Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Antikainen: Suden kiintiömetsästys alkaa – demarit valiokunnassa painavat jarrua

Maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa metsästyslakia – susijahti alkaa ja suurpetopolitiikka kiristyy

Anarkistiryhmälle potkut Helsingin yliopiston ylioppilaskunnasta – erottamisen taustalla valtiovarainministeriin kohdistuva häirintä ja uhkaava toiminta

MTS:n kysely: Suomalaisten maanpuolustustahto on edelleen erittäin vahva – Yhdysvaltain puolustushalu jakaa mielipiteitä

Nieminen haluaa kehittää kouluruokailua – perinteiset ja maukkaat ruoat takaisin lautasille

Myös Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen haluaa nyt korjata ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lakia

Koponen: Marinin hallitus loi maahanmuuttomonsterin, joka johti ulkomaalaisiin opiskelijoihin ruokajonoissa

Iranin vesikriisi syvenee islamistihallinnon politiikan seurauksena – uhkana myös laajeneva pakolaiskriisi

Nieminen vaatii ikääntyville oikeutta kuntoutukseen ja hyvään elämään: ”Kun toimintakyky säilyy, tarve raskaammille palveluille vähenee”

Toimeentulotuen ongelmat usein kärjistyvät monilapsisissa maahanmuuttajaperheissä

Suomalaisten veronmaksajien ei tarvitse jatkossa enää rahoittaa kiinalaisten opiskelijoiden toisen asteen opintoja – keskusta närkästyi

Vihreistä kovaa kritiikkiä Ylelle – Vigelius: ”Nytkö Ylen politisoiminen sopiikin oppositiolle?”

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”   

Hamasia ylistänyt palestiinalaismies menettää Saksan kansalaisuuden rikottuaan uskollisuusvalansa

Maahanmuuttovirasto toteuttaa operaation somalien asuttamilla alueilla – Trump haluaa valheellisilla perusteilla maahan tulleet ulos

Suomessa saa yhä sosiaaliturvaa pelkän asumisen perusteella – malli alkaa olla jo aikansa elänyt

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä

Antikainen: Savo-Karjalan demarikansanedustajat paljastivat todellisen linjansa – äänestivät sudenmetsästystä vastaan

PS-tunnelmia Linnan juhlista

Sisäministeri Mari Rantanen: Suomi on meidän maamme – ja tätä maata me haluamme puolustaa

ohjelmatarjonta

Edes yli puoli miljardia euroa vuodessa ei enää riitä Yleisradiolle polyamorian ja intersektionaalisen feminismin lobbaukseen sekä tiedon pimittämiseen. Vaikka tyytymättömyys Yleisradion toimintaan kasvaa kansan keskuudessa, Sanna Marinin hallituksesta väläytellään Yle-veron korottamista. Samaan aikaan esimerkiksi Iso-Britannia harkitsee lähivuosina ajavansa alas BBC:n julkisen rahoituksen.

