Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Purra: Opposition kädenojennus on suurta teatteria – ”Heillä ei ole mitään vaihtoehtoa”

Garedew tyrmää Diakin raportin: Propagandaa tutkimuksen kaavussa

Keskusta lisäisi merkittävästi ulkomaalaisten pysyviä oleskelulupia – Vigelius: ”Keskustan ohituskaista halpamaahanmuutolle”

Hallitus avaa tien suden kannanhoidolliselle metsästykselle – Koponen: ”Päätöksiä, joihin keskusta ei hallituksessa kyennyt”

Ministeri Kaisa Juuso: Omalääkärimalli etenee ja hoitoon pääsy paranee – ”Kyseessä on suomalaisille valtavan iso muutos”

Seppänen: Sosiaalihuollon on parannettava lasten kuulemista huostaanottotilanteissa

Vuonna 2026 yli 11 miljardin panostukset lapsiin ja lapsiperheisiin – Garedew: ”Lapset ovat lahja, eivät taakka ilmastolle”

VTV:n raportti paljastaa valheet – Antikainen: Marinin hallitus oli tuhlausjallitus

Onni Rostilan kolumni: Feministi toivotti miestenpäivää

Koskela ja Reijonen: Ruuan arvonlisävero laskee – hallituksen veropolitiikka vahvistaa kansalaisten ostovoimaa entisestään

Päivän Pointti: Vasemmistonuorilta putosi antisemitistinen somepommi, josta Helsingin Sanomat ja Yle eivät suostu kertomaan mitään

JSN:lta langettava päätös Kalevalle jutussa, jossa lehti väitti PS-kansanedustajien olevan läheisessä suhteessa

Yhdysvallat luokitteli Li Anderssonin tukeman Antifa-ryhmän terroristijärjestöksi

Kolumni: Mikä hävettää, demarit?

Antikainen: Vasemmistonuoret radikalisoituvat – Minja Koskelan hiljaisuus on jo kannanotto

Yle vieraili Al Jazeeran mediainstituutissa – matka toteutettiin Ylen hakemalla apurahalla

Dosentti Arto Selkälä: Feministiseen politiikkaan siirtyminen oli virhe Suomelle

Vihreiden kunta- ja aluevaaliehdokas maahanmuuttotutkimuksen takana – Lehtinen ja valtiovarainministeriön finanssineuvos lyttäävät tutkimuksen

Bensan hinta laskee taas – eduskunta hyväksyi polttoaineiden verotuksen keventämisen

Antikainen: Marinin hallitus toi ISIS-äidit Suomeen – perussuomalaiset laittaa heidät vastuuseen

