Perussuomalainen 3/2026

Perussuomalainen 2/2026

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot

Taksiuudistukselle vihreää valoa eduskunnassa – ministeri Ranne: ”Bernerin vaarallinen uudistus jää historiaan”

Oppositiolla kriisipalaverin paikka – valtamediakin jo tunnustaa, että Suomen talous on kääntynyt selvään kasvuun

Maahanmuutto Suomeen laskee – turvapaikanhakijoiden määrä jatkaa vajoamistaan

Uusi hallituksen esitys ajaa rikolliset entistä ahtaammalle – Meri: ”Viranomaiset tarvitsevat tehokkaita keinoja rikostorjuntaan”

Laittomia maahantulijoita kohti varoituslaukauksia ampunut puolalaissotilas vapautettiin syytteestä

Vigeliukselta aloite Suvivirren turvaamiseksi: ”Kauniit suomalaiset perinteet on karnevalisoitu jokavuotiseksi sirkukseksi”

Rikkinäiset ikkunat ja turvallisuuden perusta: Miksi järjestyksellä on väliä?

Perussuomalaiset vaativat perinteiden kunnioittamista: ”Suvivirrestä sakotetaan ja monikulttuurinen myyräntyö jatkuu”

Passin voimassaolo pitenee 10 vuoteen

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan

Päivän pointti: Antti Lindtmanilla on neljä vaihtoehtoa

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin

Koponen vaatii Kelan hallitusta tarkistamaan kantaansa sosiaaliturvan väärinkäytöksissä: ”Tämä on täyttä hulluutta”

Antikainen tyrmää Lindtmanin syytökset: Rikollisten karkottaminen ei ole ”kiusaamista”

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen

SDP syyttää hallitusta kiusaamisesta – ja vaatii itse lähes samaa

Työperäinen maahanmuutto jakaa ay-eliittiä: Akava luisui radikaalille linjalle

Imaami avasi Birminghamin uuden muslimipormestarin virkaanastujaistilaisuuden islamilaisella rukouksella

