Kansalliseen turvallisuuteen suhtaudutaan nyt vakavasti – ”Jatkossa terrorismia voidaan entistä paremmin estää etukäteen”

Euroopan komissiolta tiedonanto maahanmuutosta – Tynkkynen vaatii ulkorajojen tukkimista ja tiukkaa palautuspolitiikkaa: ”Olemme nähneet tarpeeksi, olemme saaneet tarpeeksi”

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Purra oudoksuu Ylen valikoivaa tarmokkuutta – Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?

osavuosikatsaus

Lähes jokaisen ruotsalaisyrityksen tulosennusteet kaatuivat maaliskuussa pandemian edetessä. Toimitusjohtajat ovat nyt vaitonaisia tulevaisuudesta, koska siitä ei ole varmaa tietoa. Yhteistä johtajien talousnäkemyksille on SVT:n analyysissa se, että pahimman uskotaan olevan vasta edessä.

Vuoden 2008 finanssikriisissä ruotsalaiset kuorma-autonvalmistajat Scania ja Volvo heräsivät globaalin talouden karuun todellisuuteen: kukaan ei halunnut ostaa heidän tuotteitaan ja kymmenet tuhannet työntekijät seisoivat tumput suorina. Tulevaisuudesta ei tuolloinkaan tiennyt kukaan.
Tunnelmat kuin vuonna 2008
SVT:n toimittaja <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/det-varsta-kommer-framover">kysyi</a> Volvon toimitusjohtajalta nykyisiä tunnelmia ja ne olivat tirehtöörillä samat kuin 12 vuotta sitten. Kuten finanssikriisin aikanakin, asiakkaat ovat lopettaneet kuorma-autojen ostamisen. Volvon tilaukset vähenivät maaliskuussa 75 prosenttia verrattuna helmikuuhun. Maaliskuun lopulla oltiin tosin jo miinuksella, sillä kauppoja peruttiin enemmän kuin uusia tilauksia tehtiin.
Volvon voitto on puolittunut vuoden tammi-maaliskuussa eli vuoden ensimmäisen kvartaalin aikana. Monet konepajateollisuusyritykset kuten SKF, Alfa Laval sekä Sandvik ovat raportoineet ohenevista tilauskirjoista ja voittojen sulamisesta.
Aina joku voittaa
Pandemian vaikutukset ovat yrityksillekin erilaisia. Joillakin tuotteilla kysyntää on enemmän kuin ehkä koskaan ennen. Terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita valmistava Getinge on tuplannut voittonsa ja muun muassa vessapaperia sekä kuukautissuojia markkinoiva Essity antoi positiivisen tulosvaroituksen tuotteidensa kiihkeästä kysynnästä ja suoranaisesta hamstrauksestakin johtuen.
Ensimmäinen kvartaalin tulokset antavat yritysmaailman tilasta kuitenkin suuntaa-antavan kuvan, sillä tehtaat pysähtyivät suuremmassa määrin vasta maaliskuussa. Kun yritykset seuraavan kerran kesällä julkaisevat osavuosikatsauksensa, tulosraportit ovat kamaluudessaan varmasti ainutlaatuisia Ruotsinkin taloushistoriassa.
Epävarmuus on täydellistä
Eri puolilla maailmaa maat osittain jo purkavat koronarajoituksiaan. Kysymys kuuluukin, alkavatko ihmiset ja yritykset jälleen kuluttamaan ja ostamaan tuotteita? Kenties, mutta se ei ole lainkaan varmaan, todetaan SVT:n analyysissa. Joku muukin todellisuus on mahdollinen.
Yritykset ovat voineet ehtiä mennä nurin ja tavallinen kansa on allapäin vailla työtä ja toimeentuloa. Swedbank on tehnyt kahden miljardin kruunun varauksen mahdollisiin luottotappioihin. Se on kymmenen kertaa enemmän kuin vuosi sitten. Lama voi oikeasti viedä pankin asiakkailta mahdollisuuden hoitaa lainansa kulut.
Valtio maksaa viulut
Huonoina aikoina yritykset tuppaavat huutamaan valtiota hätiin tasaamaan tappioita. Valtio ottaa tarvittaessa velkaa ja tukee taloudellisesti niin yrityksiä, kuin myös lomautettuja työntekijöitä. Periaatteessa Ruotsilla talouden rahkeet <a href="https://www.suomenuutiset.fi/massatyottomyys-uhkaa-ruotsia-kolmen-kuukauden-sisalla-palvelualoilta-katoavat-tyopaikat-ja-maahanmuuttajilta-tyot/">riittävät</a> pitkälle, sillä valtio on tienannut enemmän kuin kuluttanut viimeiset 25 vuotta.
Taloudellista muskelia tarvitaankin. Ruotsin valtio on esimerkiksi lentoyhtiö SAS:n suurin yksittäinen omistaja. Tiistaina syöksykierteessä oleva SAS <a href="https://www.expressen.se/dinapengar/aktier-och-bors/sas-varslar-5000-anstallda-om-uppsagning-/">ilmoitti</a> irtisanovansa 5 000 henkilöä, 40 prosenttia yrityksen työvoimasta. Yhtiö tarvitsee vielä omistajiensa rahoitusta selvitäkseen edes kesän ylitse. Kyse on miljardeista kruunuista, lopullista summaa ei tiedä vielä kukaan.
&nbsp;

Ruotsalaisyritysten toimitusjohtajat yhtä mieltä kahdesta asiasta: ”Epävarmuus on totaalista ja pahin vasta edessä”