Yleisradiovero saattaa lähiaikoina nousta, sillä kansalaisilta kerättävän Yle-veron tuotto ei enää riitä kattamaan Yleisradion pöhöttyvää budjettia.
Talouselämä-lehti kertoi äskettäin, että vuosittaiset indeksikorotukset paisuttavat Ylen rahoitusta. Valtiovarainministeriön arvion mukaan Ylen valtiolta saama vuosittainen rahoitus on lähivuosina nousemassa yli 600 miljoonaan euroon. Yle-veron tuotto ei nykyisellään tähän rahasummaan enää riitä.
Valtiovarainministeriön virkamiehen, finanssineuvos Filip Kjellbergin suulla hallitus vihjailee jo tulossa olevaa korotusta Yle-veroon.
– Jos kehitys jatkuu vuoden 2026 jälkeen tuollaisena ja ennusteet pitävät paikkansa, <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/ylen-rahoitus-paisumassa-yli-600-miljoonaan-euroon-vuodessa-veronmaksajia-uhkaa-lisalasku/389d780a-379b-4bac-b3da-553d2bbadc57">kyllä se siltä vaikuttaa</a>, Kjellberg sanoo Talouselämä-lehdelle.
Yle-veron korottaminen näyttää hyvinkin varteenotettavalta, sillä pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus on – sanatarkasti – sitoutunut varmistamaan Yleisradion turvallisuuden. Marinin <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161931/VN_2019_31.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y">hallitusohjelmassa</a> lukee muun muassa, että ”turvataan Yleisradion riittävä rahoitus” ja että ”Yleisradion riippumattomuus turvataan”.
Yle pulskistuu vuodesta toiseen
Viime vuosikymmenen aikana moniin julkisiin menoihin, kuten koulutukseen, poliisiin ja vanhuspalveluihin, on kohdistunut paljon säästöjä ja leikkauksia. Yleisradiolle on käynyt päinvastoin: ajan saatossa Ylen kulunkeihin on vuositasolla pumpattu aina vaan enemmän veronmaksajien rahaa.
Vielä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Yleisradion rahoitus oli noin 400 miljoonaa euroa vuodessa. Tuolloin rahat raavittiin kasaan televisiomaksuilla.
Sittemmin rahoitus uudistettiin veropohjaiseksi. Yle-vero tuli voimaan vuoden 2013 alusta ja tällä hetkellä Yleisradiolla on käytettävissään noin 550 miljoonaa vuodessa eli yli 1,5 miljoonaa euroa per päivä.
Yleisradion näkökulmasta ratkaisu on ollut ihanteellinen, koska erillisen ja korvamerkityn veron vuoksi eduskunta ei voi valtiontalouden raameissa ottaa rahaa pois Yleltä. Samasta syystä Ylessä ei ole mitään paineita toiminnan tehostamiseen ja säästöjen hakemiseen. Ikuisesti taattu tulonlähde tuo varmasti mukavaa tunnelmaa Ylen toimituksen aamupalavereissa.
Vastineeksi seksikolumneja ja elokapinalaisten ylistämistä
Mitä Yle-veron vastineeksi saadaan? Esimerkiksi <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12130348">ylistäviä henkilöjuttuja</a> Elokapina-aktivisteista, kolumneja seksikokeiluista sekä tarinoita <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11551860">kondomin sovittelemisesta</a> banaanin päälle.
Viime aikoina Yle on vyöryttänyt eri alustoilla niin runsaasti sisältöä <a href="https://yle.fi/aihe/t/18-289790">polyamoriasta</a> eli monisuhteisuudesta siihen malliin, että katsojissa on jo herännyt epäilyjä kampanjoiko yhtiö aiheen puolesta.
Tunnetusti Yle osaa toteuttaa puoluepoliittisia <a href="https://www.suomenuutiset.fi/yle-kutsui-studioon-sanna-marinin-puoluetoverin-selittelemaan-parhain-pain-paaministerin-bilekohua-ylessa-on-turha-itkea-etta-luottamus-rapautuu/">valkopesuoperaatioita</a>, joissa haastateltavien sidonnaisuuksia ei kerrota katsojille. Olennaisen <a href="https://www.suomenuutiset.fi/tanskalaisministerin-eroon-johtanut-tuomio-tuli-alaikaisten-turvapaikanhakijoiden-erottamisesta-yle-jatti-alaikaisyyden-mainitsematta-kahdesti-paauutislahetyksessaan/">tiedon pimittäminen</a> on Ylen toimituksessa myös perinteinen temppu.
Yle hallitsee vaalivaikuttamisen ja poliittisen <a href="https://www.suomenuutiset.fi/yle-kioskin-johdatteleva-vaalikone-on-lapimata-vihrean-aktiivin-johdolla-kyhattiin-sakeinta-puppua-mita-suomalaisten-vaalikoneiden-historiassa-on-koskaan-nahty/">propagandan tyrkyttämisen</a> jo vuosikymmenien kokemuksella.
Veronmaksajien rahaa hupenee Ylessä myös talon sisäisiin palkintojärjestelmiin. Ylen toimitusjohtajalle Merja Ylä-Anttilalle on myönnetty <a href="https://view.24mags.com/yle/palkitsemisraportti-2020#/page=8">40 500 euron tulospalkkio</a>, jonka perusteeksi Yle kertoo ”vastuullisuuteen, monimuotoisuuteen sekä henkilöstötyytyväisyyteen liittyvien tavoitteiden edistymisen”. Vuonna 2020 Ylä-Anttilan palkka erilaisine etuineen oli 321 000 euroa.
