
MATTI MATIKAINEN
Viikon 43/2024 luetuin
Keskustan riveistä perussuomalaisiin siirtynyt Pekka Aittakumpu: ”Perussuomalaiset on Suomen rohkein puolue”
Keskustan eduskuntaryhmästä perussuomalaisiin siirtynyt kansanedustaja Pekka Aittakumpu haluaa elää Suomessa, jossa nuorilla riittää uskoa tulevaisuuteen ja rohkeutta perustaa perheitä ja synnyttää lapsia. Aittakummun mielestä perussuomalaiset toimii ainoana uskottavana vastavoimana perhearvoja murentaville vasemmalta tuleville ideologioille, mitä muut puolueet eivät halua tai pysty tekemään.
Oululainen filosofian ja teologian maisteri Pekka Aitakumpu (43) herätti 19.10. suuren kohun ilmoittaessaan yllättäen hakevansa perussuomalaisten eduskuntaryhmän jäseneksi. Aittakummun päätöksen taustalla vaikutti vahva kokemus siitä, ettei hän enää tuntenut voivansa viedä eteenpäin niitä itselleen tärkeitä asioita, joiden vuoksi hänet on eduskuntaan äänestetty.
– Koin, että perussuomalaisissa pystyn viemään niitä asioita eteenpäin ihan eri tavalla. Arvostan perussuomalaisissa sitä, että puolueessa nähdään perusasioiden ja perusarvojen merkitys. Perussuomalaiset toimii vastavoimana perhearvoja murentaville vasemmalta tuleville ideologioille tai aatteille. Sitä eivät muut puolueet Suomessa minusta siinä määrin pysty tekemään tai halua tehdä, Aittakumpu pohtii.
Isänmaallista rohkeutta
Perussuomalaisissa Aittakumpua viehättää myös se, että puolueessa ymmärretään laajasti perusasioiden merkitys. Aittakummulle on tärkeää myös isänmaallisuus, joka kuuluu voimakkaasti perussuomalaiseen identiteettiin. Siitä hän on saanut äänestäjiltään valtavasti myönteistä palautettakin. Aittakumpu kertoo olevansa todella liikuttunut siitä tuesta, jota hän on saanut kansalaisilta omasta vaalipiiristään ja ympäri Suomen.
– Palautteessa ovat nousseet esiin perusarvot, perusasiat ja isänmaallisuus, joita perussuomalaisissa arvostetaan laajasti. Perussuomalaiset on mielestäni Suomen rohkein puolue, joka uskaltaa ottaa esiin sellaisia asioita, joita muut eivät ota, ja puhua niistä suoraan, Aittakumpu sanoo.
Lapsi- ja perheystävällisen Suomen puolesta
Yksi keskeisimmistä syistä, miksi Aittakumpu aikoinaan lähti politiikkaan, oli lasten, nuorten ja perheiden asia. Lapsi- ja perheystävällisen Suomen luominen on aina ollut Aittakummulle tärkeä politiikan sarka. Hän haluaa vaikuttaa asioihin ja siihen suuntaan, mihin Suomea ollaan rakentamassa. Aittakummun arvomaailma pohjautuu kristilliseen vakaumukseen, johon keskeisesti liittyy lähimmäisenrakkaus, ahkeruus, yritteliäisyys, oikeudenmukaisuus, rehellisyys, totuuden puolesta toimiminen ja rohkeus.
– Meidän ei tarvitse pelätä mitään, jos tiedämme jonkin asian olevan oikein, vaan meidän tulee toimia sen mukaisesti, Aittakumpu toteaa.
Liikennepolitiikalla valtava merkitys elinkeinoelämälle
Alueiden hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden edistäminen on Aittakummulle hyvin tärkeää. Hän haluaa, että ihmisillä kaikkialla Suomessa olisi mahdollisuudet tehdä työtä, yrittää, opiskella ja viettää eläkepäiviä. Myös suomalaisen ruoan ja suomalaisen energian turvaaminen on hänelle keskeinen asia. Aittakumpu on iloinen siitäkin, että saa perussuomalaisten eduskuntaryhmässä jatkaa hänelle tärkeän liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenenä.
– Liikennepolitiikka liittyy siihen, että niin yritykset kuin yksittäiset ihmisetkin pääsevät kulkemaan ja että elinkeinoelämällä on hyvät mahdollisuudet toimia. Kun juttelee vaikkapa yrittäjien kanssa vaalipiirissäni Pohjois-Suomessa, niin liikenne nousee melkein aina esille. Sillä on yrityksille aivan valtava merkitys – meriyhteyksillä, lentoyhteyksillä, maantieyhteyksillä, rautateillä ja tietenkin myös tietoliikenneyhteyksillä.