presidentin asetukset

Yksi Trumpin kauden tärkeimmistä tavoitteista oli deregulaatio eli turhan sääntelyn purkaminen. Nyt hänen seuraajansa on kovaa vauhtia kaatamassa kaikkia Trumpin aikaansaannoksia. Asiantuntijat pelkäävät, että Bidenin kausi tuo valtavasti lisää sääntelyä yrityksille ja kotitalouksille. 
Perustuslain mukaan Yhdysvaltain presidentillä on oikeus antaa sitovia toimintaohjeita liittovaltion viranomaisille, ja presidentti Joe Biden on käyttänyt ahkerasti tätä valtaoikeuttaan. Hän allekirjoitti heti ensimmäisenä virkapäivänään parikymmentä <a href="https://www.marketwatch.com/story/all-of-president-bidens-key-executive-orders-in-one-chart-2021-01-21">presidentin asetusta</a>, joista monet oli tarkoitettu kumoamaan jokin Donald Trumpin omalla kaudellaan antama presidentin asetus.
Yhdysvaltain historian dosentti Markku Ruotsila <a href="https://www.suomenuutiset.fi/pystyyko-biden-pitamaan-kiinni-lupauksistaan-kuten-edeltajansa/">kertoi</a> Suomen Uutisille, että Biden on tehnyt uuden ennätyksen presidentin asetusten antamisessa ensimmäisen vallassaoloviikkonsa aikana.
Monet Bidenin allekirjoittamista asetuksista ovat saaneet paljon mediahuomiota osakseen, kuten hänen Trumpia näpäyttääkseen antama määräys, että muurin rakentaminen Meksikon vastaiselle rajalle on lopetettava. Tärkein Bidenin antamista määräyksistä on kuitenkin saattanut mennä useimmilta ohi, kirjoittaa <a href="https://issuesinsights.com/2021/01/29/bidens-worst-executive-order-went-almost-entirely-unnoticed/">Issues &amp; Insights</a> -politiikkablogin toimitus.
Jätetäänkö sääntelyn kustannukset jatkossa huomioimatta?
Kyseessä on &#8221;<a href="https://www.whitehouse.gov/briefing-room/presidential-actions/2021/01/20/modernizing-regulatory-review/">säännösten tarkastelun modernisointia</a>&#8221; koskeva presidentin asetus. Politiikkablogin kirjoittajat ovat huolissaan siitä, että Bidenin määräämät muutokset saattavat lisätä liike-elämää koskevan sääntelyn määrää räjähdysmäisesti. Bidenin asetus nimittäin poistaa käytöstä säännösten kustannustehokkuuden arvioinnin.
Aiemmin kustannustehokkuuden arviointi on jarruttanut turhaa sääntelyä: jos sääntelyn aiheuttamat kustannukset on arvioitu suuremmiksi kuin siitä saatava hyöty, säännöstä ei ole pantu toimeen. Mutta nyt presidentti Biden haluaa, että erityisesti koronaviruksen, rasismin ja ilmastonmuutoksen vastaista taistelua koskevat säännökset pannaan toimeen pikaisesti.
Oikeistolainen asiantuntija pelkääkin, että Bidenin määräyksen johdosta kustannustehokkuuden arviointi jää kokonaan tekemättä, kun sääntelyn hyötyjä ei edes pyritä mittaamaan ja sääntelyn kustannukset unohdetaan tyystin. Eettiset arvot nousevat siis tärkeämmiksi kuin kustannustehokkuus.
Vasemmistolaiset puolestaan tervehtivät Bidenin määräystä ilolla, koska he haluavat tiukempaa sääntelyä ajaakseen kaikkia hyviä asioita, kuten vähentääkseen eriarvoistumista, torjuakseen ilmastonmuutosta ja parantaakseen kansanterveyttä.
Trumpin kaudella keskivertoperheelle 3 100 dollarin säästöt
Trumpin kauden keskeisimpiä tavoitteita oli deregulaatio eli turhan sääntelyn poistaminen. Pitkän uran liike-elämässä tehnyt Trump ymmärsi, että liiallinen sääntely aiheuttaa yrityksille valtavat kustannukset. Yksi Trumpin ensimmäisistä virkatoimista olikin määrätä, että viranomaisten on purettava kaksi vanhaa säännöstä jokaista käyttöön ottamaan uutta säännöstä kohti.
Niinpä Trumpin kaudella liittovaltion sääntelyä purettiin oikein urakalla. Asiantuntija-arvion mukaan turhan sääntelyn purkaminen tuotti tavalliselle amerikkalaiselle perheelle yli kolmen tuhannen dollarin säästöt vuodessa.
Arvion mukaan erilaiset säännökset aiheuttavat Yhdysvaltain kotitalouksille jopa 1,9 biljoonan dollarin ylimääräiset kustannukset joka vuosi. Summa on suurempi kuin Kanadan koko bruttokansantuote.
Nyt kriitikot pelkäävät, että Biden antaa tiukan valtiollisen sääntelyn kannattajille vapaat kädet asettaa kaiken kattavia sääntöjä yrityksille ja kotitalouksille, tuli se miten kalliiksi tahansa.