Silloin tällöin julkisuuteen putoilee muitakin tiedonmuruja Ylen rahankäytöstä. Käytännössä laajempi tarkastelu ei kuitenkaan ole mahdollista, sillä yhtiö ei suostu avaamaan budjettiaan.
Isossa-Britanniassa BBC joutuu leikkaamaan
Siinä missä Yleisradio pulskistuu vuosi vuodelta, on Isossa-Britanniassa tehty toisenlaisia ratkaisuja. Maan hallitus ilmoitti äskettäin, että kansallisen yleisradioyhtiön BBC:n lupamaksut poistetaan kokonaan vuonna 2027, ja tässä välissä seuraavien vuosien ajaksi rahoitus pysäytetään nykyistä vastaavalle tasolle.
BBC:lle julkisen rahoituksen jäädyttäminen pakottaa mediayhtiön väistämättä toimintojen supistamiseen ja leikkauksiin. Nykyrahoituksella BBC:lla on peliaikaa vielä viisi vuotta. Sen jälkeen on epäselvää, miten rahoitus järjestetään.
BBC joutuu lähivuosina neuvottelemaan hallituksen kanssa täysin uudesta rahoitusmallista, kun lopullinen lupamaksujärjestelmä loppuu vuonna 2027.
Isossa-Britanniassa pohditaan tällä hetkellä rohkeasti markkinatalouteen perustuvia malleja, sillä BBC:n <a href="https://www.theguardian.com/media/2022/jan/16/bbc-licence-fee-to-be-abolished-in-2027-and-funding-frozen">rahoitukseksi on ehdotettu myös maksukorttia</a>, koko toiminnan yksityistämistä tai tulojen keräämistä mainonnalla. Kaikille näille malleille on yhteistä se, että BBC:n menot eivät olisi enää brittiläisen veronmaksajan rasitteena.
Itävallassa karsastetaan verorahoitteista mediaa
Britanniassa on ymmärretty, että 2020-luvulla pöhöttynyt ja kallis valtiollinen media edustaa jo mennyttä maailmaa. Samaan aikaan eri kokoiset ja ketterät yksityiset mediayritykset ovat kasvattaneet suosiotaan. Uusia mediasisältöjä on loputtomasti kaikkien saatavilla verkossa joko ilmaiseksi tai pientä korvausta vastaan.
Viime vuosina Euroopassa on noussut laajaa tyytymättömyyttä verovaroilla ylläpidettyjen yleisradioyhtiöiden toimintaan.
Esimerkiksi Itävallassa tehdyn kyselyn mukaan jopa 70% itävaltalaisista haluaisi <a href="https://www.wochenblick.at/medien/aktuelle-ausgabe-buerger-wollen-fuer-orf-nicht-mehr-bezahlen/">lopettaa median rahoittamisen</a> pakollisilla veroluonteisilla maksuilla. Tyytymättömyyden syyksi mainitaan muun muassa ”manipuloidut kannanotot” sekä ”puoluepoliittisesti motivoituneille propagandisteille” valuneet ohjelmasisällöt.
Itävallan varaliittokanslerina toiminut Heinz-Christian Strache on maininnut haluavansa uudistaa kansallisen yleisradioyhtiön ORF:n ja lopettaa sen rahoittamisen pakollisilla veroluonteisilla maksuilla.
Myös suomalaisten tyytymättömyys kasvaa
Valtio kerää vuositasolla Yle-veroa yli puoli miljardia euroa Yleisradion toimintojen rahoittamiseksi. Suomessa tyytymättömyys Ylen sisältöihin ja Yle-veroon nousee nykyään esiin joka puolella, erityisesti sosiaalisessa mediassa, jossa veron sadattelu on jokapäiväinen puheenaihe.
Ylen sisältöihin ja rahoitukseen kohdistuvaa kritiikkiä voi löytää sosiaalisen median alustoilta esimerkiksi #DefundYLE -tunnisteella.
Yleä karsastetaan pitkin valtakuntaa, mutta erityisesti ruuhka-Suomen ulkopuolella asuvien kansalaisten tyytymättömyys Yleen on nouseva trendi. Se ilmenee esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuus-lehden <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.1614066">tuoreesta kyselystä</a>, jonka mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista kertoo jäävänsä ilman vastinetta Yle-maksulle. Erityisesti perussuomalaiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/tyytymattomyys-yleisradion-tarjontaan-kasvaa-perussuomalaisten-mitta-erityisen-taysi/">ovat saaneet Ylestä tarpeekseen</a>.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila vaati jo syksyllä 2020 korjausliikettä Ylen journalismin sisältöön.
&#8211; Ylen journalismi on ideologisesti värittynyttä. Kattaus asiantuntijoita on lähetyksissä kovin kummallinen, Marttila <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.1249169">sivalsi</a> Yleä MTK:n valtuuskunnan kokouksessa Seinäjoella.
Kansalaisaloite.fi-palvelussa on viime vuosina avattu ja nähtävillä useita Yleisradion verorahoituksen lopettamiseen tähtääviä kansalaisaloitteita.

