Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Eduskunta kiristää vyötä: Lähes kolmen miljoonan euron säästöt kahdessa vuodessa

Yhdistyksiltä ja säätiöiltä lähtee ensi vuonna 30 miljoonaa euroa STEA-avustuksia 

Oikeusministeriö ehdottaa muutoksia vuokranantajan irtisanomisaikaan

Eduskunta jakoi ”joululahjarahat” – kohteina erityisesti maaseutu ja maanpuolustus

Seppänen: Tukea Lapin keskeisiin hankkeisiin

Nieminen: Kulttuuriperintö, Päijät-Hämeen kehittäminen, tiestö ja yrittäjyys saavat vahvan rahoituspaketin

Ministeri Kaisa Juuso torppaa hyvinvointialueiden verotusoikeuden: ”Hallituksen tavoite ei ole lisätä veroja”

Antikainen: FASD-tutkimus saa rahoitusta

Junnila tyytyväinen Varsinais-Suomen jakovaroihin: ”Ensi kesänä tuoksuu asfaltti”

Elomaa iloitsee Varsinais-Suomen satsauksista – Postitie ja eläinpoliisikokeilu saivat merkittävän tuen

Vihreistä kovaa kritiikkiä Ylelle – Vigelius: ”Nytkö Ylen politisoiminen sopiikin oppositiolle?”

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”   

Maahanmuuttovirasto toteuttaa operaation somalien asuttamilla alueilla – Trump haluaa valheellisilla perusteilla maahan tulleet ulos

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä

PS-tunnelmia Linnan juhlista

Sisäministeri Mari Rantanen: Suomi on meidän maamme – ja tätä maata me haluamme puolustaa

Maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa metsästyslakia – susijahti alkaa ja suurpetopolitiikka kiristyy

Myös Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen haluaa nyt korjata ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lakia

Koponen: Marinin hallitus loi maahanmuuttomonsterin, joka johti ulkomaalaisiin opiskelijoihin ruokajonoissa

Päättyykö punavihreä tyrannia Euroopan parlamentissa? – Kansalliskonservatiivit tarjoavat vaihtoehdon taloutta rapauttaneelle vasemmistopolitiikalle

Petri Nieminen

Kulunut talvi on osoittanut huoltovarmuuden ja kotimaisen lämmöntuotannon tärkeyden. Pahimpina pakkasjaksoina jo turpeen käytön lopettaneetkin kaukolämpölaitokset joutuivat turvautumaan turpeeseen, jotta lämpöä riitti taloihin. Turpeen lisäksi käytössä olivat myös polttoöljyllä toimivat varalaitokset.

