Sauli Niinistö Donald Tusk Ukraina Sebastian Tynkkynen Venäjä Huoltovarmuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Turvapaikkajärjestelmästä on tullut elintasosiirtolaisuuden kanava – ”Vanhentuneita sopimuksia ja kansainvälistä lainsäädäntöä pakko uudistaa radikaalisti”

Purra: ”Suomi ei tarvitse lisää EU:n yhteisvelkaa eikä suunnitelmataloutta”
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra korosti Ylen Ykkösaamussa, että Suomi ei tarvitse lisää EU:n yhteisvelkaa eikä Mario Draghin esittämää "suunnitelmataloutta". Perussuomalaiset haluaisivat, että sosiaaliturva muutettaisiin kansalaisuusperusteiseksi.

Puhemies Halla-aho Ruotsissa: Ympyrä sulkeutuu – ja olemme taas sotilaallisia liittolaisia

Itämeren energiaturvallisuus on keskeinen osa Suomen turvallisuutta – ”Tiiviimpi yhteistyö alueen maiden kanssa parantaa kriisivalmiuttamme ja varautumistamme”

Demaripomo Lindtman kehui surullisenkuuluisaa 750 miljardin EU-elvytyspakettia – Riikka Purra puisteli epäuskoisena päätään: ”Voi veronmaksajaa”

EU-taloutta on korjattava kestävällä tavalla, ei enää uusilla yhteisvelkapaketeilla – Purra kehottaa kaikkia ottamaan mallia Suomen hallituksen toimista

Italialaiset ilakoivat EU:n tukemilla taloremonteilla – Koponen: ”Suomalaiset veronmaksajat ovat rahoittaneet korruptiota ja Italian mafiaa”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

AKT-pamppu Ismo Kokon mielestä bussiliikenne pysähtyisi ilman maahanmuuttajia – PS:n Grönroosilta tyly kuitti: ”AKT:n kaverilla kysynnän ja tarjonnan perusasiat hukassa”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos selventää mamutusta komppaavalle ay-pomo Ismo Kokolle, että toki Suomessa bussit liikkuisivat aivan hyvin myös ilman maahanmuuttajia, tällöin vain kuljettajien palkat olisivat hieman korkeammat kuin nyt.

Tukala helle jatkuu – Ministeri Kaisa Juuso: ”Viilennyksestä on nyt huolehdittava erityisesti vanhusten asumisyksiköissä”
Kotien lisäksi sisätilojen viileydestä on huolehdittava sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa sekä asumisyksiköissä, joissa hoidetaan kuumuuden vaikutuksille herkkiin väestöryhmiin kuuluvia, painottaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.