– Ne korostuvat yhä enemmän nykypäivänä kansainvälisessä maailmassa ja monipaikkaisuudessa, jossa voidaan tehdä töitä vaikka kotoa käsin jostain maaseutupitäjästä, sanoo Aittakumpu.
Ainoa uskottava vaihtoehto fanaattiselle ilmastopolitiikalle
Perussuomalaisissa Aittakumpu pitää hyvin merkittävänä asiana juuri isänmaallisuutta ja suomalaisuuden puolustamista. Se tarkoittaa sitä, että pyritään varjelemaan ja kehittämään suomalaista kulttuuria ja suomen kieltä, pidetään Suomen puolta esimerkiksi EU:ssa ja halutaan turvata Suomen itsenäinen määräysvalta niin talouspolitiikassa kuin muillakin lohkoilla.
Perussuomalaisia Aittakumpu pitää ainoana uskottavana vaihtoehtona fanaattiselle ilmastopolitiikalle, jota Suomessa on harjoitettu aivan liikaa ja jossa Suomen etu on valitettavasti unohdettu.
Maahanmuuttopolitiikassa ei saa olla sinisilmäinen
4.10. Aittakumpu kohautti viestipalvelu X:ssä niin sanotulla Itäkeskus-twiitillään, jossa hän totesi muun muassa, että ”jos tulevaisuuden näkee Itäkeskuksessa, meillä taitaa olla silloin kirkkojen sijaan minareetteja ja demokratian sijaan sharia-laki”. Päivityksen taustalla vaikutti Aittakummun huoli siitä, nähdäänkö Suomessa sitä, miten meille käy, jos epäonnistumme maahanmuuttopolitiikassa vaikkapa Ruotsin tavoin niin, että meille syntyy rinnakkaisyhteiskuntia.
– Maahanmuuttopolitiikassa ei saa olla sinisilmäinen, vaan pitää kielipolitiikalla, asuntopolitiikalla ja muulla politiikalla pyrkiä siihen, että rinnakkaisyhteiskuntia ei pääsisi syntymään. Miten pystymme varjelemaan meidän kristillisistä juuristamme nousevaa yhteiskuntajärjestystä, lainsäädäntöä, tapojamme ja perinteitämme? Aittakumpu kysyy.
Tulijoiden sopeuduttava suomalaiseen kulttuuriin
Suomessa vuosisatojen ajan vaikuttaneeseen luterilaiseen arvopohjaan kuuluvat ahkeruus, omalla työllään itsensä ja perheensä elättäminen, rehellisyys, lähimmäisestä huolen pitäminen ja oikeudenmukaisuus. Länsimainen lainsäädäntö ylipäätään pohjautuu hyvin pitkälti kymmeneen käskyyn.
– Haluan varjella omaa suomalaista arvomaailmaamme ja kulttuuriamme, koska ajassamme vaikuttaa sellaisia voimia, jotka pyrkivät niitä murentamaan monikulttuurisuuden nimissä. Näen, että se luo lopulta pahoinvointia, jos luovumme perinteisistä arvoistamme. Tähän liittyy myös isänmaallisuus, että saamme olla terveellä tavalla ylpeitä upeasta suomalaisesta kulttuurista, yhteiskunnasta ja yhteenkuuluvuudesta.
– Maahanmuutto herättää niin valtavasti tunteita, että haluan todeta myös sen, että jokainen ihminen taustastaan riippumatta on yhtä arvokas. Meidän pitää kuitenkin tehdä sellaista politiikkaa, että kun ihminen tulee tänne, tuli hän mistä syystä tahansa, niin hänen on oltava valmis elämään meidän arvojemme ja lakiemme mukaisesti – ei niin, että meidän pitäisi sopeutua muualta tulevien kulttuurien arvoihin. Tähän viittasin twiitissäni mainitsemallani sharia-lailla, Aittakumpu kertoo.
Oma kieli ja kulttuuri kunniaan
Pekka Aittakumpu haluaa elää Suomessa, jossa ihmisillä on tulevaisuudentoivoa ja uskoa, jossa nuoret rohkenevat perustaa perheitä ja ottaa lapsia vastaan ja jossa meille syntyy lapsia, jotka saavat mahdollisuudet opiskella niin pitkälle kuin rahkeet ja halu riittävät. Aittakummun tulevaisuuden Suomi on sellainen, jossa on hyvä tehdä työtä ja yrittää ja jossa myös heikommassa asemassa olevista pidetään huolta.
– Se on sellainen Suomi, jossa arvostetaan omaa kieltämme ja suomalaista kulttuuria, pidetään kiinni omasta itsenäisyydestämme ja itsenäisestä päätösvallastamme ja hyödynnetään valtavia luonnonvarojamme, kuten metsiämme, kestävällä tavalla.