Huoltovarmuuskeskus järjesti hiljattain harjoituksen, jossa polttoturvetta vietiin kaukolämpölaitoksiin varmuusvarastoista. Varastoja täydennettiin viime kesänä ja täydennetään lisää tulevana. Harjoitusta lukuun ottamatta varmuusvarastoihin ei ole kajottu.
Huoltovarmuuskeskus perusti turpeen varmuusvaraston kesällä 2022. Varastoja ylläpidetään pitkäaikaisilla ylläpitosopimuksilla sopimuskumppaneina toimivien turvetuottajien toimesta. Pääosin turpeen aumoihin tuottaa Neova.
Viime joulukuussa Huoltovarmuuskeskus järjesti kaksipäiväisen harjoituksen, jossa testattiin polttoturpeen varmuusvarastojen käyttöönottoa. Harjoituksessa testattiin, miten sujuvasti turve saataisiin valtion varmuusvarastoista toimitettua käyttäjille, mikäli varmuusvaraston käyttöönottoa olisi esitetty työ- ja elinkeinoministeriölle. Harjoituksessa oli mukana varaston ylläpitäjiä, logistiikkaa ja kaksi turvetta käyttävää kaukolämpöyhtiötä eri maakunnista.
&#8211; Käyttöönottoharjoitus sujui hyvin, suunnitellun mukaisesti. Mukana olleet kaukolämmöntuottajat simuloivat harjoituksessa vakavaa häiriötilannetta ja siten käyttivät kahden vuorokauden harjoituksen ajan huomattavasti normaalia suurempaa polttoturpeen osuutta lämmöntuotannossaan. Tämä puolestaan vaati ennakkoilmoitusten teon ympäristöviranomaiselle tilapäisistä ympäristölupien edellyttämien päästöarvojen ylityksistä, kertoo vanhempi varautumisasiantuntija Petri Nieminen Huoltovarmuuskeskuksesta.
Viilattavaa riittää vielä
Huoltovarmuuskeskuksessa ollaan tyytyväisiä harjoituksen antiin.
&#8211; Harjoitus toi esiin sekä ruusuja että risuja, mikä on osoitus onnistuneesta harjoituksesta. Turve liikkui suunnitellusti hyvin ja paloi iloisesti, mutta tiettyjä käyttöönottoketjun osia tulee viilata vielä sujuvammaksi, analysoi Nieminen.
Jatkossa kiinnitetään huomiota muun muassa polttoturpeen tasalaatuisuuteen, ympäristöviranomaisille tarvittaviin ilmoituksiin, vuoropuheluun turvetta käyttävien kaukolämpöyhtiöiden kanssa sekä logistiikan varajärjestelyihin.
Kuluvalla lämmityskaudella Huoltovarmuuskeskus ei aio toistaa harjoitusta muilla alueilla.
&#8211; Tällä hetkellä akuuteinta on seurata polttoturpeen ja sen kanssa symbioottisessa suhteessa olevien metsäpolttoaineiden riittävyyttä helmi- ja maaliskuussa, sanoo Petri Nieminen.
Jos on tahtoa, löytyy keinoja
Koneyrittäjät ry on huolissaan huoltovarmuuden säilymisestä turpeen osalta.
