Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Päivän Pointti: Helsingin Sanomien pääkirjoitus pyrkii keventämään myymälävarkaiden syyllisyyttä – kauppiaiden huolet jäävät varjoon

Simula: Keskusta kepuloi Ivalon yöpäivystyksessä – ensin lakkauttaa, sitten syyttää hallitusta

Pk-yritysten tilanne kohenee – hallituksen veronkevennykset ja talouskasvun merkit tukevat luottamusta

Strandman: Vanhemmuus on kriisissä – nyt on aika palauttaa perheen pomo kotiin

Juuso puolustaa sairaalaverkkolakia: ”Ilman minua Länskän sairaalan ovet olisivat nyt yöllä kiinni”

Pieleen meni valtamedian ennustus: Javier Milei murskavoittoon Argentiinan vaaleissa

Teemu Keskisarja: Totuus kansanedustajien laiskottelusta, josta media vaikenee

Sosiologian professori moittii Suomen tiederahoituksen painopistettä: ”Rikkaruohojenkin” annetaan kukkia

Saksalainen AfD-puolue kasvattaa suosiotaan liittokanslerin ja muiden puolueiden palomuureista huolimatta

Keskusta ja SDP lakkauttamassa Ivalon yöpäivystyksen – vastoin lakia ja alueellista tasa-arvoa

Ideologinen pakkoruokinta alkaa vuonna 2026 – Antikainen: Helsinki kieltää lihan lapsilta  

Professori Vesa Kanniainen julkaisee maahanmuuttolukunsa kirjana: Lähi-idästä ja Afrikasta saapuvat aiheuttavat eniten kustannuksia julkiselle taloudelle

Varsinais-Suomen hyvinvointialue päätti: Laittomasti maassa oleville laajemmat terveyspalvelut – perussuomalaiset vastusti

10-vuotias tyttö raiskattiin – protestit vastaanottokeskuksella Dublinissa jatkuvat jo toista iltaa

Transaktivistit yrittivät estää feministien konferenssin vandalisoimalla kokouskeskusta Brightonissa

Riikka Purra: ”Rakastan tavallisten ihmisten halua paljastaa järjettömiä kohteita, joihin veronmaksajan rahaa tungetaan”

Paavo Rautio

Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Paavo Rautio yrittää irvailla uusimmassa kolumnissaan (1.2.) valtionvarainministeri Riikka Purralle, joka on taas kyseenalaistanut maahanmuuton väitettyjä taloudellisia hyötyjä. Helsingin Sanomien maahanmuuton hehkutuksessa pyörii jälleen sama levy puolitotuuksia, joissa olennainen on jätetty sanomatta.