Biden romuttaa Trumpin aikaansaannoksia – sekä muuri että deregulaatio saavat kaatua

Suunta Valkoisessa talossa kääntyi vauhdilla, kun Biden käytti presidentin asetuksia. Kukaan toinen presidentti ei ole ensimmäisen puolentoista virassaoloviikon aikana yltänyt määrällisesti samaan.

Ensimmäisen puolentoista viikon aikana presidentti Joe Biden <a href="https://thehill.com/opinion/white-house/536317-by-his-own-definition-biden-is-already-governing-like-a-dictator">allekirjoitti</a> 42 presidentin asetusta ja määräystä. Niistä 30 pelkästään kahden ensimmäisen päivänsä aikana. Presidentti Donald Trump allekirjoitti presidentin asetuksia vastaavana aikana neljä, Barack Obama viisi ja George W. Bush nolla.
27.1. Biden linjasi, että <a href="https://www.whitehouse.gov/priorities/">ilmastonmuutos</a> otetaan huomioon kaikessa, kun hänen hallintonsa toimii kansainvälisessä yhteistyössä ja tekee turvallisuuspoliittisia ratkaisuja. Valkoisen talon muistiosta selviää Bidenin ja varapresidentti Kamala Harrisin hallinnon tärkeimmät tavoitteet, joita ovat terveydenhuolto, maahanmuutto, rodullinen tasa-arvoisuus, kansainvälinen yhteistyö ja covid-19.
Demokraattipresidentit vauhdissa
Muutosten tekemisen ripeydelle on syynsä, sillä asetusten ja lakien läpivieminen voi kestää pitkään, eikä niitä välttämätta saada pantua toteen hallintokauden aikana. Presidentin asetusten käyttö juontaa juurensa sadan vuoden taakse, jolloin käytäntö vakiintui tavaksi.
– Melkein kaikki presidentit ovat käyttäneet presidentin asetuksia, mutta ennen 1900-luvun alkua se oli hyvin harvinaista. Sitten Theodore Roosevelt räjäytti yli tuhannella asetuksella, mutta Woodrow Wilson laittoi siitäkin paremmaksi melkein kahdella tuhannella. Franklin Delano Roosevelt antoi asetuksia jo melkein neljä tuhatta. Eli demokraatit ovat tavanneet käyttää tätä keinoa huomattavasti ahkerammin kuin republikaanit – eikä ihme, koska he uskovat byrokraattiseen keskitettyyn ja ohjaavaan valtiomalliin. Ronald Reagan tosin antoi asetuksia yli 300, mutta niistä suurin osa oli noiden aiempien demokraattien asetusten kumoamisia. Obamalta tuli 276 asetusta ja Trumpilta 220, sanoo Yhdysvaltain historian dosentti Markku Ruotsila.
Biden takoo ennätyksiä
Ruotsila sanoo, että presidentin asetuksilla voi tehdä isojakin muutoksia, mutta ne ovat aina vain väliaikaisia. Hän luonnehtii niitä eräällä tavalla mielikuvapolitiikaksi.
&#8211; Pelkän asetuksen antamista seuraa usein pitkä taisto oikeuslaitoksessa ja suuri byrokraattinen vääntö. Kaikki tämä hidastaa asetuksien toimeenpanoa eli ne ovat tässä vaiheessa enemmänkin julistuksellisia kuin tosiasiallista politiikkaa muuttavia vielä jonkin aikaa.
Dosentti sanoo, että Biden on joka tapauksessa tehnyt uuden ennätyksen presidentin asetusten antamisessa.
&#8211; Kukaan ei ole niitä antanut ensimmäisen vallassaoloviikkonsa aikana yhtä montaa kuin hän, ei lähellekään.
Republikaanienemmistö Trumpin takana