&#8211; Perusongelma on se, että jos kotimaista energiapolttoainetta ei kannata nostaa, niin sitä ei pystytä pitämään huoltovarmuuden kannalta riittävästi kriisin tullessa. Kriisitilanteessakin kodit pitää saada lämpöisiksi, toteaa Koneyrittäjät ry:n puheenjohtaja Markku Suominen.
Hallitusohjelman mukaan energiaturpeen saatavuus turvataan huoltovarmuussyistä siirtymäkauden ajan ja energiahuoltovarmuutta vahvistetaan varmistamalla kotimaisten polttoaineiden, kuten puupohjaisten polttoaineiden ja turpeen, saatavuus ja vahvat toimitusketjut.
Suominen muistuttaa tuotannon tarvitsevan pitkäjänteisyyttä.
&#8211; Ensi kesän pohjatyöt on pitänyt tehdä viime kesänä, ja ensi kesänä tehtävä turve tulee käyttöön vasta ensi syksynä. Pitää päättää, halutaanko turve pitää huoltovarmuuspolttoaineena, jotta maakunnissa sitä voidaan nostaa, hän sanoo.
Koneyrittäjät pelkää huoltovarmuutta varmistavan turpeen häviävän nopeasti ilman korjaavia toimia.
&#8211; Hallitus keksii keinot, jos haluaa pitää huoltovarmuudesta kiinni. Ensin on tahto, sitten löytyvät keinot. Jos ei ole varaa tai halua ostaa ulkomailta energiaa, ja omia resursseja olisi kyllä, mutta niitä ei haluta käyttää, se on nurinkurinen juttu, tuumaa Markku Suominen.
Turpeen saatavuus varmistettava
Huoltovarmuuskeskuksen toukokuisen muistion mukaan polttoturpeen toimitus- ja huoltovarmuus voidaan turvata ainoastaan siten, että turve on normaalioloissa kilpailukykyinen energiantuotannon polttoaineena.
Lausunnolla olevassa valtioneuvoston päätöksessä huoltovarmuuden tavoitteista mainitaan, että on huolehdittava siirtymäkauden lämmöntuotannon huoltovarmuudesta, kuten polttoturpeen asemasta energiajärjestelmässä.
Päätöksessä tuodaan esiin myös se, että kasvu- ja kuiviketurpeet ovat strategisesti tärkeitä raaka-aineita elintarvikehuollon näkökulmasta polttoturpeen ohella ja että turpeen saatavuuden varmistaminen kasvualustoihin ja kuivikkeeksi on välttämätöntä kotimaisen puutarha- ja kotieläintuotannon toimintaedellytysten turvaamiseksi.
&nbsp;

Huoltovarmuuskeskus testasi turpeen varmuusvarastojen käyttöä – toimia turpeen huoltovarmuuden varmistamiseksi toivotaan

Monessa tuvassa olisi paleltu tammikuussa, jos kaupunkien lämpölaitoksissa ei olisi käytetty lämmöntuotantoon turvetta. Turve täydentää puun palamista ja nostaa palamisen lämpötilaa. Yli 30 asteen pakkasissa kaupungit joutuivat hakkeen ja turpeen lisäksi turvautumaan myös polttoöljyllä tuotettuun lisälämpöön.