Paavo Rautio nostaa esiin Tilastokeskuksen eläkkeellä olevan tutkijan Pekka Myrskylän hehkutuksen siitä, että työllisyyden kasvu nojaa täysin maahanmuuttoon ja että Suomessa on 163 000 työllistä vieraskielistä enemmän kuin vuosituhannen vaiheessa.
Väite varmasti pitää paikkansa, mutta olisiko ollut asiallista nostaa esiin myös se, kuinka paljon työttömiä maahanmuuttajia Suomessa on? Kelan viime elokuussa julkaiseman tilaston mukaan vuonna 2022 vieraskielisiä työttömyysetuuksien saajia oli 81 000, mikä oli neljännes työttömyysetuuksien saajista.
Vuosina 2021 ja 2022 maahan muuttaneiden työllisyysasteen korkeaa tasoa kehutaan, mistä merkkinä nostetaan esiin se, että puolet maahanmuuttajista on ensimmäisenä vuonna töissä. Saavutus ei kuitenkaan ole kovin vakuuttava, sillä työperäisillä maahanmuuttajilla on määritelmällisesti työpaikka heidän muuttaessa Suomeen ja vain puolet maahanmuutosta on siis tällaista.
Työperäistenkin maahanmuuttajien osalta työllisyyttä tärkeämpi kysymys julkisen talouden näkökulmasta on se, tulevatko he palkallaan toimeen ja miten työllisyys, palkat ja tukien käyttö kehittyvät – ei ensimmäisen Suomessa vietetyn vuoden aikana – vaan pitemmällä tähtäimellä.
Totuus on se, että harva työssäkäyvistäkään maahanmuuttajista tulee palkallaan toimeen, sillä työperäinen maahanmuutto suuntautuu valtaosaltaan matalapalkka-aloille. Maahanmuuttoviraston vuosittain julkaistavat tilastot kertovat, että erityisasiantuntijoiksi ei ole maahanmuuttajien joukossa tunkua ja valtaosa tulijoista suuntautuu ammatteihin kuten siivoojiksi, ravintolatyöntekijöiksi ja sairaanhoitajiksi.
Raunio kyseenalaistaa myös väitteen siitä, että maahanmuuttajat kilpailisivat työmarkkinoilla suomalaisten kanssa, sillä maahanmuuton tuoman työvoiman tarjonnan nähdään lisäävän investointeja ja työpaikkojen määrää.
Tämä esitetty väite on osittain totta. Maahanmuuttajat tietysti kilpailevat suomalaisten kanssa työpaikoista ja suomalaisten on vaikea pärjätä kilpailussa ihmisille, joille pääsy länsimaiseen hyvinvointivaltioon on jo palkka itsessään. Ulkomaisen työvoiman tuonti matalapalkka-aloille heikentää myös kyseisten alojen palkkakehitystä entisestään, kun työnantajien ei tarvitse kilpailla työvoimasta paremmilla palkoilla ja paremmilla työehdoilla.
Maahanmuutto toisaalta lisää myös investointeja ja työpaikkoja kahdella tavalla. Ensiksikin kehitysmaista tulevat ihmiset ovat valmiita työhön kuin työhön, joka vain mahdollistaa heidän muuttonsa länsimaahan, joten esimerkiksi Voltin ja Foodoran kaltaiset ruokalähettipalvelut eivät olisi mahdollisia ilman Suomeen ”sisäänheittoammatteina” toimivia aloja.
Toisaalta kaikki väestönkasvu ja maahanmuutto lisäävät investointeja, sillä jokainen uusi asukas tarvitsee asunnon, vaatteet, elintarvikkeita, palveluita jne. Elinkeinoelämälle maahanmuutto on siis mahdollisuus kasvattaa investointeja ja myyntiä tavalla, jossa voitot päätyvät firmoille, mutta maahanmuuton tuomat kulut taas lankeavat taas veronmaksajalle, jotka monissa tapauksissa rahoittavat edellä mainittujen elämiseen liittyvien asioiden ja palveluiden hankkimisen tulonsiirtojen avulla.
Suomalainen duunari ei myöskään pääse käytännössä hyötymään maahanmuuton kasvattamista investoinneista, sillä maahanmuuttoon perustuvasta väestönkasvusta elävä koneisto löytää työvoimansa usein juuri tästä samasta halpatyöhön tottuneesta maahanmuuttajaväestönosasta, jonka kasvu mahdollistaa myynnin lisäämisen.
Lopuksi Raunio esittää <a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000010154300.html">tutun väitteen</a> siitä, että maahanmuutto olisi välttämätöntä eläkejärjestelmän rahoitukselle, sillä mm. Eläketurvakeskuksen mukaan maahanmuuton lisääminen hillitsisi eläkemaksujen nostopaineita. Tuttu väite muuta väestöä keskimäärin nuoremman maahanmuuttajaväestön hyvästä vaikutuksesta eläkejärjestelmään ei toimi kahdestakaan syystä.
Ensinnäkin eläkejärjestelmää ei voi tarkastella irrallisena muusta julkisesta taloudesta. Jos vaikka ajatuksellisesti sata ihmistä muuttaisi Suomeen ja heistä kymmenen työllistyy ja maksaa muutaman lantin eläkemaksuja ja loput yhdeksänkymmentä elävät tukien varassa, niin eläkejärjestelmä riemuitsee lanteistaan ja on tyytyväinen maahanmuutosta, mutta samaan aikaan muu julkinen talous valittaa sosiaalimenojen nousevan nopeammin kuin verotulot.
Eli eläkejärjestelmän osaoptimoinnissa kolikon toinen puoli on julkinen talous, jota valtaosa maahanmuutosta rasittaa, sillä tulijat käyttävät enemmän julkisia palveluita kuin maksavat veroja.
Osaoptimointi ei ole myöskään eläkejärjestelmälle itselleen järkevää pitkässä juoksussa, sillä merkittävä osa maahanmuuttajista ei pysty maksamaan omia eläkkeitään ja päätyy takuueläkkeelle, jonka eläkejärjestelmä tulevaisuudessa maksaa – toki tällöin eläkejärjestelmän edustajat voivat huutaa kahta kauheammin maahanmuuton perään, jotta uusilta tulijoita kertyy taas muutama lantti lisää juoksevien eläkekulujen maksuun (ja lisää kuluja tietysti muulle julkiselle taloudelle).
Maahanmuuton hienoutta ei poikkeuksellisesti perusteltu tässä Helsingin Sanomien kolumnissa Fazerien ja Finlaysonien ulkomaisella alkuperällä, mutta muuten argumentit ovat moneen kertaan kuultuja. Suomalaisen yhteiskunnan sairasta tilaa kuvaa valitettavan hyvin se, että puheet maahanmuuton väitetystä tarpeesta tuntuvat vain kiihtyvän sen mukaa miten maahanmuuton ongelmat meillä ja naapurimaissa muuttuvat entistä räikeämmiksi ja maahanmuuton määrän kasvaessa.
Median, etujärjestöjen ja poliitikkojen rummuttaessa maahanmuuton tarpeesta jää monelle tavan kansalaiselle huomaamatta, että maahanmuuton luvut ovat jo nyt järkyttävän suuria. Vuonna 2022 Suomeen muutti kaikkiaan 50 000 ihmistä ja viime vuonna luku ylti jo 72 000 muuttajaan kun parikymmentätuhatta ukrainalaista kirjautui pysyviksi maahanmuuttajiksi.
Helsingin Sanomat, joka hehkuttaa kolumneissaan ja pääkirjoituksissaan maahanmuuton hienoutta, mutta esimerkiksi uutisoi uusimman maahanmuuttotilaston viime viikolla pienellä riviuutisella kohdassa ”lyhyesti”, ei selvästi pysty tarkastelemaan maahanmuuttoa objektiivisesti, mutta tätä kompensoidakseen hyökkää mieluusti Riikka Purran kaltaisia poliitikkoja vastaan, jotka tuovat esiin maahanmuuttoon liittyviä faktoja.