Presidentti Joe Bidenin rooli yli puoluerajojen toimivana sovinnollisena neuvottelijana sai särön, sillä heti virkaanastujaisten jälkeen senaatin republikaanijohtaja Mitch McConnell vaati ponnekkaasti demokraateilta lupausta, että puolue sitoutuu noudattamaan superenemmistösääntöä. Sen mukaan lainsäädännön muutokset tarvitsevat 60 senaattorin tuen.
Myös demokraattien ajama Trumpin virkarikossyyte koki takaiskun 26.1., sillä republikaanienemmistö ilmaisi tukensa väistyneelle presidentille. Nyt syytteen läpimeno on hyvin epätodennäköistä. Tämä jättää Trumpille mahdollisuuden pyrkiä 2024 takaisin valtaan.
Morning Consultin 27.1. tekemä <a href="https://www.forbes.com/sites/alisondurkee/2021/01/27/trump-popularity-with-gop-bounces-back-after-capitol-attack-poll-finds/?sh=718710461806">kysely</a> kertoo, että 81 prosenttia republikaaneista tukee Trumpia. Samaisessa kyselyssä vain 18 prosenttia republikaaneista hyväksyisi tuomion valtakunnanoikeudessa.
NBC Newsin 17.1. tekemän kyselyn mukaan <a href="https://www.nbcnews.com/politics/meet-the-press/poll-trump-approval-remains-stable-republicans-unmoved-after-capitol-violence-n1254457">tuki</a> olisi 87 prosenttia ja niistä republikaaneista, jotka sanovat olevansa puolueessa Trumpin takia, häntä tukee edelleen 98 prosenttia.
Välivaalit saattavat sotkea kuvioita
Samankaltaisuutta on löydettävissä esimerkiksi presidentti John F. Kennedyn salamurhan jälkeen virkavalansa vannoneeseen Lyndon B. Johnsoniin. Entä kuinka usein demokraatit ovat olleet vallassa sekä kongressissa että senaatissa?
&#8211; Sekä Barack Obamalla että Bill Clintonilla oli hallussaan myös kongressi, mutta vain kaksi ensimmäistä vuotta. Jimmy Carterilla oli kongressin hallinta ja ennen häntä Kennedyllä ja Johnsonilla. Sisällissodan jälkeen 1800-luvulla oli vain yksi demokraattipresidentti Grover Cleveland, jolla oli parin vuoden ajan myös enemmistö kongressissa. Hänen jälkeensä seuraava tällainen tapaus oli vasta Woodrow Wilsonilla vuosina 1913-1919. Läpi suuren laman ja toisen maailmansodan FDR:llä oli myös kongressin hallinta ja hänen seuraajallaan Harry Trumanilla pari vuotta.
Ruotsilan mukaan on hyvin harvinaista, että samalla puolueella on säilynyt sekä Valkoinen talo että kongressin molemmat kamarit kahta vuotta pidempään. Välivaaleissa 2022 voi hyvinkin koittaa republikaanien voitto.
Republikaanit vaikutusvaltaisessa asemassa
Siihen tuoreet republikaanipuolueesta luetut uutiset jo viittavat. Joukko nimekkäitä edustajia on valjastanut presidentti Trumpin kampanjoimaan välivaaleissa.
&#8211; Mutta nythän demokraateilla ei ole kongressin molempien kamarien hallintaa, sillä senaatissa valtasuhteet ovat tasan ja demokraatit voivat viedä lakialoitteitaan läpi vain varapresidentin äänellä &#8211; ja silloinkin vain, jos heistä kaikki äänestävät niiden puolesta. Jos yksikin demokraatti lipeää rintamasta, lait eivät mene läpi. Filibusterointisäännöt ovat edelleen voimassa eli monissa asioissa edellytetään yhä 60 ääntä ennen kuin lakialoite otetaan käsittelyyn. Siihen demokraattien on hyvin vaikea ellei mahdotonta yltää. Tosiasiassa siis republikaanit ovat harvinaisen vaikutusvaltaisessa asemassa edelleen, Ruotsila selventää.