&#8211; Joka ikinen laitos on käyttänyt turvetta, myös ne, jotka ilmoittivat, etteivät enää käytä, sanoo Pohjanmaan Biolämpö Oy:n yrittäjä, perussuomalaisten Etelä-Pohjanmaan piirin ensimmäinen varapuheenjohtaja Marko Vainionpää.
Tammikuussa turvetta on ajettu lämpölaitoksiin pahimpina pakkasjaksoina yötä päivää. Talven jatkuessa ongelmaksi tulee palaturpeen riittävyys. Jo nyt siitä on paikoin pulaa.
&#8211; Turvetta tarvitaan edelleen, mutta kasat ovat huolestuttavasti tyhjentyneet. Etelä-Pohjanmaalla palaturve on jo myyty loppuun. Nyt mennään nilkutellen. Osasta Suomea puukin loppuu. Ulkomailta on sitä tuotu. Suomen huoltovarmuus on romahdutettu, päivittelee Vainionpää.
Hänen mukaansa turpeen asema on saatava selkeämmäksi. Verotuksen ja päästökaupan ongelmat on ratkaistava.
&#8211; Euroopassa uskotaan, että ollaan sotatilanteessa muutaman vuoden sisällä. Päättäjien pitää herätä. Unohdetaan ilmastoraivo ja mietitään, miten ylipäätään voidaan selvitä, hän sanoo.
Turve on osa huoltovarmuutta
Turpeen käyttö on osa huoltovarmuutta. Turve kerätään aumoihin kesällä ja käytetään tarpeen mukaan.
&#8211; 35 asteen pakkasella pyöräkuormaaja voi olla käynnissä yötä päivää ja turvetta saa lastattua. Tavara on valmiina. Ei siinä kylmyydessä hakkuri mene metsään hakettamaan ja vasta rupea tekemään.
Savossa ja Pohjois-Karjalassa 21 kaukolämpöverkkoa pyörittävässä Savon Voimassa turpeen osuus lämmöntuotannossa tänä ja viime talvena on ollut yli 20 prosenttia. Myös Etelä-Pohjanmaalla Kurikan Energiassa kaukolämpölaitoksen kattilaan isketystä polttoaineesta turvetta on ollut noin viidennes.
Kireistä pakkasista huolimatta valtion polttoturpeen varmuusvarastoa ei ole jouduttu käyttämään. Varmuusvarasto perustettiin lämmityskaudelle 2022-23, ja sitä täydennettiin viime kesän turvetuotannosta. Varmuusvarastot ovat vakavia häiriötilanteita ja poikkeusoloja varten.
&#8211; Valtion polttoturpeen varmuusvaraston käyttö edellyttää todellista ja vakavaa häiriötä polttoaineen saatavuudessa. Kustannusvaikutukset, hyötysuhde-erot tai muut vastaavat seikat eri polttoaineilla eivät sellaisenaan riitä kriteeriksi varmuusvaraston käytölle, kertoo vanhempi varautumisasiantuntija Petri Nieminen Huoltovarmuuskeskuksesta.
&#8211; Varmuusvarastosta käyttöönotettavan polttoturpeen hinnan määräytyminen on etukäteen esitetty. Varmuusvarastosta mahdollisesti käyttöönotettava polttoturve ei ole halpaa, mutta halvempaa kuin seuraavana useimmiten ajojärjestyksessä oleva kevyt polttoöljy.
Varmuusvarastoja ympäri Suomen
Polttoturpeen varmuusvaraston kokoa ja tarvetta sekä lämmityspolttoaineiden tilannekuvaa seurataan koko ajan ja varaston määrää sovitetaan ennakoitavissa olevaan tarpeeseen mahdollisuuksien mukaan. Varastossa on pääosin jyrsinpolttoturvetta sekä pieni määrä turvepellettiä. Varmuusvarasto on hajasijoitettu melko kattavasti ympäri Suomen potentiaalisten käyttökohteiden sijainnin mukaisesti.
Varmuusvarastot ovat tärkeitä.
&#8211; Olemme arvioineet polttoturpeen varmuusvaraston merkityksen olevan suuri. Siksi se päätettiin perustaa. Varmuusvarastolla varaudutaan kaukolämmityksen polttoaineiden saatavuushaasteisiin, ei siis puhtaan sähköntuotannon polttoaineeksi, Nieminen kertoo.
&#8211; Pääsyynä on kiinteiden kotimaisten polttoaineiden eli symbioosissa käytettävien turpeen ja metsäpolttoaineen saatavuudessa ilmenevät haasteet energiamurroksen sekä Venäjän hyökkäyssodan alkamista seuranneen energiakriisin seurauksena ja erityisesti metsähakkeen Venäjän tuonnin päätyttyä tämän seurauksena.
Uusiakin alueita avataan
Neova, entinen Vapo, jäi viime vuonna turpeennoston tavoitteistaan. Turpeen uskotaan silti riittävän yhtiön sopimusasiakkaille.
&#8211; Pakkasjakson aikana toimitusmäärät ovat kasvaneet, mikä on normaalia. Palaturvettakin on vielä myytäväksi. Alueellisesti voi olla rajoitteita, eli toimitusmatkat voivat olla pidempiä kuin normaalisti. Turpeen käytön suurimmat vaihtelut tulevat teollisuuden käytöstä, mikäli heidän oma tuotantonsa vaihtelee. Myös sähkön hinnalla on merkitystä muutaman isomman sähköä tuottavan laitoksen käyntiin ja polttoainekäyttöihin, sanoo turvetoimintojen johtaja Pasi Rantonen Neovasta.
Ensi kesän tavoitteet on Neovassa asetettu. Kevättalven myynti ja asiakkaiden sopimukset ratkaisevat lopulliset määrät.
Uusiakin alueita avataan, mikä mahdollistaa kuivike- ja kasvuturpeiden tuotannon.
&nbsp;