– Tulevaisuuden Suomessa meillä on oltava myös vapaus ilmaista omia mielipiteitämme. Siellä vallitsee sellainen ilmapiiri, jossa jokainen voi kokea, että saa halutessaan osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja politiikkaan. Kotimainen maatalous voi vielä paremmin, maataloustuottajat pystyvät elättämään itsensä ja meillä syödään hyvää, puhdasta ja kotimaista ruokaa. Siellä olemme myös omavaraisia energian ja ruoan suhteen.
– Pidän tärkeänä myös sitä, että niin lapset, nuoret kuin muunkin ikäiset saisivat apua mielenterveysongelmiinsa silloin kun sitä tarvitaan ja myös ennaltaehkäisevästi. Nykyään liian moni lääkitsee itseään päihteillä. Tulevaisuuden Suomessa käytetään vähemmän päihteitä ja ongelmiin saa oikeasti apua, Aittakumpu pohtii.
Pappi ja toimittaja
Kuusamossa lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt Aittakumpu lähti parikymppisenä Ouluun, jossa opiskeli filosofian maisteriksi kirjallisuudesta ja suomen kielestä. Alun perin hänen tarkoituksenaan oli ryhtyä äidinkielen opettajaksi, mutta suunnitelmat muuttuivat ja lopulta Aittakumpu luki itsensä teologian maisteriksi Itä-Suomen yliopistossa. Hänet vihittiin evankelisluterilaisen kirkon papiksi vuonna 2015.
Vuosina 2008–2018 Aittakumpu työskenteli Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksessä SRK:ssa toimittajana, toimitussihteerinä ja päätoimittajana kristillisissä lehdissä. Hän toimi myös Haukiputaan seurakunnan seurakuntapastorina, josta virasta hän on ollut virkavapaalla siitä lähtien kun hänet valittiin eduskuntaan ensimmäisen kerran vuonna 2019.
Aittakumpu asuu Oulussa kahdeksanlapsisen perheensä kanssa. Vapaa-ajallaan hän harrastaa monipuolisesti liikuntaa, kuten juoksua, kuntosalia, marjastusta, retkeilyä ja metsästystä.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä toivotti Pekka Aittakummun lämpimästi tervetulleeksi perussuomalaisten riveihin.
Suomen Uutiset
Lue myös
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä hyväksyi Pekka Aittakummun ryhmän jäseneksi
Se hetki, kun Pekka Aittakumpu astui yleisön eteen- näin jännittävä tiedotustilaisuus eteni (video)
Artikkeliin liittyvät aiheet
- vasemmistolaiset ideologiat lapsimyönteisyys perhearvot suomalainen ruoka perhemyönteisyys Pekka Aittakumpu Itäkeskus kotimainen energia liikennepolitiikka Isänmaallisuus Maahanmuuttopolitiikka Monikulttuurisuus ilmastopolitiikka Eduskuntaryhmä perussuomalaiset Keskusta
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Se hetki, kun Pekka Aittakumpu astui yleisön eteen- näin jännittävä tiedotustilaisuus eteni (video)
Kansanedustaja Pekka Aittakumpu ilmoittaa hakevansa perussuomalaisten eduskuntaryhmän jäseneksi. Hänen ilmoituksensa tuli yllätyksenä paikallaolijoille. Katso ylläolevalta videolta tiedotustilausuuden kulku.

Keskustan kansanedustaja Pekka Aittakumpu hakee perussuomalaisten eduskuntaryhmän jäseneksi

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä hyväksyi Pekka Aittakummun ryhmän jäseneksi
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä hyväksyi yksimielisesti Pekka Aittakummun ryhmän jäseneksi.

Perussuomalaiset eduskuntaryhmän kesäkokouksen tiedotustilaisuudessa: Opposition väärät väitteet ja sumutus perataan jatkossa entistä tarkemmin
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokous jatkui valtiovarainministeri Riikka Purran ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelän puheiden jälkeen tiedotustilaisuudella, jossa median edustajat tenttasivat Purran ja Mäkelän lisäksi Jenna Simulaa ja Vilhelm Junnilaa eduskuntaryhmän puheenjohtajistosta sekä puoluesihteeri Harri Vuorenpäätä.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mäkelä: ”Opposition takki on yhtä tyhjä kuin kepun paperi hallitustunnustelijalle toissa keväänä”
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä moitti eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Kouvolassa oppositiota, joka ei kovasta mölyämisestään huolimatta ole pystynyt esittämään uskottavaa vaihtoehtoa hallituksen täysin välttämättömille sopeutustoimille.
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.