Filibuster on keino, jota käytetään Yhdysvaltain senaatissa estämään toimenpiteen saattaminen äänestykseen esteen avulla.
Keskustalaiset ministerinimitykset
Biden johtaa puoluetta, joka on sisäisesti hyvin syvästi jakaantunut.
&#8211; Ministereiksi otettiin melkein ainoastaan keskustalaisia, kun taas itse puolueen enemmistö on selvästi vasemmalla. Epäsuhta demokraattipuolueen ja demokraattihallinnon välillä on suuri ja tulee aiheuttamaan kitkaa sekä ongelmia. Biden ei voi toteuttaa puolueensa vasemmistolaisen enemmistön haluamaa politiikkaa menettämättä muita kannnattajiaan, Ruotsila tarkentaa.
Hänen mukaansa uusi valtiovarainministeri, entinen keskuspankin pääjohtaja Janet Yellen on kokenein Bidenin ministeri.
&#8211; Hänestä voi odottaa ehkä kaikkien aikojen vaikutusvaltaisinta valtiovarainministeriä. Toinen hyvin merkittävä sekä myös huolestuttava ministerivalinta on sosiaali- ja terveysministeri Xavier Becerran. Tällä Kalifornian entisellä oikeusministerillä (Kamala Harrisin seuraajalla siinä tehtävässä) ei ole minkäänlaista terveydennhuoltoalan kokemusta tai tietämystä. Hänen valintansa on puhtaasti poliittinen &#8211; ja yksi kaikkein radikaaleimmista sellaisista Bidenin muuten hyvin keskustalaisessa ministerikaartissa.
Becerra on tullut tunnetuksi aborttioikeuksien sekä transsukupuolisten oikeuksien puolustajana.
&#8211; Kaliforniassa Becerra haastoi hyvin ahkerasti oikeuteen toisia osavaltioita niissä toteutettujen aborttirajoitusten takia ja yritti pakottaa myös kaikki uskonpohjaiset sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajat kustantamaan abortteja ja mainostamaan niiden saatavuutta kaikille asiakkailleen. Becerra on haastanut oikeuteen myös katolilaisten nunnien sisarkunnan Little Sisters of the Poorin, kun se ei suostunut kustantamaan abortteja. Nunnat tosin voittivat korkeimmassa oikeudessa, Ruotsila tarkentaa.
Ensimmäinen musta puolustusministeri
Bidenin nimittämä Lloyd Austin on ensimmäinen musta, joka nousee puolustusministeriksi. Hän oli urallaan myös ensimmäinen mustaihoinen kenraali, joka johti USA:n sotatoimialueiden Lähi-idän ja Afganistanin komentokeskusta Centcomia. Hän siirtyi reserviin vuonna 2016.
Ulkoministeri Antony Blinken muistetaan Obaman hallinnosta, jossa hän toimi apulaisulkoministerinä ja apulaisturvallisuusneuvoantajana. Hän toimi ulkoministeriössä jo presidentti Clintonin kaudella. Blinken on koulutukseltaan juristi ja toiminut asianajajana New Yorkissa.
Oikeusministeriksi noussut Merrick Garland oli ehdolla 2016 korkeimman oikeuden tuomariksi. Hänellä on pitkä ura liittovaltion tuomarina Washingtonissa. Tuore ministeri saa pöydälleen pian Bidenin Hunter-pojan <a href="https://www.suomenuutiset.fi/liikekumppani-vahvistaa-joe-biden-oli-mukana-poikansa-kiina-diileissa/">yrityksiin</a> liittyvät epäselvyydet ja sen, aloitetaanko niistä tutkinta.
Tästä <a href="https://www.whitehouse.gov/administration/cabinet/">linkistä</a> voi katsoa Bidenin kabinetin ministerit.

Pystyykö Biden pitämään kiinni lupauksistaan, kuten edeltäjänsä?