Turve on ollut tarpeen tänäkin talvena – palaturpeesta on jo pulaa

Turvetuotanto jatkuu Suomessa tulevinakin kesinä, ainakin jonkin verran. Valtio on varannut energiaturvetta seuraaviksi kuudeksi vuodeksi. Tänä kesänä Huoltovarmuuskeskus osti energiaturvetta noin 2 terawattitunnin (TWh) edestä. Aiemmat päätökset turpeen käytön lopettamisesta ja palkkiot koneiden romuttamisesta ovat nyt hiljentyneet lumien alle. Epätietoisuus tulevaisuudesta saa turvetuottajia siirtymään edelleen alalta pois. Pitkäaikaisia energiapoliittisia suunnitelmia kaivataan. Suomi voisi olla turpeen avulla energiaomavarainen.

Valtion Huoltovarmuuskeskus osti menneenä kesänä Neovalta (ent. Vapo) turvetta noin 2 terawattitunnin (TWh) edestä. Se tarkoittaa noin kahta miljoonaa kuutiota jyrsinturvetta tai reilua 1,5 miljoonaa kuutiota palaturvetta.
Turvetta varaudutaan pitämään aumoissa otettavissa käyttöön vuoteen 2028 saakka. Talven mittaan varastoja käytetään tarpeen mukaan ja täydennetään taas kesällä. Yksityisten turvetuottajien kanssa Huoltovarmuuskeskus ei tehnyt kauppoja.
Kahden kuukauden varasto
Määrän riittävyys riippuu talven aiheuttamasta tarpeesta varastojen käyttöönottotilanteessa.
&#8211; Karkeasti olemme arvioineet, että polttoturpeen vuosikäyttö voisi olla noin 8-10 TWh. Käyttö painottuu talvikuukausiin, joten siten varasto vastannee lämmityskaudella noin kahden kuukauden tarvetta, kertoo polttoainehuollon johtava varautumisasiantuntija Pia Oesch Huoltovarmuuskeskuksesta.
Huoltovarmuuskeskus suunnittelee varastoivansa turvetta vuodet 2022-2028. Varastossa olevaa turvetta kierrätetään tuona aikana.
&#8211; Otetaan vanhaa turvetta käyttöön ja täydennetään uutta lisää tilalle. Virallisesti varastomäärän tavoitetta tarkistetaan alkuvuodesta, mutta henkilökohtaisen arvioni mukaan täydennystarvetta ensi kesänä jonkin verran on. Täydennystarve riippuu toki myös siitä, joudutaanko nykyisiä varastoja ottamaan käyttöön alkaneella lämmityskaudella, Oesch jatkaa.
Huoltovarmuuskeskus ostaa kaiken haluamansa turpeen Neovalta.
&#8211; Varastoa ylläpidetään seuraavat vuodet, jotta olemme varautuneet niin Venäjän tuonnin kuin fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen energiatuotannossa.
Pitkäaikaisia suunnitelmia kaivataan
Neovan turvetuottajille Huoltovarmuuskeskuksen turveostot tietävät sitä, että työt jatkuvat. Tosin jos varastoja ei käytetä, ei täydennyksiäkään tarvita.
Neova päätti viime vuonna lopettaa turvetuotannon ja on tarmokkaasti myynyt pois omistamiaan turvenevoja. Päästökaupan vuoksi turpeesta on tehty voimaloille kallis polttoaine. Myös maan hallitus on koettanut kiivaasti ajaa turvetuotannon alas, mutta muuttunut maailmantilanne on osoittanut, kuinka tärkeää kotimaisen energian käyttö on.
Epätietoisuus tulevaisuudesta kalvaa. Alalla kaivataan selkeää pitkäaikaista suunnitelmaa. Tuhansia työllistävä ala ei voi odotella joka kevät tietoa siitä, saako kesällä tuottaa turvetta vai ei. Perussuomalaiset haluavat turpeen pysyvän yhtenä tärkeänä osana energian kokonaiskuvassa.
Turve käytetään lämmitykseen
Turpeella pystytään tuottamaan sekä lämpöä että sähköä. Valtion polttoturpeen varmuusvarastot on tarkoitettu vain lämmöntuotannon mahdollistamiseksi vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, ei sähköntuotantoon.
&#8211; Valtion polttoturpeen varmuusvarastot ovat viimesijainen polttoaine, jonka tarkoitus on turvata yhdyskuntien, eli käytännössä kaukolämpöverkkojen, lämmitys, jos toimijan polttoaineen saanti, sen omat polttoainevarastot ja polttoaineiden hankinta eivät ole riittävät, sanoo vanhempi varautumisasiantuntija Petri Nieminen Huoltovarmuuskeskuksesta.
&#8211; Noin 2 TWh:n varmuusvarastot eivät missään tapauksessa riitä kaikille turpeen käyttäjille eivätkä koko lämmityskauden ajaksi, mutta kun vuonna 2021 turpeen koko energiakäyttö oli noin 10 TWh, niin kyllä näistä pieneksi avuksi on. Toki on muistettava, että valtion varmuusvarastoja on &#8221;harvemmassa&#8221; kuin normaaleja kaupallisia varastoja olisi, eli logistiikka tulee haasteellisemmaksi, kun alueelliset erot ja saatavuus korostuvat, jatkaa Nieminen.
Turve on aumoissa eri puolilla Suomea
Valtion ja valtionyhtiöiden poukkoileva toiminta jatkunee poukkoilevana edelleenkin. Neovan turveurakoitsijat eivät ole vielä saaneet tietoa siitä, minkä verran ensi kesänä on tarkoitus nostaa.
Viime keväänä tavoitteet muuttuivat parin viikon välein. Aluksi ei ollut tarkoitus nostaa juuri yhtään, loppukesästä turvetta haluttiin ylös niin paljon kuin mahdollista ja aumoihin sai kasata myös normaalia kosteampaa turvetta.
Huoltovarmuuskeskuksen ostoista uutisoi ensimmäisenä JP-Kunnallissanomat.
&nbsp;

Turvetta nostetaan ensi kesänä – tulevaisuus silti avoinna