Yleisradiolle ei riitä 1,5 miljoonaa euroa päivässä: Yle-veroon vihjaillaan korotuksia – budjetti paisuu ja johdon palkkiot paukkuvat

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt kirjallisen kysymyksen Yleisradion ohjelmatarjonnasta.

Yleisradiota rahoitetaan kansalaisilta kerätyllä verotuloilla. Laissa on määritelty Yleisradion tehtäviä, joita ovat esimerkiksi monipuolisen tiedon sekä taiteen ja viihteen tarjoaminen kansalaisille, kotimaisen kulttuurin tuottaminen, kehittäminen ja säilyttäminen sekä suomalaisen kulttuuriperinnön tukeminen.
Yle tuottaa kattavaa uutistarjontaa niin suomen, ruotsin kuin saamen kielellä. Lisäksi Ylen ohjelmistossa näytetään kotimaisen tuotannon sarjoja ja kotimaista urheilua. Iso osa yhtiön budjetista menee ulkomailla tuotettujen sarjojen ja suurten urheilutapahtumien esitysoikeuksiin.
&#8211; Onko Yleisradion kannattavaa käyttää valtavia summia esitysoikeuksiin, jotka eivät täysin kuulu sen tehtäviin ja voivat olla ristiriidassa muun yhteiskunnallisen ohjauksen kanssa? kysyy Jussi Wihonen.
&#8211; Esimerkiksi viime vuonna Yleisradio hankki rallin MM-sarjan esitysoikeudet tiettävästi kahdeksi vuodeksi. Samaan aikaan tämä hallitus on julistanut toimivansa johtavana esimerkkinä maailmalaajuisessa ilmastonmuutostaistelussa. Miten tähän julistukseen sopii se, että verorahoilla Suomen kansalle näytetään tätä todellista fossiilitalouden näyteikkunaa? MM-sarjan ralliautoja lennätetään lentokoneilla ympäri maailmaa, Ylen toimittajat ja kuvaajat lentävät perässä ja sitten tätä kaikkea näytetään suomalaisille veronmaksajille. Eikö hallituksen tulisi toiminnallaan ja ohjauksellaan vähintäänkin varmistaa, että tällainen jätetään kaupallisten kanavien tehtäväksi?
Wihonen kysyykin, miten hallitus aikoo toimia, jotta kansalaisilta kerättyjen Yle-verotulojen käyttö ei ole ristiriidassa hallituksen omien ohjelmajulistusten kanssa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.

Wihonen: Onko Ylen ohjelmatarjonta ristiriidassa hallituksen ilmastojulistusten kanssa?