Suomen Perustan toiminnanjohtaja tyrmää Hesarin pääkirjoituksen: Ei selvästi pysty tarkastelemaan maahanmuuttoa objektiivisesti

Paavo Rautio

Suomen Perustan toiminnanjohtaja tyrmää Hesarin pääkirjoituksen: Ei selvästi pysty tarkastelemaan maahanmuuttoa objektiivisesti

Uusimmat

Päivän Pointti: Helsingin Sanomien pääkirjoitus pyrkii keventämään myymälävarkaiden syyllisyyttä – kauppiaiden huolet jäävät varjoon

Simula: Keskusta kepuloi Ivalon yöpäivystyksessä – ensin lakkauttaa, sitten syyttää hallitusta

Pk-yritysten tilanne kohenee – hallituksen veronkevennykset ja talouskasvun merkit tukevat luottamusta

Strandman: Vanhemmuus on kriisissä – nyt on aika palauttaa perheen pomo kotiin

Juuso puolustaa sairaalaverkkolakia: ”Ilman minua Länskän sairaalan ovet olisivat nyt yöllä kiinni”

Pieleen meni valtamedian ennustus: Javier Milei murskavoittoon Argentiinan vaaleissa

Teemu Keskisarja: Totuus kansanedustajien laiskottelusta, josta media vaikenee

Sosiologian professori moittii Suomen tiederahoituksen painopistettä: ”Rikkaruohojenkin” annetaan kukkia

Saksalainen AfD-puolue kasvattaa suosiotaan liittokanslerin ja muiden puolueiden palomuureista huolimatta

Keskusta ja SDP lakkauttamassa Ivalon yöpäivystyksen – vastoin lakia ja alueellista tasa-arvoa

Viikon suosituimmat

Ideologinen pakkoruokinta alkaa vuonna 2026 – Antikainen: Helsinki kieltää lihan lapsilta

Teemu Keskisarja: Totuus kansanedustajien laiskottelusta, josta media vaikenee

Professori Vesa Kanniainen julkaisee maahanmuuttolukunsa kirjana: Lähi-idästä ja Afrikasta saapuvat aiheuttavat eniten kustannuksia julkiselle taloudelle

Varsinais-Suomen hyvinvointialue päätti: Laittomasti maassa oleville laajemmat terveyspalvelut – perussuomalaiset vastusti

10-vuotias tyttö raiskattiin – protestit vastaanottokeskuksella Dublinissa jatkuvat jo toista iltaa

Keskusta ja SDP lakkauttamassa Ivalon yöpäivystyksen – vastoin lakia ja alueellista tasa-arvoa

Transaktivistit yrittivät estää feministien konferenssin vandalisoimalla kokouskeskusta Brightonissa

Saksalainen AfD-puolue kasvattaa suosiotaan liittokanslerin ja muiden puolueiden palomuureista huolimatta

Riikka Purra: ”Rakastan tavallisten ihmisten halua paljastaa järjettömiä kohteita, joihin veronmaksajan rahaa tungetaan”

Pieleen meni valtamedian ennustus: Javier Milei murskavoittoon Argentiinan vaaleissa

Toimitus suosittelee

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Tutkimus: Oikeistolaiset osoittavat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan – epäsymmetriaa selittävät ankarat moraaliset tulkinnat

Vasemmistopuolueet pyrkivät edistämään maahanmuuttoa, koska ne hyötyvät siitä: Tutkimustieto kertoo, että maahanmuutto tuo vasemmistolle lisää äänestäjiä

Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025