Open Society Foundation

Äskettäin julkaistu tutkimusraportti kertoo hälyttävää tietoa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomareiden kytköksistä Sorosin rahoittamiin järjestöihin. Raportin mukaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen riippumattomuus on joutunut kyseenalaiseksi. Asia on vakava, koska ihmisoikeustuomioistuimen päätöksillä on suuri vaikutus jäsenvaltioiden kansalliseen lainsäädäntöön. 
Tutkimusraportin <a href="https://eclj.org/ngos-and-the-judges-of-the-echr">mukaan</a> ainakin 22 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa vuosina 2009-2019 istuneesta sadasta tuomarista on aiemmin toiminut sellaisessa kansalaisjärjestössä, joka on säännöllisesti osapuolena Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsittelemissä jutuissa. Tutkimuksen on tehnyt <a href="https://eclj.org/">European Centre for Law and Justice</a> (ECLJ), joka on lähinnä konservatiivikristittyjen pyörittämä kansalaisjärjestö.
Raportissa mainitaan seitsemän sellaista kansalaisjärjestöä, joiden nostamia kanteita käsitellään usein ihmisoikeustuomioistuimessa. Tutkimuksen mukaan kahdellatoista tuomarilla on linkkejä Sorosin Open Society Foundation -säätiön verkostoon, seitsemällä on yhteyksiä eri maiden <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Helsinki_Committee_for_Human_Rights">Helsinki-komiteoihin</a>, viidellä International Commission of Jurists -järjestöön ja kolmella Amnesty Internationaliin. Muut raportissa mainitut järjestöt ovat Human Rights Watch, Interights ja A.I.R.E. Centre, joista kuhunkin yhdellä tuomarilla oli yhteyksiä.
Ennen uraansa ​Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa nämä tuomarit ovat toimineet kyseisten kansalaisjärjestöjen luottamustehtävissä, saaneet niiltä apurahoja tai osallistuneet säännöllisesti ja merkittävällä tavalla kyseisten järjestöjen toimintaan ja tapahtumiin. Raportissa todetaan, että jos mukaan olisi laskettu epäsuorat yhteydet, useita muitakin tuomareita olisi voitu lisätä listalle.
Vuodesta 2009 lähtien ​Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa on käsitelty ainakin 185 tapausta, joissa vähintään yksi näistä seitsemästä järjestöstä on ollut jollakin tavalla osallisena. Näistä 185 oikeustapauksesta vain kahdessatoista tuomari jääväsi itsensä jutun käsittelystä, oletettavasti koska hänellä oli yhteyksiä jutussa mukana olevaan kansalaisjärjestöön.
Sorosin säätiö rahoittaa avokätisesti
Monimiljardööri George Sorosin Open Society Foundation (OSF) -säätiö tulee raportissa esille useiden kansalaisjärjestöjen merkittävänä rahoittajana. Esimerkiksi Albaniassa kaksi kolmesta ​Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ehdolle vuonna 2018 asetetusta tuomarista kuului Open Society Foundationin johtoon. Toinen heistä valittiin. Raportissa huomautetaan, että Sorosin OSF on investoinut köyhään ja korruptoituneeseen Albaniaan yli 131 miljoonaa dollaria vuoden 1992 jälkeen.
Kaksi viimeisintä Latviasta valittua tuomaria ovat yhteyksissä Riian yksityiseen lakitieteellisen <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Riga_Graduate_School_of_Law">yliopistoon</a>, jota Sorosin säätiö rahoittaa. Soros on investoinut Latviaan yli 90 miljoonaa euroa.
Human Rights Watch on saanut Sorosin säätiöltä 100 miljoona dollaria vuoden 2010 jälkeen. Sorosin rahoituksen osuus muodostaa niin suuren osan monen kansalaisjärjestön budjetista, että ne ovat käytännössä Sorosin säätiön alaosastoja.
Tuomariehdokkailta puuttuu tuomioistuinkokemusta
Kansalaisjärjestötaustan yleisyys ​Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomareita nimitettäessä johtuu siitä, että ehdokkailla ei välttämättä tarvitse olla tuomioistuinkokemusta. Pelkkä lainopillinen tutkinto riittää.
Raportin mukaan yli puolet sadasta ihmisoikeustuomioistuimessa viimeisten kymmenen vuoden aikana istuneesta tuomarista eivät olleet taustaltaan ammattituomareita. Kansalaisjärjestöistä tulevilla juristeilla on usein paljon poliittisempi ja aatteellisempi näkökulma asioihin kuin ammattituomareilla.
Tärkeitä ennakkotapauksia
Raportissa mainittujen seitsemän kansalaisjärjestön ​Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen tuomat jutut ovat usein hyvin tärkeitä ennakkotapauksia. Monesti ne liittyvät keskeisiin ihmisoikeuskysymyksiin, kuten sananvapauteen, turvapaikan hakuun ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin.
Tutkimusraportin kirjoittajat ovat huolissaan siitä, että tällaisia ennakkotapauksen luonteisia oikeudenkäyntejä käytetään usein strategisessa mielessä poliittisten tavoitteiden ajamiseen. Tavoitteena on siis nimenomaan saada tuomioistuimelta ennakkopäätös, jota sitten käytetään hyväksi poliittisesti taisteltaessa yksittäisen jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä tai käytäntöjä vastaan, sikäli kuin ne ovat kyseisen kansalaisjärjestön tavoitteiden vastaisia.
Tällaisia strategisia ennakkopäätöksiä on raportin mukaan haettu esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin ja sijaissynnytyksiin liittyen.
​Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen riippumattomuus vaarassa
ECLJ:n tutkimusraportissa korostetaan, että tuomareiden läheiset yhteydet niihin samoihin kansalaisjärjestöihin, joiden juttuja he käsittelevät ​Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa asettavat koko tuomioistuimen riippumattomuuden ja tuomareiden puolueettomuuden kyseenalaisiksi.
Tilanteen ongelmallisuutta lisää se, että ​Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen valta sen omalla toimialalla on poikkeuksellisen suuri ja luonteeltaan poliittinen. Sen tuomareilla on laaja tulkintavalta ihmisoikeuskysymyksissä, ja tuomioistuimen päätökset heijastuvat kansalliseen lainsäädäntöön ja sen tulkintaan.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa on yksi tuomari jokaisesta jäsenvaltiosta. Tuomarit <a href="https://finlandabroad.fi/web/coe/euroopan-ihmisoikeustuomioistuin">valitsee</a> Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous kunkin jäsenvaltion ehdottamalta kolmen henkilön listalta.
Suomesta valittuna tuomarina on Pauliine Koskelo, joka aloitti tehtävässä vuonna 2016. Presidentti Tarja Halonen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pauliine_Koskelo">nimitti</a> Koskelon vuonna 2005 ensimmäisenä naisena korkeimman oikeuden presidentiksi, mistä tehtävästä Koskelo siirtyi ihmisoikeustuomioistuimeen.
ECLJ:n raportissa tuodaan esille, että valintamenettelyssä saattavat ideologiset syyt mennä henkilön pätevyyden edelle. Ongelman korjaamiseksi raportissa ehdotetaan, että tuomareita nimitettäessä tulisi kiinnittää suurempaa huomiota ehdokkaiden taustoihin ja välttää aktivistien nimittämistä tuomareiksi. Lisäksi tuomareiden jääviyssääntöjä pitäisi tarkentaa.

Raportti: Vaarantaako Sorosin rahoitus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomareiden puolueettomuuden?